Reservin motivointi ja maanpuolustustahdon ylläpito

koponen

Kenraali
Pataljoonan hevosmiehet ovat väittäneet, että ylennystä varten on pitänyt olla vähintään yksi "kova" harjoitus ennen seuraavaa ylennystä. Tiedä sitten mitä kaikkea ja millä tavoin hyväksiluetaan ja mitä välttämättömiä edellytyksiä jää jäljelle.
 

Vonka

Supreme Leader
Koko yhteiskunta on nykyisin rakentunut nopean palkitsemisen periaatteelle. Heti pitää tulla joku palkinto.

En parhaina vuosinani odottanut ylennyksiä enkä mitään muutakaan. Eihän sotakaan tarjoaisi kuin verta, väsymystä ja rapaa.

Kerran sain ylennyksen reservissä. Se oli täysi yllätys, vaikka olinkin silloin paljon "ylipalveluksessa". Yhden PV:n KH:n jouduin jopa perumaan sairauden vuoksi juuri sinä syksynä.

Eikä minulla edes ole tehtäväkohtaista osaamista tuota sotilasarvoa enempään. Eikä tule.

Sijoitukseni purkaminen tapahtui organisaatiomuutoksen yhteydessä 2009. Sen jälkeen olen ollut harjoittelemassa vapaaehtoispohjalta, oppimassa itse ja toisaalta jakamassa kokemusta.

Olen ikämies. Jos jotain sattuisi, voisin mennä jakamaan sukkia, vaikka parhaassa vedossa johdin komppaniaa.

Vaikka kyllä ne aseet käsissä pysyvät - aika hyvinkin, kaiken lisäksi.
 

KorpiSISSI

Kenraali
Pataljoonan hevosmiehet ovat väittäneet, että ylennystä varten on pitänyt olla vähintään yksi "kova" harjoitus ennen seuraavaa ylennystä. Tiedä sitten mitä kaikkea ja millä tavoin hyväksiluetaan ja mitä välttämättömiä edellytyksiä jää jäljelle.
Prikaatin koiramiehet kertoivat että em lisäksi pitää olla sijoitus että reservissä voi toisenkin kerran jälkeen saada ylennyksen. Sijoitus vielä mielellään uuden arvon mukainen ja kovat KH-päivät tehtävän mukaiset. VEH-päiviä saanee perusteluihin täydennykseksi, mikäli ne kohdentuu omaan tehtävään ja/tai edistää etenemistä mahdollisessa tehtäväkierrossa.

Sekään että vuodet ja päivät täyttävät ylentämisehdon ja joku taho (yleensä aluetsto) on esittänyt ylennettäväksi, ei vielä takaa ylennystä. Eli ylennys ei taitane enää nykyoloissa olla "aktiivisuuspalkinto" kuin poikkeustapauksessa.

PV:n kouluttajakoulutukseen (1 & 2) hakeutuminen ja kurssien suorittaminen auttanee ylenemään, etenkin jos toimii vuosikausia aktiivisena kouluttajana/harjoitusten johtajana PVn tilaamissa suunnatuissa harjoituksissa.
 
Viimeksi muokattu:

Umkhonto

Kenraali
Koko yhteiskunta on nykyisin rakentunut nopean palkitsemisen periaatteelle. Heti pitää tulla joku palkinto.

En parhaina vuosinani odottanut ylennyksiä enkä mitään muutakaan. Eihän sotakaan tarjoaisi kuin verta, väsymystä ja rapaa.

Kerran sain ylennyksen reservissä. Se oli täysi yllätys, vaikka olinkin silloin paljon "ylipalveluksessa". Yhden PV:n KH:n jouduin jopa perumaan sairauden vuoksi juuri sinä syksynä.

Eikä minulla edes ole tehtäväkohtaista osaamista tuota sotilasarvoa enempään. Eikä tule.

Sijoitukseni purkaminen tapahtui organisaatiomuutoksen yhteydessä 2009. Sen jälkeen olen ollut harjoittelemassa vapaaehtoispohjalta, oppimassa itse ja toisaalta jakamassa kokemusta.

Olen ikämies. Jos jotain sattuisi, voisin mennä jakamaan sukkia, vaikka parhaassa vedossa johdin komppaniaa.

Vaikka kyllä ne aseet käsissä pysyvät - aika hyvinkin, kaiken lisäksi.

Ylennykset tulevat jos ovat tullakseen. KH-päivien lisäksi tarvitaan tietysti se sopiva sijoitus. Eli jos on esim. itse on joukkueen varajohtaja (ltn) ja joukkueenjohtaja on myöskin ltn niin tuskin tulee ylennystä.
Sijoutuksia purkautuu aina ja viime aikoina varsinkin johtuen SA-vahvuuden pienenemisestä. Hyville osaajille varmaankin löytyy tekemistä niin kauan kun ikä ja kunto antavat myöten.

Tehtäväkohtaista osaamista on omakohtaisten havaintojeni perusteella joskus vähemmän kuin tarvittaisiin. Tämä asia on tietysti suuresti riippuvainen kertausharjoitusten lukumäärästä. Tajuaahan sen reserviläinenkin, ettei kantapeikko-kapteeni osaa reserviläisen ammattihommia ilman harjoitusta, jos edes sittenkään. Miksi siis reserviläinen olisi kaikenoppinut ilman riittävää määrää harjoitusta ?
 

Samses

Ylipäällikkö
Ylennykset tulevat jos ovat tullakseen. KH-päivien lisäksi tarvitaan tietysti se sopiva sijoitus. Eli jos on esim. itse on joukkueen varajohtaja (ltn) ja joukkueenjohtaja on myöskin ltn niin tuskin tulee ylennystä.
Sijoutuksia purkautuu aina ja viime aikoina varsinkin johtuen SA-vahvuuden pienenemisestä. Hyville osaajille varmaankin löytyy tekemistä niin kauan kun ikä ja kunto antavat myöten.

Tehtäväkohtaista osaamista on omakohtaisten havaintojeni perusteella joskus vähemmän kuin tarvittaisiin. Tämä asia on tietysti suuresti riippuvainen kertausharjoitusten lukumäärästä. Tajuaahan sen reserviläinenkin, ettei kantapeikko-kapteeni osaa reserviläisen ammattihommia ilman harjoitusta, jos edes sittenkään. Miksi siis reserviläinen olisi kaikenoppinut ilman riittävää määrää harjoitusta ?

Jälkimmäinen pitää paikkansa, ensimmäinen ei, ainakaan aktiivireserviläisporukoissa. Tiedän itse tapauksen jossa komppanian päällikkö on yliluutnantti ja yksi hänen alaisistaan joukkueenjohtajista kapteeni. Ei se ole mikään ongelma ainakaan porukassa, joka treenaa aktiivisesti yhdessä ja jossa porukka tuntee toisensa. PERK:ssä perustettavassa komppaniassa X, joka ei ole ikinä kerrannut yhdessä, tilanne voisi toki olla toinen.
 

Perde

Luutnantti
Prikaatin koiramiehet kertoivat että em lisäksi pitää olla sijoitus että reservissä voi toisenkin kerran jälkeen saada ylennyksen. Sijoitus vielä mielellään uuden arvon mukainen ja kovat KH-päivät tehtävän mukaiset. VEH-päiviä saanee perusteluihin täydennykseksi, mikäli ne kohdentuu omaan tehtävään ja/tai edistää etenemistä mahdollisessa tehtäväkierrossa.

Sekään että vuodet ja päivät täyttävät ylentämisehdon ja joku taho (yleensä aluetsto) on esittänyt ylennettäväksi, ei vielä takaa ylennystä. Eli ylennys ei taitane enää nykyoloissa olla "aktiivisuuspalkinto" kuin poikkeustapauksessa.

PV:n kouluttajakoulutukseen (1 & 2) hakeutuminen ja kurssien suorittaminen auttanee ylenemään, etenkin jos toimii vuosikausia aktiivisena kouluttajana/harjoitusten johtajana PVn tilaamissa suunnatuissa harjoituksissa.
Huom. Ylennys ei ole palkinto!
 

Perde

Luutnantti
Koko yhteiskunta on nykyisin rakentunut nopean palkitsemisen periaatteelle. Heti pitää tulla joku palkinto.

En parhaina vuosinani odottanut ylennyksiä enkä mitään muutakaan. Eihän sotakaan tarjoaisi kuin verta, väsymystä ja rapaa.

Kerran sain ylennyksen reservissä. Se oli täysi yllätys, vaikka olinkin silloin paljon "ylipalveluksessa". Yhden PV:n KH:n jouduin jopa perumaan sairauden vuoksi juuri sinä syksynä.

Eikä minulla edes ole tehtäväkohtaista osaamista tuota sotilasarvoa enempään. Eikä tule.

Sijoitukseni purkaminen tapahtui organisaatiomuutoksen yhteydessä 2009. Sen jälkeen olen ollut harjoittelemassa vapaaehtoispohjalta, oppimassa itse ja toisaalta jakamassa kokemusta.

Olen ikämies. Jos jotain sattuisi, voisin mennä jakamaan sukkia, vaikka parhaassa vedossa johdin komppaniaa.

Vaikka kyllä ne aseet käsissä pysyvät - aika hyvinkin, kaiken lisäksi.

Totta, yhteiskunta on rakentunut ja muuttunut nopeiden palkintojen kentäksi, siksi puolustusvoimienkin on pakko muuttua ja pohtia uusia keinoja motivoidakseen erilaiset reserviläiset, varmasti haasteellista. Pitäisin kuitenkin palkitsemiset erillään ylennyksistä. Muutokset sijoituksiin ja mahdolliset ylennysehdotukset tekee pv:n päättäjät ( myös jotkin mpk:n toimijat) pv:n tarpeiden mukaan, reserviläinen voi vain tehdä täsmällisesti kaikki mitä pyydetään ja toimia käsketyssä tehtävässä niin hyvin kuin suinkin osaa. ( Kuten jotenkin näin totesi myös eräs kovasti palkittu ja ylennetty tarkka- ampuja viime sodassa...).
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Mitä pitäisi tapahtua tai mieluummin mitä pitäisi tehdä vuonna 2016-2017, jotta reservissä olevat hyväkuntoiset miehet kiinnostuisivat maanpuolustusharjoittelusta?
Nyt porukat makaa soffalla ja ehkä golffaa vapaa-aikanaan, mutta olisko mielenkiinnon suunta jollain keinolla käännettävissä valmiusharjoitteluun?

Tämä on puhtaasti motivointi- ja ryhtiliike-kysymys.

.
 

Vonka

Supreme Leader
Valtiovarainministeriön julkaisemassa vuoden 2017 talousarvioesityksessä on määrärahoja maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen esitetty vähennettävän 20% tämän vuoden tuesta. Yli 400 000 euron leikkaus tarkoittaa toiminnan huomattavaa vähenemistä maanpuolustusjärjestöissä.

Maanpuolustuksen Tuki ry ja sen jäsenjärjestöt painottavat vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitystä maamme puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kannalta. Nykyisessä talous- ja turvallisuustilanteessa vapaaehtoisella maanpuolustuksella on huomattava merkitys vaikuttavuutensa ja kustannustehokkuutensa vuoksi.

Hallitusohjelmassa todetaan selkeästi, että puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan korottamalla puolustusmäärärahoja. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu kertausharjoitusten riittävän määrän varmistaminen sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen. Nämä eivät toteudu määrärahoja leikkaamalla.

Maanpuolustuksen Tuki ry jäsenjärjestöineen vetoaa Eduskuntaan, että tärkeän ja vaikuttavan vapaaehtoistoiminnan perusteet varmistetaan myös ensi vuonna.
 

Beerfect

Eversti
Jussi Niinistö saisi jo suorittaa vallankaappauksen ja asettaa sotilasjuntan johtamaan Suomea. Aivan helvetin pikkumielistä leikata joku 400k. Säästönä aivan olematon. Saatana. Alkaa tuntumaan siltä että valtiovarainministeriö ja eduskunta ovat suurimpia uhkia Suomen turvallisuudelle.
 

koponen

Kenraali
Juustohöylä on tietenkin lamautuneen yhteiskunnan johdon väline, eikä sen käytössä ole sinällään mitään ihmeteltävää. Tuomittavaa kylläkin.

Toinen näkökulma asiaan on se, että ns. reserviläiskenttä on erittäin sirpaleinen ja jokin voimakkaasti nollasta eroava prosentti kaikista käytetyistä tunneista on vain erittäin hyvällä tahdolla maanpuolustuksen suorituskykyjä ylläpitäväksi tai kehittäväksi tulkittavaa.

Jos ja kun Puolustusvoimilta voi vaatia keskittymistä päätehtävien suoraviivaiseen ja röyhkeäänkin tekemiseen, järjestäytyneille reserviläisille ei voi mitään muuta ohjausta mielestäni antaa.

Muuten - samalla tavoin kuin alkoholitilastoja vääristää mystiseksi kohonnut ja arvauksiin perustuva tilastoimaton kulutus, maanpuolustukselliseen tai sitä hyödyttävään tekemiseen on varmasti melkoisen mammuttimainen lohko omaehtoista harjoittelua, valmistautumista, pohjan luomista. Ainakin monen vastaan tulleen 100-95% reserviläisistä koostuvan joukon maksetut kertausharjoitusvuorokaudet ovat aika pieni murena koko totuudesta.
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Hallitusohjelmassa todetaan selkeästi, että puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan korottamalla puolustusmäärärahoja.
Lisäksi ohjelmaan on kirjattu kertausharjoitusten riittävän määrän varmistaminen sekä vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytysten turvaaminen.
=> Nämä eivät toteudu määrärahoja leikkaamalla.

No just tämä asia nyppii. Ihan oikeesti v****ttaa tuollainen ymäripyöreä selitys. Kyllähän porukat rivissä tajuaa että yhtälö ei voi olla toimiva.
 

skärdis

Respected Leader
Mitä pitäisi tapahtua tai mieluummin mitä pitäisi tehdä vuonna 2016-2017, jotta reservissä olevat hyväkuntoiset miehet kiinnostuisivat maanpuolustusharjoittelusta?
Nyt porukat makaa soffalla ja ehkä golffaa vapaa-aikanaan, mutta olisko mielenkiinnon suunta jollain keinolla käännettävissä valmiusharjoitteluun?

Tämä on puhtaasti motivointi- ja ryhtiliike-kysymys.

Miksi pitäisi kiinnostua maanpuolustusharjoittelusta, jos kerran sotaherrat ovat todenneet ettei näillä miehillä ole annettavaa puolustusvoimille?

Ei ole sijoitusta, ei ole koskaan ollutkaan 20 vuoden "reserviläisuran" aikana.

Nyt sitten pitäisi yht'äkkiä innostua reserviläisyydestä? Jos edes omat lapsensa kasvattavat maanpuolustusmyönteisiksi, niin siinä lienee jo hyvä panos maanpuolustuksen suhteen. Taisi sekin olla jo heikkenevällä uralla ja asevelvollisuuden kannatus alkoi lähestyä lopullista iskua, mutta toveri Putinin touhut taisivat korjata tämän ongelman vähäksi aikaa.
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Miksi pitäisi kiinnostua maanpuolustusharjoittelusta, jos kerran sotaherrat ovat todenneet ettei näillä miehillä ole annettavaa puolustusvoimille?
Sotaherrat ovat sen takia todenneet niukkuutta kun ei heille ole annettu budjettirahaa. Ei siihen muuta syytä ole. Tottakai he päättäisivät käyttää suurempaa resurssia jos siihen olisi rahaa. Uskottava puolustus tulee aika vaikeasti jos koko ajan vain alennetaan.
Okei, se valtion budjetista. Lopultahan nämä rahan jaon asiat ovat poliittisia päätöksiä ja voisin kuvitella että mitä enemmän demokratiassa tietous sodan riskistä on esillä, aina enemmän kansalaisia suhtautuu myötämielisesti puolustusasioihin ja se johtaa maanpuolustusharjoitteluun. Niitä rajoja voidaan sitten tarpeen mukaan vedellä mihin tahansa ikävuoteen, jonka jälkeen ressulla ei enää ole käyttöä, mutta oikeasti tämä keskustelu on kokonaan käymättä niin kauan kuin asevelvollisuutta riittää 50-60 ikävuoteen asti.

Ei ole sijoitusta, ei ole koskaan ollutkaan 20 vuoden "reserviläisuran" aikana.
On myös mahdollista että koko asia ei edes koske sinua. Sellainen, jolla on ollut sijoitus, saattaa ajatella toisin ja etsii jatkumoa.......jotta on valmis kun ne tulee.

Jos edes omat lapsensa kasvattavat maanpuolustusmyönteisiksi, niin siinä lienee jo hyvä panos maanpuolustuksen suhteen.
Loistava tavoite. Keep on rockin! :)

.
 

skärdis

Respected Leader
Päättäjien keskuudessa, ei suuren yleisön.

Kyllä merkittävä osa kansastakin oli huojumassa tuolle kannalle. Ainakin siinä määrin, että poliitikot aistivat tilanteen niin, että asia olisi voitu jossakin vaiheessa nostaa pöydälle.

Kansalaisaktiivien puolelta varoventtiilinä toimi käytännössä vapaaehtoiseksi tai vähintäänkin valikoivaksi muuttunut asevelvollisuus, kun sivarius oli pelkkä ilmoitusasia. Ilman sitä ja vakaumuksen tutkintalautakuntien jatkuessa tilanne olisi muuttunut kestämättömäksi jo viimeistään 2000-luvulla.
 
Top