Reserviläisseurat on ikäkriisissä

Nuoret on saatava osallistumaan reserviläistoimintaan aktiivisemmin

  • Kyllä

    Ääniä: 74 94.9%
  • Ei

    Ääniä: 4 5.1%

  • Äänestäjiä yhteensä
    78
ahaa, no tämä selittää paljon. Ja minä kun olen joskus epäillyt, että se on ihan summittaista ja nopalla heitettävää peliä. :rolleyes: Olen vain monesti pohtinut, miten paljon inttiaika ja sen arviot ja arvostelut vaikuttavat myöhempään sijoitteluun? Otantani on toki hyvin kapea, mutta epäilen, että tosi paljon.

Kyllä se inttiaika vaikutta ja tietysti myös reservissä annetut näytöt vaikuttaa. Ei niitä arvosteluja sinne paperiin laiteta sen takia, että niitä voi esitellä mummolle tai tyttöystävälle.

Se aika jolloin katto oli korkealla ja seinät leveellä, on mennyttä aikaa jo reserviläistoiminnassa.

Sijoittaminen nyt sinällänsä on varmaan virkatyötä siinä missä muutkin virkahommat, eikä siellä taideta pahemmin facebook sivuja käydä katsomassa, vaan päätökset tehdään niiden pahvien pohjalta mitä erilaisista toimista tornin sisällä on kertynyt. Joskus joku pääsee parempaan hommaan, kun ei ole sen parempaa miestä hommaan löytynyt, toisinaan helvetin hyvätkin voi pudota rakosista pihalle. Toisaalta kantakortissa on sellainen kohta kuin ensijainen sopivuus - on hyvä jos siinä lukee jotain muuta kuin "verkonpaino".
 
Olen vain monesti pohtinut, miten paljon inttiaika ja sen arviot ja arvostelut vaikuttavat myöhempään sijoitteluun?
Hyvillä arvosteluilla aukeaa tietty putki. Sitten on miehestä itsestään kiinni. Ei siitä niin montaa vuotta ole, kun olin tilaisuudessa kuulla, että asteikolla 1-5, tulee saavuttaa vähintään kolmonen, ja mieluummin nelonen, jos haluaa hommansa säilyttää. Ykkönen on kuulemma, että ei jatkokäyttöä.
 
ahaa, no tämä selittää paljon. Ja minä kun olen joskus epäillyt, että se on ihan summittaista ja nopalla heitettävää peliä. :rolleyes: Olen vain monesti pohtinut, miten paljon inttiaika ja sen arviot ja arvostelut vaikuttavat myöhempään sijoitteluun? Otantani on toki hyvin kapea, mutta epäilen, että tosi paljon.
Näinpä aikoinaan antoivat ymmärtää sissikomppaniassa: extrovertit mesojat sisseiksi :D ja introvertit mietiskelijät tiedustelijoiksi :cool:
 
Ykkönen on kuulemma, että ei jatkokäyttöä.
Jotta esimies laittaisi yleisarvioksi ykkösen, pitää soturin olla osoittanut käyttökelvottomuutensa. Eli totta hemmetissä pitää lingota heppu pois haittaamasta toimintaa ja sijoittaa parempi tilalle. Ja jos toisen joukon sijoituksia täydennetään, niin ottaisitko ensimmäisenä valikoimasta henkilön joka on testattu ja huonoksi todettu? Tämä näin perusressun vapaa-ajatteluna.
 
Eli totta hemmetissä pitää lingota heppu pois haittaamasta toimintaa ja sijoittaa parempi tilalle. Ja jos toisen joukon sijoituksia täydennetään, niin ottaisitko ensimmäisenä valikoimasta henkilön joka on testattu ja huonoksi todettu?
Jos luet oikein tarkkaan postaukseni, niin tulet varmaan lopputulemaan, etten ole moisia väittänyt.
Mukaan poimitaan mahdollisuuksien mukaan parhaimmisto. Tietenkin.
Ykkösen saaminen edellyttää täydellistä pihalla olemista. Ne pari tyyppiä, jotka olen kohdannut ja tietääkseni sellaisen saivat, saattoivat kärsiä alkoholimista tai mielenterveysongelmista.
 
Rauhanturva keikalla katsoin kerran omat arvosteluni arkistosta. Satuin illalla olemaan esikunnan toimistossa. Melkein kaikki oli vitosia paria nelosta lukuunottamatta. Suhtautuminen esimieheen oli kolmonen,heh. En vieläkään juttele pomon kanssa vasta kun se jotain kysyy..
 
Sitäkin olen miettinyt jokusen kerran, että miten paljon tiettyihin arvioihin soveltuvuudesta vaikuttavat ns. pällitestit? Saadaanko niistä kuitenkin kaivettua jotain hyvin oleellista tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sijoittamiseen heti aluksi ja myös vastaisuudessa? Joskus sijoittaminen saattaa mennä vaikka niin, että tulee ne suunnilleen vakiosijoitukset tms. ja yllättäen vielä ikämiehenä palaudutaankin vahvasti varusmiehenä kenties osoitettua kyvykkyyttä vastaavaan sijoitukseen. Näinköhän meille esitellään kaikkia meistä kaivettuja tietoja? Tuskin. Sijoittamistoimi saattaa olla paljon "taiteellisempi" laji kuin arvaammekaan, kuten Stagideus yllä jo ilmoittikin.
 
Sitäkin olen miettinyt jokusen kerran, että miten paljon tiettyihin arvioihin soveltuvuudesta vaikuttavat ns. pällitestit? Saadaanko niistä kuitenkin kaivettua jotain hyvin oleellista tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sijoittamiseen heti aluksi ja myös vastaisuudessa? Joskus sijoittaminen saattaa mennä vaikka niin, että tulee ne suunnilleen vakiosijoitukset tms. ja yllättäen vielä ikämiehenä palaudutaankin vahvasti varusmiehenä kenties osoitettua kyvykkyyttä vastaavaan sijoitukseen. Näinköhän meille esitellään kaikkia meistä kaivettuja tietoja? Tuskin. Sijoittamistoimi saattaa olla paljon "taiteellisempi" laji kuin arvaammekaan, kuten Stagideus yllä jo ilmoittikin.
Henkilön soveltuvuus tiettyyn tehtävään merkitsee joissain tapauksissa enemmän kuin tehtävän edellyttämän sotilasarvon omaaminen, näin etenkin ns. Jatkosijoittamisissa. Tiettyihin tehtäviin on hyödyllisempää aiempi kokemus "urapolulla" kuin "muodollinen pätevyys". Pääasia on että henkilö suoriutuu asetetusta tehtävästä. Tätä testataan kutsumalla "tutustumaan tuleviin tehtäviin" vaikkapa ensin VEH-harjoituksena.
 
Sitäkin olen miettinyt jokusen kerran, että miten paljon tiettyihin arvioihin soveltuvuudesta vaikuttavat ns. pällitestit? Saadaanko niistä kuitenkin kaivettua jotain hyvin oleellista tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sijoittamiseen heti aluksi ja myös vastaisuudessa?

Muistaakseni niissä kertausharjoituspapereiden arvostelulomakkeessa ensimmäinen kohta on P1 arvo. Eli juurikin se yleisälykkyyttä mittaava pällitesti. Ilmeisesti tarkoituksena on, että siitä katsotaan supertiivistys taistelijan henkisistä kyvyistä ja sitten vasta upseeri lukee arvostelut. Toki reipas ja iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn jossain määrin, mutta jos on gaussin käyrän väärällä puolella niin se varmasti huomioidaan. Peterin periaate siellä taustalla todennäköisesti lymyää.

Näinköhän meille esitellään kaikkia meistä kaivettuja tietoja?

Ei varmasti esitellä.
 
Viimeksi muokattu:
Aika kuluu, henkilöt, periaatteet ja prosessit vaihtuu, MAAKeissa on eroja, minähän en mitään tiedä ja sitä vähääkään ei saisi kertoa, mutta...

Useamman kerran olen kuullut henkilön, joka mm. MAAKin sijoituksista vastaa, yleisluontoisesti kertovan että laitetaan paperit vetämään, mutta mikäli olemassaoleva sijoitus löytyy eikä sen pään sijoittaja suostu henkilöstä luopumaan voi MAAK-sijoituksen kanssa hieman kestää. Treenaamaan saa silti tulla. Sijoituksen lisäksi esteenä ei ole ollut myöskään ikä tai asuinpaikka. Alkuvaiheessa MAAK-toimintaa useampi kourallinen porukkaa tuli 300 kilometrin päästä harjoituksiin. Nämä tosin pikkuhiljaa siirtyivät lähempiin MAAKkeihin tai jäivät muuten toiminnasta sivuun. Yleinen passiivisuus tai kykenemättömyys toimintaan sen sijaan on katkaissut monta MAAK-uraa.

Tässä on vähän sama juttu kuin eräissä lastensuojelutapauksissa. Kun virkamiehet eivät kommentoi yksityistapauksia, tai sijoittamisen tapauksessa muutenkaan, saa vastapuoli töräytellä melko vapaasti omaa totuuttaan. En sano että tässä ketjussa mainituissa tapauksissa on näin, mutta onhan se helpompi kyselijöille sanoa "sijoitus estää/liian nuori", kuin ettei kelvannut/jaksanut.
 
Hyvillä arvosteluilla aukeaa tietty putki. Sitten on miehestä itsestään kiinni. Ei siitä niin montaa vuotta ole, kun olin tilaisuudessa kuulla, että asteikolla 1-5, tulee saavuttaa vähintään kolmonen, ja mieluummin nelonen, jos haluaa hommansa säilyttää.

Arvostelu on monitahoisempaa hommaa, kun omia numeroitaan tarkasteleva ressu aavistaakaan. Ainakin aselajijoukoissa kollegat tuntevat toisensa ja numeron lisäksi katsotaan myös kuka arvostelun on laatinut. Entisten sotilasläänien sijoittajat valittivat
joskus, että arvostelut etenkin johtajilla ovat "líian hyviä". Siis vähän kuin mäkihypyssä, jossa joku tuomareista voi jatkuvasti antaa pinnan enemmän tai vähemmän. Silti siis oikeudenmukaisesti kun suorituksia keskenään verrataan. Siinä forumilaiset on
oikeassa, että arvostelujen numero 1 ja kakkonenkin usein on juuri sitä varten, että epäkelpo aines sijoitetaan joukkoihin, jotka ei koskaan kertaa.

MAAKit on Aluetoimistojen omia joukkoja, joten niissä ihmiset tunnetaan ja asia varmaan on toinen. Mutta niistä nyt en mitään tiedäkään.
 
Enpäs olekaan tällaisia rivejä koskaan nähnyt. Kerro ihmeessä lisää.

Jos vaikka lukisit muiden kirjoituksia(ja omia).

Kuinka miten niissä käsitellään naapurimaan kansalaisia, pakolaisia, vihreitä, vasemmistolaisia (IKL:stä vasemmalle).
Sieltä on nähtävissä tietynlainen ajatusten kulku ja suojeluskuntalainen aseenne.

13_800px.jpg





Muuten kannattaa muistaa vaikka suojeluskunnat tekivätkin ennen talvisotaa merkittävää maanpuolustustyötä.
Niin samalla sen jäsenet suhtautuivat vasemmistoon edelleen lähinnä maan pettureina.

”Suojeluskuntien rooli porvarillista järjestystä ylläpitävänä taistelujärjestönä tuki pitkään sisällissodan synnyttämää kansan jakautumista.
Järjestön paikallistason tehtäviin kuului esimerkiksi kelpoisuuslausuntojen antaminen kutsuntaikäisistä miehistä.
Asepalvelukseen otettiin vain ne, jotka saivat paikallisen suojeluskuntaupseerin hyväksynnän, eikä niille, joilla oli lähisuvussa ollut punakaartilaisia, annettu mielellään sotilaskoulutusta. ”

Kommunistinen puolue oli kielletty mutta silti vasemmisto sai 40% osan eduskunnasta.
Kommunistien kanssa ~ 50%, kansasta ajatteli ”vasemmistolaissetti.
Jos tämä ryhmä ei olisi halunnut puolustaa suomea ”lahtarien rinnalla”. Ei ~100000 suojeluskuntalaisella olisi yksin ollut mitään merkitystä.





Täällä helposti unohdetaan että sekatyömies ”Tauno Taisto” joutui tovereineen, lähtemään talvisotaan ilman koulutusta.
Koska suojeluskunta ei pystynyt muuttumaan ajan mukana.
Silti parin viikon koulutuksella hän kuitenkin nyt kelpasi rintamalle ase kädessä.



1417648.jpg





Hinta vain tästä toiminasta oli aika kova.


13-3-6050912.jpg
 
Jos vaikka lukisit muiden kirjoituksia(ja omia).

Kuinka miten niissä käsitellään naapurimaan kansalaisia, pakolaisia, vihreitä, vasemmistolaisia (IKL:stä vasemmalle).
Sieltä on nähtävissä tietynlainen ajatusten kulku ja suojeluskuntalainen aseenne.

13_800px.jpg





Muuten kannattaa muistaa vaikka suojeluskunnat tekivätkin ennen talvisotaa merkittävää maanpuolustustyötä.
Niin samalla sen jäsenet suhtautuivat vasemmistoon edelleen lähinnä maan pettureina.

”Suojeluskuntien rooli porvarillista järjestystä ylläpitävänä taistelujärjestönä tuki pitkään sisällissodan synnyttämää kansan jakautumista.
Järjestön paikallistason tehtäviin kuului esimerkiksi kelpoisuuslausuntojen antaminen kutsuntaikäisistä miehistä.
Asepalvelukseen otettiin vain ne, jotka saivat paikallisen suojeluskuntaupseerin hyväksynnän, eikä niille, joilla oli lähisuvussa ollut punakaartilaisia, annettu mielellään sotilaskoulutusta. ”

Kommunistinen puolue oli kielletty mutta silti vasemmisto sai 40% osan eduskunnasta.
Kommunistien kanssa ~ 50%, kansasta ajatteli ”vasemmistolaissetti.
Jos tämä ryhmä ei olisi halunnut puolustaa suomea ”lahtarien rinnalla”. Ei ~100000 suojeluskuntalaisella olisi yksin ollut mitään merkitystä.





Täällä helposti unohdetaan että sekatyömies ”Tauno Taisto” joutui tovereineen, lähtemään talvisotaan ilman koulutusta.
Koska suojeluskunta ei pystynyt muuttumaan ajan mukana.
Silti parin viikon koulutuksella hän kuitenkin nyt kelpasi rintamalle ase kädessä.



1417648.jpg





Hinta vain tästä toiminasta oli aika kova.


13-3-6050912.jpg
On se surkuhupaisaa, että joku vielä vuonna 2017 viitsii postailla sadan vuoden takaisten tapahtumien kuvia, ja yrittää vetää niistä jotain yhtymäkohtaa nykypäivän yhteiskunnan henkisiin asenteisiin. Vaikutus on minimaalisen pieni, koskee hyvin pientä marginaaliryhmää ja saa ilmitulonsa nettikeskusteluissa. Eiköhän me jo nousta sisällissodan poteroista ja unohdeta 30-lukulainen suojeluskunta.
 
Meidän reserviläisyhdistyksessä on tällä hetkellä siinä mielessä mielenkiintoinen tilanne, että valta on hiljattain siirretty nuoremmille jäsenille sen ukkoontumisen estämiseksi. Tilanne on kuitenkin mielekkään toiminnan järjestämisen kannalta haastava, kunnon ampumarataa ei ole ja yhdistyksen aseet ovat tällä hetkellä joidenkin lupaprossien takana jotka johtuvat lakimuutoksesta (??), jokatapauksessa puhutaan jostain pienoispistoolinraadoista. Ampumaradan suhteen näin kirjoittaessa tuli mieleen että voisihan sen käydä omakohtaisesti edes katsomassa että onko puhetta vaan vai kenties potentiaalia. Tämän vuoden budjetista menee rahaa Suomi-100 tilaisuuksiin ja mitaleiden jakeluihin, joten todellista toiminnanmuutosta voisi propagoida ensi vuodelle. Viime kesänä yhdistys sai aikaan peräti yhdet ammunnat, toisen yhdistyksen tontilla ja aseilla. Sellaista jokainen räiskii muutamat tauluun että pääsee vähän fiilistelemään ja se siitä.

Erilaiset ammunnat kiinnostaisi itseäni ja varmasti monia potentiaalisia jäseniä, mutta ei ole mitään aseita millä edes harjoitella. Täytyy varmaan hommata ilma-aseita ja harjoitella niillä jos ensi vuonna pääsisi SRA-kurssille, tänä vuonna kun ei mahtunut mukaan.
Itse en kuulu mihinkään reserviläisyhdistykseen mutta olen pikkupojasta asti pyörinyt silloin tällöin isäni matkassa paikkakuntani reserviläisyhdistyksen toimintakeskuksessa, olin silloin usein ihan vaan kalastamassa siellä sinä aikana kun isäni teki omia juttuja, olen myös nyt vanhempana siellä silloin tällöin käynyt veljeni kanssa joka on nyt siellä johtokunnassa, viimeksi kun oli kaikille avoin ampumataitopäivä 15.5, ihan vain pienoispistooli/kivääri ja koko ajan kysyttiin että haluaako joku vielä ampua et kyllä siellä ampumaan pääsi jos halusi, yllättävän vähän siellä silti ihmisiä oli, ihan oma rata siellä on, huomasi kyllä etten ole pitkään aikaan ampunut millään aseella, eipä tuossa vuoden 2002 alussa kun armeijasta pääsin reserviin niin oikein mitään puhuttu siellä reserviläistoiminnasta tai muutenkaan mistään vapaaehtoisesta maanpuolustus toiminnasta tai ei esitelty tarkemmin että mitä nekin on, no jotain silloin kysyttiin että kiinnostaako ketään tuo toiminta mut ei sillain tarkemmin, on minua silti tässä pidemmän aikaa jo kiinnostanut noi MPK:n kurssit mut ei jotenkin sitten ole tullut haettua niihin mukaan mutta nyt on muutamat kurssit valittuna, itse en silti tiedä että liittyisikö tässä jossain vaiheessa myös reserviläistoimintaan mukaan kun ei siellä kuiteskaan niin mitään kummoista tapahdu, jotain talkoita ja jotain ulkoilupäiviä on kyllä usein.
 
On se surkuhupaisaa, että joku vielä vuonna 2017 viitsii postailla sadan vuoden takaisten tapahtumien kuvia, ja yrittää vetää niistä jotain yhtymäkohtaa nykypäivän yhteiskunnan henkisiin asenteisiin. Vaikutus on minimaalisen pieni, koskee hyvin pientä marginaaliryhmää ja saa ilmitulonsa nettikeskusteluissa. Eiköhän me jo nousta sisällissodan poteroista ja unohdeta 30-lukulainen suojeluskunta.



Anteeksi kuvat.
Olen luuluut että jos puhutaan jokin aikakauden tapahtumista, niin kuvat on parasta olla siltä ajata.





Tavan takaa aina nousee esille täälläkin suojeluskuntain uudelleen perustaminen.
Joten niiden ei anneta olla vain osa suomen historiaa.
Vaan ne haluttaisiin takaisin, vaikka yhteiskunta on muuttunut ja aika on ajanut suojeluskuntain ohi.

Samalla voisit kertoa mikä laisia johtopäätöksiä saa tehdä, historian liittymisettä nykypäivään?
Lukuisia esimerkkejä on siitä miten historia vaikuttaa nykypäivän päätöksen tekoon ja mielipiteisiin.
Ilmeisesti näitä ei sovi esittää jos ne eivät tue maailmankuvaasi.:facepalm:

Lupaan jättää kuvat pois tästä lähtien viesteistäni kokonaan.

Jota olette tyytyväisiä.:solthum:


Ps
Näkyi kyllä olevan yli satavuotias kuva sinullakin tuolla kysymys ja vastaus ketjussa.
HMS_%C3%84ran.jpg


Panssariristeilijä Rurik oli Venäjän lippulaiva,ja olisi muiden kohtuullisen modernien taistelulaivojen kanssa varmasti niittänyt tuhoisaa jälkeä.
JR49
 
Viimeksi muokattu:
Tuli tuossa viime vuoden lopulla ampumaradalla vastaan erään res. yhdistyksen vanhempi herra, joka koetti saada minua liittymään heidän yhdistykseen.

Täytyy sanoa ettei ainakaan moisella voittaja-asenteella, joka herralla oli saa yhden yhtä nuorta rekrytoi jolla vähänkään järkeä päässä.

Miehen mielestä MAAKK on hanurista 12v takaisen kokemuksen mukaan ja PV myös. Kuulemma vain heillä toiminta on asianmukaista ja mitä kuuluisi olla, meno aika Mikkelin militia. En oikeastaan tajua mitä äijä edes res. toiminnassa tekee mukana, mutta päättelin ettei ehkä kannata alkaa vänkäämään ja tässä pätevän se eräs sanonta idiootista ja rautakangesta... ;)

Omasta mielestä tämän tyyppiset ukot pitäisi kyllä kammeta pihalle edes yhdistyksen vetovastuusta(mikäli ukko oli) ja tosiaan saada sitä nuorta verta tilalle.

Itse olen muutaman henkilön saanut rekryttyä mukaan mp-toimintaan tuttava piiristä eikä niitä todellakaan ole saanut kertomalla niistä harvoista huonoista kokemuksista.

En tiedä miten nykyisin menee kotiutuville, mutta olisi ehkä hyvä jonkun MPK:n ja sotilaskodin edustajien käydä edes puhumassa kotiutuville tarjolla olevasta toiminnasta vaikka he eivät ehkä riemusta kiljuen vielä heti ole mukaan lähtemässä, mutta olisivat tietoisia touhusta ettei tarvi itse selvitellä kuten allekirjoittanut.

Kaikista vaikein paikka on monelle kuitenkin se aloittaminen, sen jälkeen intoa saattaa piisata, jos toiminta on mielekästä :uzi:

Lisäyksenä vielä: ainakaan siis Herran vuonna 2010 Karjalan prikaatissa kukaan ei mainostanut mitään vapaaehtoisesta mp-toiminnasta.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäyksenä vielä: ainakaan siis Herran vuonna 2010 Karjalan prikaatissa kukaan ei mainostanut mitään vapaaehtoisesta mp-toiminnasta.

Herran vuonna 1999 vapaaehtoista mp-toimintaa esiteltiin kotiutuville, mutta miehistö ajettiin tilaisuuden alkajaisiksi pois mukesista. :) Tilaisuuden jälkeen oli aliupseerien vuoro poistua ja herrat tulevat upseerit jatkoivat rekryjien kanssa kinkereitä myöhään yöhön.

Ei tullut ruuhkaa mukaan ilmoittautujista tätä viimeistä ryhmää lukuunottamatta.
 
Herran vuonna 1999 vapaaehtoista mp-toimintaa esiteltiin kotiutuville, mutta miehistö ajettiin tilaisuuden alkajaisiksi pois mukesista. :) Tilaisuuden jälkeen oli aliupseerien vuoro poistua ja herrat tulevat upseerit jatkoivat rekryjien kanssa kinkereitä myöhään yöhön.

Ei tullut ruuhkaa mukaan ilmoittautujista tätä viimeistä ryhmää lukuunottamatta.

Ja tämä jaottelu on toinen kuppainen paradigma ressu yhdistyksissä. Sille ehkä voi olla paikkansa jossain suuremmissa kasvukeskuksissa, mutta mihin ihmeeseen me tarvitsemme jossain pienemmissä kaupungeissa kolmea eri ry:tä miehistölle, aliupseereille ja upseereita?

Olisi ihan helvetisti tehokkaampaa käydä isommalla porukalla harjoittelemassa koko sakki tai edes kahden yhdistyksen porukka, samaan aikaan kuitenkin kun säännöllisesti käyviä on pienemmillä paikoilla luokkaa 5 - 10 per yhdistys.

Tällä hetkellähän meininki on varsinkin miehistöön kuuluville upseeri ry:iden osalta "elä poika meidän reeneihin tuu, teille on omat harjoitukset"...ja kyse siis SRA:sta, ei mistään joukkojen johtamisesta tai upseerien muusta salatieteestä.

Tästä johtuen maastamme löytyy aika paljon näitä pystyyn kuivuneita miehistölle sekä aliupseereille avoimia ressuyhdistyksiä, jossa lähinnä on maksavia jäseniä muttei toimintaa ja samalla paikkakunnalla kuitenkin on toimiva upseeri ry. Se olisi sitä varsinaista johtajuutta upseereilta ottaa homma hanskaan ja tarjota harjoituksia myös näiden kahden muun jäsenille, jos eivät varsinaiseksi jäseneksi halua huolia.

Toki Mpk:n tarjoamat kurssit ja MAAKK ovat omiaan tarjoamaan hyvää koulutusta enkä olisi tuomassa ressuyhdistyksiä heidän tontilleen, mutta pikemminkin olisi joskus kovin mukavaa olla vähän lyhyempiä, yhden asian treenejä (EA, toiminnallinen ammunta tai suunnistus) vaikkapa lauantai iltaisin ihan omassa kotikaupungissa näissä pienemmissä kylissä niin saataisiin sitä matalempaa kynnystä harjoitteluun, jota täälläkin foorumilla on huudeltu ja nuoria mukaan, joilla ei ehkä ole mahdollista ravata muualla kokonaisiksi viikonlopuiksi.

Mutta joo, en ihmettele yhtään nykyisillä seteillä ettei nuoria tai/ja miehistöä näy paljoa yhdistyksissä ja heidän harjoituksissa.
 
En tiedä miten nykyisin menee kotiutuville, mutta olisi ehkä hyvä jonkun MPK:n ja sotilaskodin edustajien käydä edes puhumassa kotiutuville tarjolla olevasta toiminnasta vaikka he eivät ehkä riemusta kiljuen vielä heti ole mukaan lähtemässä, mutta olisivat tietoisia touhusta

Lisäyksenä vielä: ainakaan siis Herran vuonna 2010 Karjalan prikaatissa kukaan ei mainostanut mitään vapaaehtoisesta mp-toiminnasta.

Hyvin mielenkiintoinen postaus, jota toivottavasti luetaan myös ko yhdistysten hallintotehtävissä. Olet jäänyt ilman vapaaehtoisen maanpuolustuksen infoja vm-palveluksessa, koska kuulut miehistöön. Useimmilla ellei kaikilla joukko-osastolla on kiltoja, jot-
ka myös järjestää erimuotoisia tilaisuuksia kotiutuville asian tiimoilta. Ne kylla on monesti suunnattu ainoastaan johtajakoulutetuille, joka ei oikein ole nykyaikaa. Kolmea yhdistystä ei kai enää nykyään missään ole; RES iinhän kuuluvat aliupseerit ja miehistö.
Useilla paikkakunnilla tapahtuu varsinainen toiminta yhdessä eikä tätä eroa enää ole kuin vuosikokouksen muodollisuuksissa.
 
Olen sitä mieltä, että MPK on vieläkin liian näkymätön toimija. Ja kun se toimii yksittäisten vaikkakin nousujohteisten kurssien varassa, porukat vaihtelevat kurssien mukaan, joten ei synny yhtenäistä joukkohenkeä, ainakaan helposti. MAAK on vähän tiiviimpi, joillekin jopa liian sitova, joillekin liian harvatahtinen. Suojeluskunnan viisaus oli siinä, että omassa organisaatiossa saattoi tutuksi tullut porukka harjoitella niin paljon kuin halusi ja silloin kun halusi. Jos joku ei päässyt tällä viikolla, niin seuraavalla sitten.
Puheita reserviläisyhdistysten eriseuraisuudesta en ymmärrä ollenkaan. Meilläpäin res. ja usp. yhdistysten kenttätoiminta on ollut yhteistä jo vuosikymmeniä, kunniavartioista jotoksiin ja ammuntoihin. Eihän niissä porukkaa pilvin pimein ole, mutta kaikki ovat kelvanneet mukaan. Ei silti, en usko että mitään järkevää kodinturvajoukkoa Suomeen enää saadaan. Sen sijaan lähelle voitaisiin päästä, jos pari aktiivista yhdistystä kokoaisi porukat yhteen ja alkaisi pitää omia harjoituksia, ns. kerhokursseja, jos sopivat alueet ovat olemassa. Piruako se muille kuuluu, kunhan pitävät homman muuten kurissa. Käyvät sen lisäksi MPK:ssa kurssittautumassa.
 
Back
Top