Reservin motivointi ja maanpuolustustahdon ylläpito

T

Touhottaja

Majuri
Otetaanpa tältä kantilta.. tätä on varmaan ollut muuallakin keskustelussa, mutta jaksakaa vielä ja kehittäkää vastaus seuraavanmoisiin kysymyksiin:

- mikä motivoisi sinua reserviläisenä olemaan aktiivinen, pitämään yllä taitoja ja kuntoa? (Itse vastaisin, että joku, mihin/missä niitä taitoja näyttää ja käyttää)

- millä sinut saisi paremmin mukaan reserviläistoimintaan? Killat, kerhot, järjestöt, maakuntakomppaniat, MPK, anything goes. (Itse olen miltei kaikessa jo mukana, motiivina oli tekemisen halu..)

- mikä syö maanpuolustustahtoasi? ( Omalla kohdalla epäselvyys tilanteesta ja säästöt, jotka syövät väistämättä pohjaa koko hommalta. Lisäksi epäusko suunnitelmien toteutumismahdollisuuksiin.)

- mikä lisää / lisäisi maanpuolustustahtoasi? (Omalla kohdalla juuri nuo ongelmat. Paskassakin tilanteessa on jonkun edes yritettävä...)

Saa nähdä jaksaako kukaan vastata, mutta heitelkää vastauksia ja kommentteja ja lisäkysymyksiäkin vaikka, jos siltä tuntuu. TIUKASTI otsikkoon LIITTYEN. Pliis. Kiitän, lepo.
 
Saattaapi olla, että aktiivisuus jäisi käytännössä toteutumatta, mutta teoriassa:

Voisin kuvitella motivoituvani pitkäkestoisesta täydennyskoulutuksesta, joka tähtää pääasiallisesti omassa sa-tehtävässä kehittymiseen. Eli pioneerijoukkueen johtamisen opiskelusta sopivana teorian ja käytännön yhdistelmänä. Lisäksi kouluttajakoulutusta, muiden kouluttamista, harjoitusten suunnittelua ja järjestelyä jne. Telamiinarastin vetäminen kahtena viikonloppuna vuodessa ei sellaisenaan tarjoa kummoista haastetta.

Haluaisin mukaan järjestelmään, joka vaatisi minulta paljon ja veisi koettelemuksesta toiseen. Tiukka harjoittelu on sitä kaikkein palkitsevinta toimintaa. Jos siinä sivussa pelittäisi vielä sosiaalinen puoli liikuntaharrastuksineen, niin vielä parempi.
 
Handelle tiedoksi. Viikonloppuna on Keuruulla pioneerialan kouluttajakoulutusta. Sinne on kutsuttu oman halukkuutensa ja aktiivisuutensa osoittaneita kurssilaisia ympäri Suomen. Eivät ole ketään tulleet kotoa hakemaan ja kyselemään, että kiinnostaisiko. Omaa aloitteellisuutta on tarvittu ensin. Naapuri kuuluu sinne matkaavan.
 
Touhottaja kirjoitti:
- mikä motivoisi sinua reserviläisenä olemaan aktiivinen, pitämään yllä taitoja ja kuntoa? (Itse vastaisin, että joku, mihin/missä niitä taitoja näyttää ja käyttää)
Klikkaa laajentaaksesi...

Se, että tuolla omalla panoksella olisi joku merkitys johonkin. Ehkä yksilötasolla onkin, mutta sen ulosmittaaminen vaatii sotaa tai kapinaa.

Pyrin harjoittelemaan ja opettelemaan asioita, jotka tavalla tai toisella liittyvät omaan sodanajan tehtävääni tai vaikkeivät aina ihan omaan tehtävään, niin antavat kuitenkin paremman ”ammattitaidon” muihin hommiin ja siten täydentävät omaa osaamisaluetta.

It-ohjusta tai kenttätykkiä meikäläisen ei tarvitse osata käyttää, mutta oikeastaan lähes kaikki muu maavoimiin liittyvä osaaminen on hyvästä. Osaltaan parannan jo olemassa olevia taitoja ja osaltaan opettelen sellaista, mihin en Puolustusvoimilta saanut koulutusta tarpeeksi tai ollenkaan.

- millä sinut saisi paremmin mukaan reserviläistoimintaan? Killat, kerhot, järjestöt, maakuntakomppaniat, MPK, anything goes. (Itse olen miltei kaikessa jo mukana, motiivina oli tekemisen halu..)
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen nyt kaikessa siinä mukana mitkä koen oman vapaa-aikani arvoisiksi.
Maastotoiminta sekä ammunta ovat ne asiat, joilla uskon nuorempia reserviläisiä saatavan houkuteltua mukaan. Vaatii tietysti nousujohteisuutta ja/tai mahdollisuutta opetella muitakin kuin oman koulutushaaran mukaisia asioita.

- mikä syö maanpuolustustahtoasi? ( Omalla kohdalla epäselvyys tilanteesta ja säästöt, jotka syövät väistämättä pohjaa koko hommalta. Lisäksi epäusko suunnitelmien toteutumismahdollisuuksiin.)
Klikkaa laajentaaksesi...

Tyhjä puhe napinpainajilta ja toiminta joka aiheuttaa vahinkoa Suomelle.
Tosin se ei saa varsinaisesti lannistumaan, mutta vituttaa entistä enemmän ja se on varmasti kantava voima osaltaan. Tietynlainen päämäärättömyys kouluttautumisen osalta myös.

Lisäksi yhteiskunnan muuttuminen pala palalta sellaiseksi, jota inhoan syvästi. Osin tuo harrastelu liittyy siihen, että pystyn omalta kohdaltani estämään vieraan vallan suorittaman suomalaisen yhteiskunnan tuhoamisen. Ehkä pitäisi sittenkin huomioida suurempana uhkana ”omat” päättäjät.

- mikä lisää / lisäisi maanpuolustustahtoasi? (Omalla kohdalla juuri nuo ongelmat. Paskassakin tilanteessa on jonkun edes yritettävä...)
Klikkaa laajentaaksesi...

Vitutus ja katkeruus on eteenpäin ajava voima, vaikkei olekaan korrektia sanoa niin.
Tieto siitä, että jos minä annan periksi niin kuka tahansa muukin voi tehdä samoin. Ja siinä kohtaa kun kaikki antavat periksi, niin alkaa tulemaan todella kylmää kyytiä.
Vastuullisuus ja kunniantunto estävät lopettamasta ja pakottavat tekemään, vaikka se onkin aliarvostettua ja sosiaalisesti ehkä ei-hyväksyttävää.
 
noska kirjoitti:
Eivät ole ketään tulleet kotoa hakemaan
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikä varmasti pidäkään. Käsky on huono lähtökohta motivaatiolle. Paitsi että esim. kertausharjoituksella on kyllä melko suurikin vaikutus, se vain menee viimeistään parissa vuodessa ohi. Harjoituttamisen pitäisi olla säänöllisesti toistuvaa.

Tuohon aikaisempaan viestiini palatakseni olisi mielenkiintoista nähdä millainen vapaaehtoinen järjestelmä olisi elävässä todellisuudessa rakennettavissa, jos siihen tosissaan paneuduttaisiin? Homman pitäisi kuitenkin pyörähtää käyntiin heti varusmiesajan päälle ja jatkua siitä nousujohteisena.
 
Vastaan vaikken olekaan reservissä
-mikä motivoisi sinua reserviläisenä olemaan aktiivinen, pitämään yllä taitoja ja kuntoa?
1) Todennäköisyys että tarvitsisin taitoja jossakin vaiheessa. Tämän ei tarvitse tarkoittaa "aktiivista" ulkopolitiikkaa, vaan vaikkpa sitä, että sijoitetuista reserviläisistä pidettäisiin oikeasti kirjaa muunkin kuin väestörekisterin perusteella.
2) Se että organisaatio tukee järjestelmällisesti omaa aktiivisuutta ja harrastuneisuutta tehtävään on sitten kyse ammunnasta, liikunnasta , taitokilpailuista tms.
3) Se että organisaatio palkitsee aktiivisuudesta ylennyksin, kunniamerkein tai palkinnoin. Miksei myös rahallisesti. Esimerkiksi ylennysjärjestelmän tulisi olla nimenomaan järjestelmä jossa yksilön kykyjä arvostellaan kriteeristön mukaisesti.

- millä sinut saisi paremmin mukaan reserviläistoimintaan?
Helppo tavoitettavuus ja järjestettävän toiminnan mielekkyys. Jos lähin toimipiste, seura, klubi tai eskaaderi on sadan kilometrin päässä ei todennäköisesti tule osallistuttua.

- mikä syö maanpuolustustahtoasi?
1) Sisä- ja ulkopolitiikka. Käytännössä se, että nykyinen hallinto- ja oikeuslaitos tekee oman arvomaailmani vastaisia päätöksiä enkä koe että kansalaisena minulla on mahdollisuutta saada mielipidettäni kuuluviin. Koen että nykyinen valtiovalta ei edusta minua, vaan pyrkii riistämään minulta vapauksia joiden takia esi-isäni on vuotanut verta. Vastaavasti joillekin annetaan mielestäni oikeuksia joita ei ole ansaittu ja jotka verottavat minun hyvinvointiani.

2) Koen että puolustusvoimat tekee sisäisesti päätöksiä jotka vaikeuttavat sen omaa toimintaa (Ulkoistamiset, Varomääräys- ja normihelvetti, kaluston hylkäämiset, PVSAP, ATEA, NH90, Tuuli, jne.).

- mikä lisää / lisäisi maanpuolustustahtoasi?
1) Valtiovalta ja yhteiskunta arvostaisi maanpuolustustyötä muutenkin kuin juhlapuheissa (resurssit)
2) PV oikaisisi typerien päätöstensä syöksykierteen
 
Oletan, että zth on nuorehko ammattisotilas, joka tapauksessa alle majurissa mennään. Teissä on meidän reserviläisten toivo, ihan oikeasti. Te vielä osaatte nähdä asiat asioina, reserviläinen on ihminen ja asevelvollinen, hänellä on vakiintuneet arvot yleensä, hän on oikukas, jopa omapäinen, kurkistaminen hänen onkapannuunsa on pelottava kokemus suorastaan. Mutta tuolla tavalla, kuten zth esittää, on asevelvollinen kohdattava. Se on hittoa, kuinka ammattisotilaat tämän asian osaavat, ymmärtävät ja vetävät oikeita johtopäätöksiä ja sitten organisaatio kusee tämän pääoman niskaan oikein ysillä.

Puheloinen korjaa kurssia, saa nähdä riittääkö äijällä ikä ja terveys asioiden saattamiseen tolalleen.
 
baikal kirjoitti:
Oletan, että zth on nuorehko ammattisotilas, joka tapauksessa alle majurissa mennään. Teissä on meidän reserviläisten toivo, ihan oikeasti. Te vielä osaatte nähdä asiat asioina, reserviläinen on ihminen ja asevelvollinen, hänellä on vakiintuneet arvot yleensä, hän on oikukas, jopa omapäinen, kurkistaminen hänen onkapannuunsa on pelottava kokemus suorastaan. Mutta tuolla tavalla, kuten zth esittää, on asevelvollinen kohdattava. Se on hittoa, kuinka ammattisotilaat tämän asian osaavat, ymmärtävät ja vetävät oikeita johtopäätöksiä ja sitten organisaatio kusee tämän pääoman niskaan oikein ysillä.

Puheloinen korjaa kurssia, saa nähdä riittääkö äijällä ikä ja terveys asioiden saattamiseen tolalleen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sen verran täytyy sanoa tähän että ehkä kuitenkin enemmän sitä "jyrkkää" suhtautumista reserviläisiin on kuitenkin juuri nuorten ammattisotilaiden keskuudessa kuin hieman vanhempien. Tosin kaikissa ikäryhmissä löytyy erilaista suhtautumista ja näkemyksiä, mutta minusta nuoresta päästä löytyy kuitenkin ne reserviläiskriittisimmät ajatukset aika usein.

Tosin sitten vanhemman väen "synti" on reserviläisten jumaloiminen..jolla tarkoitan tässä sitä, että reserviläistä ei kohdella enää sotilaana, vaan häntä paapotaan ja lähes jumaloidaan.. Harva reserviläinen kuitenkaan siitä pitää. Reserviläistä tulisi kohdella SOTILAANA, ei erityisesti reserviläisenä..silloin homma menee parhaiten.
 
Nyt saatan nakata vettä jonkun myllyyn ja soraa jonkun toisen.. Mutta kyllähän ressujenkin käyttäytyminen varmasti vaikuttaa suhtautumiseen. Jos kaitsittavana on lauma "eipä kiinnosta yhtään, hih" -ukkoja ja illat menevät makkaraa paistaessa ja alkomahoolia nauttiessa, en ihmettele yhtään jos ammattimies ei tykkää. No, tuo nyt oli huhupuheeseen perustuva skenaario.

Mutta siitä olen varma, että molemminpuoleinen kunnioitus tarvitaan kapiukkojen ja ressujen välillä. Kapiukon pitäisi muistaa, että harjoittelemassa on sodan aikana suorittava osa, ja toimintaa pitäisi jaksaa ohjata ja opastaa sen mukaan. Ressujen pitäisi muistaa, että kapiukot ovat ammattimiehiä, joiden vastuulla on toiminnan oikeellisuus. Ei ne siellä huvin vuoksi palloile.
 
Touhottaja kirjoitti:
Nyt saatan nakata vettä jonkun myllyyn ja soraa jonkun toisen.. Mutta kyllähän ressujenkin käyttäytyminen varmasti vaikuttaa suhtautumiseen. Jos kaitsittavana on lauma "eipä kiinnosta yhtään, hih" -ukkoja ja illat menevät makkaraa paistaessa ja alkomahoolia nauttiessa, en ihmettele yhtään jos ammattimies ei tykkää. No, tuo nyt oli huhupuheeseen perustuva skenaario.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta! Ja on tuonkin suuntaista toimintaa tietysti aina joskus nähty..onneksi kuitenkin aika harvoin.
 
Kapiainen kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Oletan, että zth on nuorehko ammattisotilas, joka tapauksessa alle majurissa mennään. Teissä on meidän reserviläisten toivo, ihan oikeasti. Te vielä osaatte nähdä asiat asioina, reserviläinen on ihminen ja asevelvollinen, hänellä on vakiintuneet arvot yleensä, hän on oikukas, jopa omapäinen, kurkistaminen hänen onkapannuunsa on pelottava kokemus suorastaan. Mutta tuolla tavalla, kuten zth esittää, on asevelvollinen kohdattava. Se on hittoa, kuinka ammattisotilaat tämän asian osaavat, ymmärtävät ja vetävät oikeita johtopäätöksiä ja sitten organisaatio kusee tämän pääoman niskaan oikein ysillä.

Puheloinen korjaa kurssia, saa nähdä riittääkö äijällä ikä ja terveys asioiden saattamiseen tolalleen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sen verran täytyy sanoa tähän että ehkä kuitenkin enemmän sitä "jyrkkää" suhtautumista reserviläisiin on kuitenkin juuri nuorten ammattisotilaiden keskuudessa kuin hieman vanhempien. Tosin kaikissa ikäryhmissä löytyy erilaista suhtautumista ja näkemyksiä, mutta minusta nuoresta päästä löytyy kuitenkin ne reserviläiskriittisimmät ajatukset aika usein.

Tosin sitten vanhemman väen "synti" on reserviläisten jumaloiminen..jolla tarkoitan tässä sitä, että reserviläistä ei kohdella enää sotilaana, vaan häntä paapotaan ja lähes jumaloidaan.. Harva reserviläinen kuitenkaan siitä pitää. Reserviläistä tulisi kohdella SOTILAANA, ei erityisesti reserviläisenä..silloin homma menee parhaiten.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä baikalin kanssa. Nuorilla luutnanteilla/yliluutnanteilla on joskus ollut alussa "pientä epävarmuutta" reserviläisten johtamisessa, kun ovat tottuneet varusmiehiä johtamaan ja ensimäisiä kertoja reserviläisten parissa. Kun koulutettavat ovat motivoituneita ja aktiivisä oppimaan, ennakkoluulot häviää nopeasti ja tulosta syntyy. Niillä mennään mitä annetaan.

Kapiaisen mainitsemaa "reserviläisten jumalointia" esiintynee lähinnä esikunta- yms. paperihommissa olevilla kapteeni-majuri-evltn -tasoisilla "senioriupseereilla".

On olemassa sanonta; "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan", pitää tässäkin paikkansa.

Tuo reservilästen korkea motivaato ja halu oppia, on lähes 100%:sta VEH:ssä ja muissa vapaaehtoisissa koulutustapahtumissa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Sen verran täytyy sanoa tähän että ehkä kuitenkin enemmän sitä "jyrkkää" suhtautumista reserviläisiin on kuitenkin juuri nuorten ammattisotilaiden keskuudessa kuin hieman vanhempien.
Klikkaa laajentaaksesi...

No ei siinä mitään, että joku uutuudenkarhea kapteeni yrittää olla hieman tiukka. Pientä epävarmuutta oli ilmassa, kun hän avoimesti ja rehellisesti sanoi, että "ei siedä viinaa tippaakaan". Se oli ilmeisesti jokinlainen kauhuskenaario jostain menneisyydestä, että jotkut tissuttelisivat.

Toinen asia oli sitten se, että kun kapteeni antoi ryhmätöiksi miettiä kahta taktista vaihtoehtoa, menin erehdyksessä jo ennen seuraavaa päivää toteamaan, että toinen vaihtoehto on taktisesti miltei mahdoton maaston vuoksi.

Tuo omalle ryhmälle ajattelemani ajansäästö turhan suunnitelmavaihtoehdon pohtimiseksi vain kursorisesti ja oikeaan vaihtoehtoon pureutuminen meni meni hieman pieleen pedagogisesti, koska väärä vaihtoehto oli annettu ajattelun kehittämiseksi. Kunnianhimoisena tavoitteena oli tietenkin se, että olisimme saaneet oikeaksi osoittautuvaan suunnitelmaan vielä enemmän yksityiskohtia kuin toinen ryhmä eikä tavallaan kapteenin suunnitteleman opetuksellisen syventämisen pienin alkuaskelin. Harmittaa vieläkin omasta, ryhmän ja kapteenin puolesta.

Kapiainen kirjoitti:
Tosin kaikissa ikäryhmissä löytyy erilaista suhtautumista ja näkemyksiä, mutta minusta nuoresta päästä löytyy kuitenkin ne reserviläiskriittisimmät ajatukset aika usein.
Klikkaa laajentaaksesi...

No tietenkin osa nuoremmista kadettiupseereista on tietoisuutensa ja eliittiytensä huipulla juuri tutkinnon suoritettuaan vähäisellä elämänkokemuksella niin kuin tuore ylioppilas. Pidän sitä luonnollisena.

Kapiainen kirjoitti:
Tosin sitten vanhemman väen "synti" on reserviläisten jumaloiminen..jolla tarkoitan tässä sitä, että reserviläistä ei kohdella enää sotilaana, vaan häntä paapotaan ja lähes jumaloidaan.. Harva reserviläinen kuitenkaan siitä pitää. Reserviläistä tulisi kohdella SOTILAANA, ei erityisesti reserviläisenä..silloin homma menee parhaiten.
Klikkaa laajentaaksesi...

No eihän reserviläistä voi kohdella sotilaana, ainakaan silloin, jos kertausharjoituksissa ei ole sisältöä. Suuri osa ajasta manee varustamiseen, järjestelyihin ja huoltoon sekä yleiseen asiaan, kun TTL IV aineistoa ei voi toimittaa ajoissa.

Jos taas reserviläistä alkaa ojentaa ankarasti, hän ei tule seuraavaan kertausharjoitukseen, vaan siirtyy korvaavaan palveluun. Tässä mielessä uskon, että vanhoilla majureillakin on näkemystä asiaan. He keskittyvät paljolti joukon eheyteen.

Uskon, että jokainen komentaja voisi olla tyytyväisempi, jos hänen joukkonsa olisivat edes hieman kertausharjoitetumpia ja jos tilaaja-tuottaja-malli, virka-aika ja rahat sallisivat hieman kiinteämpää toimintaa, esimerkiksi reservijoukkotoimintaa.

Periaatteessa tuo reservin laadun nostaminen voisi perustua vain yhteisöllisyyteen, ja jotenkin siihen, että päälliköt ja varapäälliköt seuraajina olisivat komentajan kanssa jotenkin yhteistyössä kertausharjoitusten suhteen. Tähän ei kuitenkaan tilaaja- tuottaja -malli anna mahdollisuutta, vaan aivan oikea esimies koko toiminnalle on sodanajan yhtymän komentaja.

Se, että jalkaväkiprikaateja on poistettu ja reserviläisiä tungetaan santarmitoimintaan, on hyväksi sotilaspoliisien osaamiselle, mutta kaikkien muiden osaaminen ja innostus katoaa.
 
Motivaation nostamisesta en tällä kertaa puhu mitään, mutta sen romahtamisen todistin erään naapurini kohdalla tänä viikonloppuna. Kyseinen henkilö on vuosia jakasnut olla erittäin aktiivisesti mukana ympyröissä. Kouluttajakokemusta on takana uskomattomia määriä. Pitkästä aikaa hänet oli kutsuttu oppimaan itse lisää oman aselajinas kurssille. Kurssin alkamisajaksi oli määritetty perjantaina klo 9. Kurssivaruskunnan sijainti ei mahdollistanut mitenkään päästä paikalle perjantaina täältä käsin ennen puolta päivää muuta kuin majoittumalla omakustanteisesti jossain matkalla. Varuskuntaan olisi päässyt edeltäväksi yöksi, mutta se olisi edellyttänyt julkisia käyttäen lähtöä torstaina ennen puolta päivää. Harvalla meistä on mahdollisuutta ottaa vapaaksi useita päiviä viikossa täläisen tarkoituksen vuoksi. Kyseinen henkilö on ennenkin valittanut jo vaatimusta olla perjantaina klo 18 paikalla. Kyseessä on ollut kursseja joissa hän on kouluttajana ja omat koulutusaiheet alkavat vasta lauantaina. Määrätyt kouluttajat (kuten hänkin) kun tulevat usean tunnin ajomatkan päästä. Tällä kertaa hän joutui siis lähtemään liikkeelle omin kuljetuksin. Lainaksi löytyi auto, johon hänellä ei suurta luottamusta ollut ja totesi (entisenä ammattikuljettajana) ettei sillä lähtisi jos muuta vaihtoehtoa olisi. Perille hän ei kyseisellä autolla perjantain huonossa säässä päässyt ikinä, vaikka varasi tuplasti ajoaikaa. Taloudellisia tappioita tuli reilusti ja vain hyvän onnen ansiosta kaikkein vakavimmilta vammoilta tai jopa hengen menetykseltä vältyttiin. Vaikkei kurssin järjestävää tahoa voi missään nimessä syyttää liikenneonnettomuudesta, niin liikennemahdollisuuksiin paremmin sovitettu kurrssin alkamisaika olisi vaikuttanut paljon. Kyseinen henkilö sai kerralla mittansa täyteen ja totesi etä harrastuksesta tuli kerralla hänelle liian kallis, eikä enää koe omaa tehtäväänsä systeemissä sen arvoiseksi, että jatkossa riskeeraisi omaa terveyttään ja henkeään noilla reissuilla. Eli yksi merkittvä tekijä lopulta on jopa kurssien aloitusajat. Vaikka lyhyt koulutusaika ja erilaiset järjestelyihin liittyvät seikat houkuttelevat määrittelemään aloitusajan märätyllä tavalla, pitäisi aina muistaa, että reserviläisillä on myös siviilielämä, joka asettaa vaateita sille miten pääse liikkeelle lähtemään, kulkeminen kurssipaikalle ei ole kaikille yhtä helppoa kuin varuskunnan lähituntumassa asuville ja vapaaehtoisuutta syö voimakkaasti ylimääräiset osallistumisesta johtuvat ansionmenetykset ja/tai kustannukset. En tiedä tämän nyt kyseessä olleen kurssin sisällöstä ja muista vaikuttavsta tekijöistä, mutta kurssilaisten ollessa rajattu pieni määrä valikoitua väkeä ympäri Suomen, olisiko ollut mahdotonta aloittaa pari tuntia myöhemmin julkisten kulkuvälineiden käytön mahdollistamiseksi, etenkin kun sitä erikseen jopa kurssin käskyssä suositeltiin. Nyt tappioita kärsinyt henkilö ei syytä organisaatiota mistään, mutta minä henkilökohtaisesti haluan tällä muistuttaa kaikkia teitä, jotka osallistutte järjestelytehtäviin omalta osaltanne, että liikenne on suurin turvallisuusriski useimmilla kursseilla. Älkää lisätkö sitä turhan takia ahnehtimalla kurssille liikaa asioita sillä seurauksella, että kulkuyteydet hankaloituvat.
 
On olemassa kurssinjärjestäjiä, jotka ottavat huomioon yli sadankin kilometrin päästä tulevat. Lisäksi on vielä niin, että jotain asioista jaetaan verkossa jo ennakkoon. Tämä kaikki perustuu siihen, että käytettäviä kiinnostuneita kurssilaisia, joista tulee myöhemmin opettajia ja kurssinjohtajia, ei ole varaa kadottaa, koska substanssi kärsii siitä 2-5 vuoden aikavälillä.

Jossain on MPK käsitetty, ei keinoksi ylläpitää reserviä, vaan menetelmäksi päteä - myös rauhanaikana.

Toisaalta ymmärrän, että Suomessa on meneillään väsyttävä lohenkalatus. Liikareservi pitää purkaa vaikka demoralisoimalla.
 
Tuossa kuvaamassanikin oli kyse nimenomaan kouluttajille suunnatusta koulutuksesta. Liian usein ole sivusta seuraanneena saanut todeta, että nimenomaan näiden kaikkein aktiivisempien ja vapaaehtoisimpien lähes ilmaista työtä tekevien vapaaehtoisuutta venytetään entisestään ja heiltä odotetaan ja vaaditaan koko ajan vielä enemmän. Jossain kohtaa katkeaa vieteri ja menetetään taas yksi tekijä. Kun sen sijaan hieman tuettaisiin ja joustettaisiin heidän kohdallaan. Tehtäisiin osallistuminen helpommaksi eikä aiheutettaisi vaikeuksia siviilielämän, töiden ja taloudellisten seikkojen kanssa kiristämällä vieteriä loputtomiin. Tosin kun tämän väen toiminta saadaan kuoletettua niin sillä on suuri kerrannaisvaikutus ja päästään nopeasti eroon turhasta liikareservistä, joka ei tajua pysyä hiljaa kotonaan vaan vaatii koulutusta ja tunkeille sitä hankkimaan.
 
Vapaaehtoisten työtä johtavat useimmiten ammattisotilaat, virassa tai evp. Sotilaallisesti järjestetyn organisaation kasvatteina heillä saattaa olla rajallinen käsitys ihmisten "houkutteluun" liittyvistä toimenpiteistä. Siksi rekrytointia ei juuri tapahdu laajoihin kansanosiin.

Niukkojen (henkilö)resurssien maksimaaliseen hyödyntämiseen sen sijaan virkamies (evp) taipuu hyvin. Siihenhän koko virkauran ajan on joutunut tottumaan, ja ajatus laajasta reservistä on koko ajan pillin vihellyksen jälkeistä aikaa.

Olisi perin kiinnostavaa, jos virkakoneisto uskaltaisi pilotoida laajaa kosketusta asevelvollisiin vaikkapa yhden työssäkäyntialueen osalta kolmen vuoden ajan.
 
koponen kirjoitti:
Vapaaehtoisten työtä johtavat useimmiten ammattisotilaat, virassa tai evp. Sotilaallisesti järjestetyn organisaation kasvatteina heillä saattaa olla rajallinen käsitys ihmisten "houkutteluun" liittyvistä toimenpiteistä. Siksi rekrytointia ei juuri tapahdu laajoihin kansanosiin.

Olisi perin kiinnostavaa, jos virkakoneisto uskaltaisi pilotoida laajaa kosketusta asevelvollisiin vaikkapa yhden työssäkäyntialueen osalta kolmen vuoden ajan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmasti pitää paikkansa! Kuten on monesti todettu: sotakoulu ei etee ihmisestä "kaikkien alojen asiantuntijaa" vaikka järjestelmä joskus tuntuu niin melkein ajattelevankin.

Tuolla saralla olisi varmasti paljon tehtävää ja siihen kannattaisi varmasti panostaa..ja onhan se kuitenkin myös melko kustannustehokasta.
 
TS: Vapaaehtoistoiminta voi pian tuoda ylennyksen reservissä
Perjantai 6.12.2013 klo 06.44

Puolustusvoimat selvittää, voisiko ahkera vapaaehtoistoiminta olla reserviläisten ylentämisperuste. Asiasta kertoo Turun Sanomat.


Reserviläisenä saadut ylennykset ovat puolittuneet. (MINNA JALOVAARA)
Nykyään reserviläisten ylentämisessä painotetaan kertausharjoituksissa vietettyjen vuorokausien määrää. Kertausharjoituksia on kuitenkin viime vuosina järjestetty niin vähän, että kaikki eivät pääse ylenemään.

Turun Sanomien mukaan nykyisin ylennyksen saa vain hieman yli tuhat reserviläistä vuodessa, vaikka aiemmin määrä oli kaksinkertainen.

Pääesikunnasta kerrotaan lehdelle, että muutos on vasta pohdinnassa. Muutoksen myötä esimerkiksi vapaaehtoiseen sotilaalliseen koulutukseen osallistuminen voisi olla yksi peruste ylennyksiä myönnettäessä.
 
Sehän on jo nyt peruste, mutta MPK:n kautta tulleita rinnasteisia kh-vuorokausia ei huomioida kuin 25 vrk.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top