JR49
Respected Leader
Vihreiden ymmärtämättömyys tässä asiassa on läheistä sukua Taikaseinä-ajattelulle.
Reservin motivointi ja maanpuolustustahdon ylläpito
- Viestiketjun aloittaja Touhottaja
- Aloitus PVM
En minä ole nähnyt mitään nato-keskustelua. Olen nähnyt vain paljon huonosti perusteltuja kannanottoja asian tiimoilta. Asian ympärille kirjoitetut kirjat on karmeita tekeleitä uransa ehtoopuolella olevilta skribenteiltä.
Varoittelin aikoinaan siitä, että eräissä tiedotusvälineissä ja tästä räikein esimerkki on Helsingin sanomat - käydään pitkää ja harrasta kampanjaa, jossa tarkoituksena on mädättää sekä asevelvollisuus että usko Suomen puolustuskykyyn.
Hommassa on käymässä vähän niin kuin uumoilinkin. Maanpuolustushenki, usko asevelvollisuuteen sekä puolustusjärjestelmäämme kyllä menee, mutta Nato-jäsenyyttä ei saada aikaiseksi.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Minulla on jonkinlainen tuntuma nuoriin, ja aika selvästi heidän huolestuneisuutensa liittyy siihen, mitä mediassa rummutetaan eli juurikin näihin suuriin uhkiin eli tasa-arvoon, miesten "vääriin" roolimalleihin, monisukupuolisuuksien oikeuksiin jne. Erityisen voimakkaasti tämä näkyy esimerkiksi juuri nykyisessä kutsuntaikäluokassa. Onhan siellä perinteistäkin soturia paljon, mutta jo todella suuri määrä täysiä miehimyksiä.
Riiheläinen on aivan pihalla.
Riiheläinen on aivan pihalla.
Shadowmon
Kenraali
No tuo on silkkaa liioittelua mutta on "kansallismielisten" riveissä niitä jotka ihailee esim. Putinia surutta. Samat ryhmät toistelee kuinka länsi on paha ja Putinia syytetään turhaankin.
Uppoaa kuin kuuma veitsi voihin öyhöttäjien sanoma Ryskyn mukaan. En purematta niele ja pidä nuorisoa tyhminä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Perkele! Kuulostaa ihan pohjanmaalaiselta puukkohipalta. Ei kait sentään ruotsalaisella Moralla tempastu (sitä häpeää ei kestäisi) vaan rehdisti Kauhavalaisella?
(vitsi, vitsi. Vakavaa ja oikeaa asiaa haastoit)
Tuollaiset ilmaston muutokset, sademetsien hakkuut tai naisten oikeudet vinkustaniassa ovat helppoja uhkakuvia nyky-Suomalaiselle. Oikeasti ei tarvitse tehdä asialle mitään. Riittää että olet tohkeissasi ja paasaat asiasta. Ehkä menet joskus linja-autolla oman auton sijaan ja olet maailman pelastaja. Tai viet muovipussit eri roskikseen. Sieltähän ne taitaa kyllä mennä samaan uuniin kuin normi roskiksesta. Tai jos olet radikaalinen niin kannat ostokset kangaskassissa. Ei tarvitse tetsata märissä vaatteissa missään. Ja puhumallahan ne asiat hoidetaan. Mitään sotimisia tarvita....
Kustaanmiekka
Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10532584
Analyysi: Nuoret haluavat puolustaa Suomea mutta omilla ehdoillaan – nykyinen asepalvelus ei vakuuta
Vain joka toinen nuori kannattaa Suomen puolustamista aseellisesti, tuore mielipidetutkimus kertoo.
Nuorista kolme neljästä olisi valmiita puolustamaan maata, jos he voivat osallistua eri tehtäviin “kykyjensä ja taitojensa mukaan”.
Mutta puolustaminen ei nuorten mielestä tarkoita, että olisi tartuttava aseisiin.
Jos nuorilta kysytään, pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti hyökkäystä vastaan, mieli muuttuu. Vain puolet nuorista vastaa kyllä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Myös yleistä asevelvollisuutta 15–24-vuotiaat kannattavat vähemmän kuin aiemmin – enää reilu puolet tukee sitä.
Tulos on hätkähdyttävä. Tutkija Matti Pesuarvioi Suomenmaassa jopa, että nykyinen asepalvelus ei välttämättä ole se, mihin puolustus jatkossa perustuu.
Jos sama trendi jatkuu myös tulevissa tutkimuksissa, muutos on huomattava.
Maanpuolustustahdon vajoamisen syynä voi olla, ettei pelko sotilaallisesta hyökkäyksestä ole suomalaisten nuorten mielestä ajankohtainen. Muut asiat ovat nyt pinnalla.
Suomalaisten ykköshuoli onilmastonmuutos. Se nousee yli muiden myös nuoria huolestuttavissa ilmiöissä. Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat sen takia epävarmuutta ja turvattomuutta huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
Millaisia arvoja näiden mielipiteiden taustalla on? Ensinnäkin kannattaa muistaa, että yleensä nuorten mielipiteet ovat räväkämpiä kuin aikuisten. Kun ikää tulee lisää, konservatiivisuuskin lisääntyy.
Nuoret tuntevat kyllä olevansa osa Suomea. Nuorten arvoja mittaavissa nuorisobarometreissä on tunnistettu, että nuoret kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan, luottavat instituutiohin kuten eduskuntaan ja haluavat vaikuttaa. Tämä tunne on trendinä vahvistumaan päin. Joka neljäs sen sijaan kokee yhteiskunnan vieraaksi.
Kun luotetaan instituutioihin, luotetaan samalla, että homma hoituu ilman minuakin. Samaa sukua voi olla ajatus sotilaallisesta liittoutumisesta – nuoret kannattavat Nato-jäsenyyttä herkemmin kuin muut suomalaiset. Jos liittoudutaan, ainakin osan puolustamisesta hoitaa joku muu.
Miten nuoret haluavat osallistua?
Tavoilla, joihin on matala kynnys, sanoo nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi. Nuoria kiinnostaa vaikuttaa esimerkiksi ostopäätöksillä, vetoamalla päättäjiin ja keskustelemalla netissä. Tämä on jotain aivan muuta kuin oman henkensä riskeeraaminen jonkin alueen puolesta.
Vielä julkaisemattomassa tämän vuoden nuorisobarometrista selviää, että moni suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen Suomessa, samoin omaan tulevaisuuteensa. Sen sijaan koko maapallon tulevaisuuskuva on nuorten mielessä pessimistisempi.
Nuorisotutkijat tunnistavat nuorten arvoissa myös “synkistelytrendin”, joka voisi vaikuttaa myös maanpuolustustahtoon. Nuorten luottamus muihin ihmisiin laskee kysely kyselyltä. Samassa veneessä olemisen tunne on heikentynyt, ja syynä voivat olla esimerkiksi mediakulttuuri, poteroituminen ja vihapuhe, Myllyniemi sanoo.
Jos luottamus tuntemattomiin ihmisiin heikkenee, voi miettiä, haluaako nuori liittyä johonkin joukkoon ja vaarantaa henkensä heidän mukanaan.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulussa selvitetään parhaillaan, miten esimerkiksi nuoret ja naiset haluavat olla mukana. Ennakkotiedot tutkimuksesta tukevat samaa “matalan kynnyksen osallistumista” kuin muut nuorisotutkimukset. Nuorten pitää pystyä valitsemaan, miten he osallistuvat.
Nuoret eivät halua pakkoa, sillä sitoutuminen on heille haaste, sanoo professori Teemu TallbergMaanpuolustuskorkeakoulusta. Moni nuori ei esimerkiksi halua kuulua yhdistykseen, mutta voi tulla apuun jos tarvitaan.
Nuorten mielestä nykyinen järjestelmä – miehet inttiin tai sivariin ja naiset ei – ei kuitenkaan ole se, millä nuoret puolustaisivat Suomea, kertoo MTS:n eli maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus,
Mikä puolustusmalli nuoria kiinnostaisi? Yleinen kansalaispalvelus saa enemmän kannatusta kuin asepalvelus. Se tarkoittaisi joko varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta, kaikille nuorille.
Analyysi: Nuoret haluavat puolustaa Suomea mutta omilla ehdoillaan – nykyinen asepalvelus ei vakuuta
Vain joka toinen nuori kannattaa Suomen puolustamista aseellisesti, tuore mielipidetutkimus kertoo.
Nuorista kolme neljästä olisi valmiita puolustamaan maata, jos he voivat osallistua eri tehtäviin “kykyjensä ja taitojensa mukaan”.
Mutta puolustaminen ei nuorten mielestä tarkoita, että olisi tartuttava aseisiin.
Jos nuorilta kysytään, pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti hyökkäystä vastaan, mieli muuttuu. Vain puolet nuorista vastaa kyllä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Myös yleistä asevelvollisuutta 15–24-vuotiaat kannattavat vähemmän kuin aiemmin – enää reilu puolet tukee sitä.
Tulos on hätkähdyttävä. Tutkija Matti Pesuarvioi Suomenmaassa jopa, että nykyinen asepalvelus ei välttämättä ole se, mihin puolustus jatkossa perustuu.
Jos sama trendi jatkuu myös tulevissa tutkimuksissa, muutos on huomattava.
Maanpuolustustahdon vajoamisen syynä voi olla, ettei pelko sotilaallisesta hyökkäyksestä ole suomalaisten nuorten mielestä ajankohtainen. Muut asiat ovat nyt pinnalla.
Suomalaisten ykköshuoli onilmastonmuutos. Se nousee yli muiden myös nuoria huolestuttavissa ilmiöissä. Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat sen takia epävarmuutta ja turvattomuutta huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
Millaisia arvoja näiden mielipiteiden taustalla on? Ensinnäkin kannattaa muistaa, että yleensä nuorten mielipiteet ovat räväkämpiä kuin aikuisten. Kun ikää tulee lisää, konservatiivisuuskin lisääntyy.
Nuoret tuntevat kyllä olevansa osa Suomea. Nuorten arvoja mittaavissa nuorisobarometreissä on tunnistettu, että nuoret kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan, luottavat instituutiohin kuten eduskuntaan ja haluavat vaikuttaa. Tämä tunne on trendinä vahvistumaan päin. Joka neljäs sen sijaan kokee yhteiskunnan vieraaksi.
Kun luotetaan instituutioihin, luotetaan samalla, että homma hoituu ilman minuakin. Samaa sukua voi olla ajatus sotilaallisesta liittoutumisesta – nuoret kannattavat Nato-jäsenyyttä herkemmin kuin muut suomalaiset. Jos liittoudutaan, ainakin osan puolustamisesta hoitaa joku muu.
Miten nuoret haluavat osallistua?
Tavoilla, joihin on matala kynnys, sanoo nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi. Nuoria kiinnostaa vaikuttaa esimerkiksi ostopäätöksillä, vetoamalla päättäjiin ja keskustelemalla netissä. Tämä on jotain aivan muuta kuin oman henkensä riskeeraaminen jonkin alueen puolesta.
Vielä julkaisemattomassa tämän vuoden nuorisobarometrista selviää, että moni suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen Suomessa, samoin omaan tulevaisuuteensa. Sen sijaan koko maapallon tulevaisuuskuva on nuorten mielessä pessimistisempi.
Nuorisotutkijat tunnistavat nuorten arvoissa myös “synkistelytrendin”, joka voisi vaikuttaa myös maanpuolustustahtoon. Nuorten luottamus muihin ihmisiin laskee kysely kyselyltä. Samassa veneessä olemisen tunne on heikentynyt, ja syynä voivat olla esimerkiksi mediakulttuuri, poteroituminen ja vihapuhe, Myllyniemi sanoo.
Jos luottamus tuntemattomiin ihmisiin heikkenee, voi miettiä, haluaako nuori liittyä johonkin joukkoon ja vaarantaa henkensä heidän mukanaan.
Myös Maanpuolustuskorkeakoulussa selvitetään parhaillaan, miten esimerkiksi nuoret ja naiset haluavat olla mukana. Ennakkotiedot tutkimuksesta tukevat samaa “matalan kynnyksen osallistumista” kuin muut nuorisotutkimukset. Nuorten pitää pystyä valitsemaan, miten he osallistuvat.
Nuoret eivät halua pakkoa, sillä sitoutuminen on heille haaste, sanoo professori Teemu TallbergMaanpuolustuskorkeakoulusta. Moni nuori ei esimerkiksi halua kuulua yhdistykseen, mutta voi tulla apuun jos tarvitaan.
Nuorten mielestä nykyinen järjestelmä – miehet inttiin tai sivariin ja naiset ei – ei kuitenkaan ole se, millä nuoret puolustaisivat Suomea, kertoo MTS:n eli maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus,
Mikä puolustusmalli nuoria kiinnostaisi? Yleinen kansalaispalvelus saa enemmän kannatusta kuin asepalvelus. Se tarkoittaisi joko varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta, kaikille nuorille.
Tulihan se sieltä. Tätähän sitä on uumoiltukin.
Kuten olemme arvioineetkin.
AKE-ukki
Respected Leader
"Kyllä EU hoitaa,meidän ei tarvitse vaivautua"
Eiköhän se selitys ole se, että nuoret pohtivat lähinnä niitä asioita jotka heitä konkreettisesti koskevat. Elämänmeno on aika hektistä eikä sisällä liiemmin filosofointia. Ja kaikkinainen sitoutuminen on sekin nykymenon vastaista oli kyse sitten työstä, parisuhteesta tai vaikka maanpuolustuksesta. Myös jos pressa sanoo, että Natoon liittyminen ei ole ajankohtaista niin ei sen pohtimistakaan pidetä mielekkäänä. Sitten kun varusmiespalveluksesta on vierähtänyt tovi ja on perhe ja koti panoksena rupeaa myös mieltämään mitä uhkia naapurissa on ja miten niihin voi varautua.
Asioita voi myös kysyä niin monella tapaa. Se tapa millä kysyttiin 30 vuotta sitten ei ole yhteismitallinen enää. Samaten asioiden yhdistäminen muuttaa niitä molempia. Jos kysyt, että kannattaako Suomen liittyä NATOon ja sen jälkeen kysyt halua aselliseen maanpuolustukseen niin tulos on kokolailla toinen kun jos ensimmäinen kysymys on vaikka, että jos osa maata ja mm perheellesi ostamasi asunto tulee maahantunkeutujan valloittamaksi - haluatko muiden valtioiden tulevan Suomen avuksi. Asiasisältö on melko sama mutta varmasti vastaukset eivät olisi.
Vielä pieni nyanssi. Niin paljon kuin esim Tuntemattoman sotilaan pyöritys tai maailmasotien käsittely avartaakin niin monelle se myös jää ainoaksi symboliksi maanpuolustukselle. Vanhanaikaista ja historiaa. Combat Camera ja nykyinen SA sekä videopeleistä tuttu dynaaminen toiminnallisuus eivät puhuttelevuudessaan tavoita norminuorta joka punnertaa opintojensa tmv parissa.
Asioita voi myös kysyä niin monella tapaa. Se tapa millä kysyttiin 30 vuotta sitten ei ole yhteismitallinen enää. Samaten asioiden yhdistäminen muuttaa niitä molempia. Jos kysyt, että kannattaako Suomen liittyä NATOon ja sen jälkeen kysyt halua aselliseen maanpuolustukseen niin tulos on kokolailla toinen kun jos ensimmäinen kysymys on vaikka, että jos osa maata ja mm perheellesi ostamasi asunto tulee maahantunkeutujan valloittamaksi - haluatko muiden valtioiden tulevan Suomen avuksi. Asiasisältö on melko sama mutta varmasti vastaukset eivät olisi.
Vielä pieni nyanssi. Niin paljon kuin esim Tuntemattoman sotilaan pyöritys tai maailmasotien käsittely avartaakin niin monelle se myös jää ainoaksi symboliksi maanpuolustukselle. Vanhanaikaista ja historiaa. Combat Camera ja nykyinen SA sekä videopeleistä tuttu dynaaminen toiminnallisuus eivät puhuttelevuudessaan tavoita norminuorta joka punnertaa opintojensa tmv parissa.
Viimeksi muokattu:
Kustaanmiekka
Kenraali
https://www.aamuset.fi/uutiset/4343...uolestui+nuorten+maanpuolustustahdon+laskusta
Reserviläisliitto huolestui nuorten maanpuolustustahdon laskusta
Tutkimuksen mukaan erityisen paljon on laskenut alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto. Enää hieman alle puolet nuorista olisi valmis puolustamaan Suomea sotilaallisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Lähes 40 prosenttia nuorista vastasi kysymykseen nyt kielteisesti, jossa on nousua vuodentakaiseen peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.
– On vaikea sanoa, mistä näin suuri muutos johtuu. Se on kuitenkin selvää, että puolustusjärjestelmämme perusteita ja toimintaa on avattava paremmin nuorille suomalaisille. Faktahan on se, että Suomella on edelleen erittäin vahva ja koko valtakunnan alueen kattava, itsenäinen puolustus, jota monessa Euroopan maassa ihaillaan.
Tuoreessa vaaliohjelmassaan Reserviläisliitto esittää, että nyt vain miespuolista väestönosaa koskevia kutsuntoja laajennettaisiin ensi vaalikaudella myös naisia koskeviksi. Tätä on perusteltu naisten alhaisella maanpuolustustahdolla. Hakolan mukaan myös nyt julkistettu tutkimus kertoo tästä.
– Tämänkin tutkimuksen mukaan naisen maanpuolustustahto on miehiä selvästi alhaisempi ja myös kannastaan epävarmojen osuus on suurempi. Puolustuksemme perusteista kutsunnoissa annettava informaatio varmasti vaikuttaisi tähän. Edelleen tulisi pohtia, mitä koululaitoksemme voisi tehdä paremmin suomalaisten korkean maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi.
http://www.suomensotilas.fi/maanpuolustustahdon-lasku-saattaa-olla-tilastopoikkeama/
Maanpuolustustahdon lasku saattaa olla tilastopoikkeama
Taloustutkimuksen Tuomo Turja toppuutteli tiedotustilaisuudessa yleisöä tekemästä liian nopeita johtopäätöksiä ja piti tilastopoikkeamaa mahdollisena selityksenä poikkeuksellisen alhaiselle luvulle.
Hänen mukaansa vielä ensi vuoden luvut olisi syytä katsoa rauhassa läpi.
Reserviläisliitto huolestui nuorten maanpuolustustahdon laskusta
Tutkimuksen mukaan erityisen paljon on laskenut alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto. Enää hieman alle puolet nuorista olisi valmis puolustamaan Suomea sotilaallisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Lähes 40 prosenttia nuorista vastasi kysymykseen nyt kielteisesti, jossa on nousua vuodentakaiseen peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.
– On vaikea sanoa, mistä näin suuri muutos johtuu. Se on kuitenkin selvää, että puolustusjärjestelmämme perusteita ja toimintaa on avattava paremmin nuorille suomalaisille. Faktahan on se, että Suomella on edelleen erittäin vahva ja koko valtakunnan alueen kattava, itsenäinen puolustus, jota monessa Euroopan maassa ihaillaan.
Tuoreessa vaaliohjelmassaan Reserviläisliitto esittää, että nyt vain miespuolista väestönosaa koskevia kutsuntoja laajennettaisiin ensi vaalikaudella myös naisia koskeviksi. Tätä on perusteltu naisten alhaisella maanpuolustustahdolla. Hakolan mukaan myös nyt julkistettu tutkimus kertoo tästä.
– Tämänkin tutkimuksen mukaan naisen maanpuolustustahto on miehiä selvästi alhaisempi ja myös kannastaan epävarmojen osuus on suurempi. Puolustuksemme perusteista kutsunnoissa annettava informaatio varmasti vaikuttaisi tähän. Edelleen tulisi pohtia, mitä koululaitoksemme voisi tehdä paremmin suomalaisten korkean maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi.
http://www.suomensotilas.fi/maanpuolustustahdon-lasku-saattaa-olla-tilastopoikkeama/
Maanpuolustustahdon lasku saattaa olla tilastopoikkeama
Taloustutkimuksen Tuomo Turja toppuutteli tiedotustilaisuudessa yleisöä tekemästä liian nopeita johtopäätöksiä ja piti tilastopoikkeamaa mahdollisena selityksenä poikkeuksellisen alhaiselle luvulle.
Hänen mukaansa vielä ensi vuoden luvut olisi syytä katsoa rauhassa läpi.
Kustaanmiekka
Kenraali
Todennäköisesti nuoret eivät kykene vielä hahmottamaan asian vakavuutta. Kunhan ikää ja vastuuta tulee lisää, niin usein näkemys alkaa myös muuttumaan.
Römppäinen
Kapteeni
Turun paikallislehdessä oli tälläinen kuvateksti:
Puolustusministeri Jussi Niinistö arvelee maanpuolustustahdon laskeneen heillä, jotka eivät ole maanpuolustuksen kanssa tekemisissä. "Kallion hipstereiden" mielipiteillä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan merkitystä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö arvelee maanpuolustustahdon laskeneen heillä, jotka eivät ole maanpuolustuksen kanssa tekemisissä. "Kallion hipstereiden" mielipiteillä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan merkitystä.
Periaatteessa Niinistö näin valtion johdon edustajan kapasiteetissa määrittelee, että maanpuolustus lankeaa vain harvojen onnekkaiden harteille ja muut ovat enemmänkin shakkilaudan sotilaita, joilla ei ole niinkään väliä kunhan kuningas selviää hengissä. Ei pelkästään ole nuorison ongelma etteivät tajua että pitää olla jotain kollektiivista puolustamisen arvoista vaan itse puolustusministeri on hypännyt samaan kelkkaan "kallion hipstereiden" kanssa vaikka sitä ei itse tajuakkaan.
No, en nyt tiedä onko tässä varsinaisesti syytä huoleen. Yli 80% kansasta taisi olla sitä mieltä että haluaa kriisin sattuessa osallistua maanpuolustukseen ja varusmiespalveluksen päättävistä lähes 100% on valmis aseelliseen maanpuolustukseen vaikka lopputulos olisi epävarma.
En tunne lukuja muista maista, mutta uskallan arvella että Suomen luvut tässä asiassa ovat huippuluokkaa, elleivät jopa maailman kärkilukuja.
En tunne lukuja muista maista, mutta uskallan arvella että Suomen luvut tässä asiassa ovat huippuluokkaa, elleivät jopa maailman kärkilukuja.