Olin minäkin autuaan tietämätön maakuntajoukoista vielä 2014. Sitten ryssä aktivoitui, ja aloin tekemään PV:n suuntaan uteluja että mihin perunankuorintakomppaniaan ovat tarkalleen ottaen sijoittaneet minut mahdollisen sodan varalta. Sitten sainkin kuulla lopulta luurissa taikasanan maakuntajoukot ja suuret rattaat lähtivät pyörimään päässäni.
"Ta... tarkoittaako 'maakuntajoukot' paikallisia vapaaehtoistaistelijoita, jotka todennäköisesti tuntevat asuinseutunsa ja sen maaston parhaiten...?"
Tunsin itseni lähes neroksi kun muodostin tuon epämääräisen ensikäsityksen siinä puhelinkeskustelun aikana. Tietysti asiasta sikisi vielä muutama muu kysymys mutta Google osasi myöhemmin täyttää blankot kohdat.
"Maakuntajoukot" on sanana mitäänsanomaton, eikä ihmisiä voida syyttää kyvyttömyydestä tulkita sen merkitystä, tai esittää siitä hyviä arvauksia. Maakuntajoukothan voisivat nimensä perusteella olla vaikka PV:n muodostamia taisteluyksiköitä joihin ulkopuolisilla siviileillä ei ole mitään asiaa. Tai ehkäpä ne ovat kunnan valitsemia vapaaehtoisia siviilejä, joista muodostetaan paikallisia sota-ajan huolto- ja tukiyksiköitä. Sanan ainoa hyvä puoli on sen lyhyys, sillä se on lyhyempi kuin kuvaavampi "paikalliset vapaaehtoistaistelijat" tai "vapaaehtoiset paikallistaistelijat".
Ongelma on juurikin siinä että jos menit kyselemään yli 30-vuotiailta, niin he varmasti ovat niitä kaikkein tietämättömimpiä maakuntajoukkojen käsitteestä. Tarkista milloin maakuntajoukot luotiin. Nämä nykyiset reilut 30:set kävivät inttinsä ennen sitä ajankohtaa, eli 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Se oli myös sen ajatuksen kulta-aikaa että "intti on tarpeeton - ryssä on matkalla kohti valistusta". Ha! Haha! HAHAHA!
Rohkenen arvata että intissä saatetaan ohimennen mainita maakuntajoukoista jonkun tuplaoppitunnin keskellä, ummehtuneessa huoneilmassa, univelkaiselle porukalle. 18-25 vuotiaalle miehelle tämähän on suuresti tärkeää ja mielenkiintoista asiaa, eikä hänellä mitenkään voi olla tärkempiä prioriteettejä mielessään.
BTW, haluan hirttää sen joka loi mm. sanat "esikunta" tai "päällystö". Suomen sanavarasto on täynnä tälläisiä vaikeaselkoisia mitäänsanomattomuuksia ja mielenkiinnottomuuksia, joilla ei ole mitään vaikeuksia piiloutua silmien eteen, eli niinsanotusti
to hide in plain sight. Vähän kuten kaikilla meistä menee toisinaan sanat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos mutta tässä tapauksessa sana menee ensin silmän ohi ja sitten toisenkin silmän ohi, aivojen rekisteröimättä mitään.
"Niin siis että mitkä v*tun maakuntajoukot? Ikinä kuullutkaan."
Noin muuten, edelleenkään en tiedä mitä 'suojeluskunta' tai 'suojeluskunnat' tekivät aikoinaan. Mulla on kämmenen ja lehmän kokoisia aukkoja yleissivistyksessä mutta niin on meillä kaikilla. Itse koen lähinnä ylpeyttä kun toisinaan tiedostan sen mitä EN tiedä. Nekin aukot sivistyksessä tulevat vain lisääntymään ja kasvamaan ajan myötä meillä kaikilla. Jonkun "yleissivistys" on toisen "epäoleellista tietoa".
Joten sopii uskoa, 'maakuntajoukot' (sanana) on, tai vähintään on OLLUT, ERITTÄIN helppo ohittaa ja unohtaa.
"Siis niinku meillä on Puolustusvoimat ja reservi, joten suksi äijänkäppyrä kuuseen niiden maakuntajoukkojesi kanssa. Ha! Lakkaa sönköttämästä ja ota lisää olutta." ...menee kai keskustelu baarissa suurinpiirtein.
Nykyajan kirous on myös asioiden jatkuva muuttuminen, ja vaikka intti ajaisikin jokaisen varusmiehen kaaliin kaiken maanpuolustuksen kaikki organisaatiorakenteet, niin 10v päästä se voi olla läpensä vanhaa tietoa. Kunkin meidän motivaatio itsensä pitämiseksi ajan tasalla PV:n asioista on myös toinen tekijä, varsinkin ennen vuotta 2014.
Tähän maahan tarvitaan tietoisku (nettisivu) jossa selkeästi listataan mitä minkäkin ikäluokan intin käyneen kansalaisen kuuluisi tehdä sodan kynnyksellä tai ennen sitä. Ja sivun sisältö pitäisi päivittää kerran vuodessa tai jopa kuukaudessa. Varsin harvaa kiinnostaa alkaa tekemään puhelinsoittoja mihinkään lääninpiireihin, tai mitä v*tun aluetoimistoja nyt olivatkaan, udellaakseen rooliaan mahdollisessa sodassa. Itsekin viivyttelin asian kanssa aikani. Itseänikin motivoi tuolloin vain tietämättömyys ja huoli laillisesta asemastani - halusin kyetä päättelemään mitä lainopillisia seurauksia sillä tarkalleen ottaen olisi jos päättäisinkin suksia länteen täältä Venäjän esikartanosta, ja siten alustavasti valmistautua henkisesti siihen mahdolliseen taisteluun. Tosin olen niistä ajoista edes hieman isänmaallistunut.
Maakuntajoukot myös kertovat odottavansa hakijoilta "nuhteettomia elämäntapoja", tai itse taisin kuulla nuo taikasanat infotilaisuudessa. Onko tässä maassa yhtään sellaista ihmistä joka ei tunne pistoa sydämessään nuo sanat kuullessaan? Alemmuuskompleksi ja riittämättömyyden tunne iskevät kuin 999 999 volttia.
Hakemuksessa kysytään myös (muistaakseni sotilaspassiin merkittyä) kenttäkelpoisuutta. En tiedä miksi niin vanha tieto on oleellinen, sillä se voi olla inttiaikojen peruilta muuttunut toiseen ääripäähän ja takaisin moneen kertaan. Tai jos se tarkoittaa jotain muuta, niin sitä ei mainittu. Vai pitääkö siinä arvioida itse itsensä kenttäkelpoisuus?
