Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

[Nhhk]

"Juha Niemistö
dosentti, sedimentaatiotutkimuksen asiantuntija
Satu Estlander
tohtori, järviekologian asiantuntija"

Kyllä noiden kahden henkilön sana on varsin painava näissä asioissa. Onko sinulla heidän esittämiinsä kommentteihin jotain sanottavaa?

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkijat ovat viimein esitelleet neljän vuoden aikana yhteensä 62 Suomen järvellä tekemänsä kaikuluotaukset, järvisedimenttinäytteet ja alkuaineanalyysit.

 

[Nhhk]

"Juha Niemistö
dosentti, sedimentaatiotutkimuksen asiantuntija
Satu Estlander
tohtori, järviekologian asiantuntija"

Kyllä noiden kahden henkilön sana on varsin painava näissä asioissa. Onko sinulla heidän esittämiinsä kommentteihin jotain sanottavaa?

Noiden henkilöiden mielipidekirjoitus oli vuodelta 2017 ja tuorein tutkimus on vuodelta 2019

Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa

Geologian tutkimuskeskuksen kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana. Turpeennostoa säätelevä ympäristöministeriö ei kuitenkaan lupaa "välitöntä vaikutusta lupaharkintaan".

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tutkimuksen ovat tehneet GTK:n tutkijat Tuija Vähäkuopus, Tommi Kauppila, Samu Valpola, Jari Mäkinen ja Antti Ojala. Tutkimusta on esitelty vuonna 2018 ja sen lyhennelmä (julkaisun sivulla 31) on annettu maaliskuussa suotutkijoiden IPS-yhteisön käyttöön maaliskuussa 2019.

"Sedimenttiä – liejua tai mutaa – kertyy luonnostaan kaikkiin järviin, myös luonnontilaisiin. Monet maankäyttömuodot valuma-alueella voivat muuttaa sedimentin koostumusta tai sedimentin kertymistä. Meneillään olevassa tutkimuksessa pyritään erottamaan turvetuotannon vaikutus muiden maankäyttömuotojen vaikutuksista", GTK:n Turvevarannot-yksikön päällikkö Tuija Vähäkuopus kertoo.

Pohja-arvon GTK:n tutkijat saivat vuodesta 1986 ja Tsernobylin ydinonnettomuuden aiheuttamasta säteilyn kaukolaskeutumasta – samaan tapaan kuin seitsemän vuotta sitten tehdystä Martinjärven ja sen lähialueen Iso-Kivijärven välisessä vertailussa. Tulos oli silloinkin saman suuntainen ja turvetuotantoalueella sijainneen Martinjärven eduksi.

 

[Väärinajattelija]

Noiden henkilöiden mielipidekirjoitus oli vuodelta 2017 ja tuorein tutkimus on vuodelta 2019

Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa

Geologian tutkimuskeskuksen kattava tutkimus antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana. Turpeennostoa säätelevä ympäristöministeriö ei kuitenkaan lupaa "välitöntä vaikutusta lupaharkintaan".

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tutkimuksen ovat tehneet GTK:n tutkijat Tuija Vähäkuopus, Tommi Kauppila, Samu Valpola, Jari Mäkinen ja Antti Ojala. Tutkimusta on esitelty vuonna 2018 ja sen lyhennelmä (julkaisun sivulla 31) on annettu maaliskuussa suotutkijoiden IPS-yhteisön käyttöön maaliskuussa 2019.

"Sedimenttiä – liejua tai mutaa – kertyy luonnostaan kaikkiin järviin, myös luonnontilaisiin. Monet maankäyttömuodot valuma-alueella voivat muuttaa sedimentin koostumusta tai sedimentin kertymistä. Meneillään olevassa tutkimuksessa pyritään erottamaan turvetuotannon vaikutus muiden maankäyttömuotojen vaikutuksista", GTK:n Turvevarannot-yksikön päällikkö Tuija Vähäkuopus kertoo.

Pohja-arvon GTK:n tutkijat saivat vuodesta 1986 ja Tsernobylin ydinonnettomuuden aiheuttamasta säteilyn kaukolaskeutumasta – samaan tapaan kuin seitsemän vuotta sitten tehdystä Martinjärven ja sen lähialueen Iso-Kivijärven välisessä vertailussa. Tulos oli silloinkin saman suuntainen ja turvetuotantoalueella sijainneen Martinjärven eduksi.

Samasta MT:n artikkelista:

"GTK:n tutkimusanalyysi on yhä hieman kesken, ja julkistus on myöhemmin keväällä."

Mutta katsellaan sitten keväämällä, varmaan tutkimuksessa on hyvin eroteltu eri maankäytön aiheuttamat kertymät. Aineistoa on ainakin runsaasti, eikä johtopäätöksiä vedetä yhdestä järviparista.

 

[STURM.AUSF.G]

Maalaisjärjen mukaista tutkimusta.Vihreiden päähän tämä ei tietenkään uppoa. "
Veli Pohjonen / Ilta-Sanomat. Vapaa sana. 18.10.1993
Soilta nostettava polttoturve on monelta kannalta kelpo polttoaine. Sitä riittää, se on kotimaista, se työllistää, ja sen ympäristöhaitat ovat verraten vähäiset. Turve on sekä tuottajalleen että käyttäjälleen ongelmattomampi kuin esimerkiksi kivihiili tai raskas polttoöljy.
Turpeen ongelma on sen uusiutuvuus. Turve kasvaa niin hitaasti, että tyhjäksi kuoritulle suolle kasvaa tunnetulla rahkaantumisnopeudella uusi, entisen paksuinen turvepatja vasta 4000 vuodessa. Kun kiertoaika on näin pitkä, voiko turvetta nimittää uusiutuvaksi luonnonvaraksi samassa merkityksessä kuin puuta?
Hitaan uusiutuvuutensa vuoksi turve halutaan rinnastaa fossiilisiin polttoaineisiin. Epäillään, että turpeen poltto lisää ilmakehän kasvihuonekaasuja ja kiihdyttää ilmaston muutosta kivihiilen polton tavoin.
***
Kun turvetalouttamme tarkastelee osana koko suoluonnon muutoksia, soiden käytöstä ei todennäköisesti aiheudu ilmastouhkaa. Siihen on neljä perustetta.
Ensiksi, 4,3 miljoonaa hehtaaria ojittamatonta, luonnontilaista suota kasvaa turvetta edelleen. Kun rahkasammalen, sarojen ja suovarpujen kasvu on normaalia, turvetta kertyy suohehtaarille noin 1000 kuivakiloa vuodessa. Näin laskien Suomen luonnontilaiset suot kerrostaisivat turvetta 4,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Jos luonnontilaisen suon turpeen keskimääräiseksi vuosikasvuksi arvioi runsaat 500 kiloa hehtaarille, eli 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa koko Suomeen, lukema on merkittävä. Turpeen nykykäyttö on nimittäin samaa luokkaa: 2,56 miljoonaa tonnia vuodessa.
Osa metsäojitettuja soita palautuu pian alkuperäiseen tilaansa, sillä soiden ensimmäisen kierroksen ojitus, uudisojitus, ei tuottanut kaikkialla toivottua metsitystulosta. Kunnostusojituksesta luovuttaneen noin 15 prosentilla koko ojitusalasta. Näin ojikoista palautuu luonnontilaan noin 0,8 miljoonaa hehtaaria.
Kertaalleen ojitetulla, mutta takaisin soistumaan jätetyllä suolla sammalet ja varvusto kasvavat hyvin, ja turvetta sille kertynee keskimääräistä nopeammin. Hylättyjen ojikkojen turpeen kasvu voi olla lähivuosina miljoonan tonnin luokkaa vuodessa.
Turvetuotannon loputtua suonpohjat metsitetään. Ne siementyvät hieskoivun ja männyn sekametsiksi itsestäänkin, jos ojat vain pidetään vetävinä.
Polttoturpeen noston loputtua turvetta on alkuperäisestä parin metrin patjasta vielä jäljellä noin 20 senttimetriä. Suon pohjalle istutettujen puiden juuristo ulottuu kivennäismaahan, ja puut rupeavat kasvamaan paremmin kuin alkuperäisellä suolla.
Kasvaessaan puusto rupeaa keräämään ilmakehän hiilidioksidia. Sitä kertyy paitsi lehtiin, neulasiin ja runkoihin, myös juuriin.
Puun hienojuuriin kertyvän hiilen määrää ruvettiin mittaamaan vasta 1980-luvulla. Puuston juurten vuotuinen biomassan sato on yhtä suuri kuin puiden maan päällinenkin sato, useita kuivatonneja vuodessa hehtaarilla.
Osa hienojuuria lakastuu vuosittain juurikarikkeeksi. Juurikarike maatuu aikaa myöten tavalliseksi metsäsaraturpeeksi. Maahan näin kertyvä juurikarike on hiilitaseen kannalta saman arvoista kuin luonnontilaiselle suolle kertyvä rahkasammal.
On väärin luulla, että turvetuotannon jättösoista tulee hyljättyjen kaivosten tapainen ympäristöongelma. Jättösuot kannattaa viljellä metsäksi heti turvetuotannon päätyttyä. Kasvavasta suometsästä tulee hiilidioksidin nielu, kasvihuoneilmiön vaimentaja.
Kasvihuoneilmiön kannalta turvetalouteen liittyy vielä neljäs tekijä: soiden metaani eli suokaasu. Metaani on 20-30 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Suokaasua kuplii varsinkin vetisten soiden rimmistä ja ylipäänsä luonnontilaisilta soilta. Suokaasun eritys pysähtyy, kun suo ojitetaan. Metaanivirta pysähtyy sekä soiden metsäojitukseen että turvesuon kuivatukseen.
***
Koko suoluonnon osalta soiden ja niiden hyödyntämisen vaikutus kasvihuoneilmiöön ei ole maassamme hälyttävä. Valtakunnan turvevarallisuus ei käänny laskuun nykylaajuisen turvetuotannon vuoksi. Vaikka turvetta poltetaan, turpeen kokonaisvaranto ei vähene.
Luonnontilaisten soiden, hylättävien metsäojikkojen ja metsitettävien suonpohjien ansiosta turvevarallisuus pikemminkin lisääntyy. Samoin lisääntyy suoluontoomme kertyvä hiili. Aina viime vuosiin saakka olemme huomaamattamme vähentäneet soiden metaanipäästöjä. Kaikki tekijät yhteen laskien Suomen suotalous ei ole kasvihuoneilmiön kiihdytin, vaan vaimennin.
Turpeen nimeäminen uusiutuvaksi luonnonvaraksi särähtää korvaan. Suomen turvetalous täyttää silti luonnonvarojen kestävän taloudenpidon pääperiaatteen. Luonnonvara turve ei vähene; turpeen hyödyntämisestä huolimatta voimme jättää tuleville polville enemmän turvetta, kuin mitä edelliseltä polvelta itse saimme.
Suoluontomme on hiilidioksidin nielu. Siksi turvevoimalle ei ole oikein ja kohtuullista sälyttää hiilidioksidiveroa.
Veli Pohjonen
"Tuosta julkaisuajankohdasta turpeen osuus tullut reilusti alas kun turpeen poltosta on tehty lähes rikollista puuhaa.

 

[Kent Uranium]

Tälläinen ajattelu ei ole järkevää. Aivan samoin vaikkapa Kiinan päästöt voitaisiin jakaa pieniin osiin, ja todeta, että heidän ei kannata tehdä mitään, koska se ei vaikuta kokonaisuuteen mitenkään.

Suomen tulee tehdä oma osuutensa. Kysymys on se, että halutaanko se tehdä järkevästi vai typerästi (hirttäytymällä turpeeseen yrittäen hidastaa turpeen vääjäämätöntä poistumaa).

Jotkut foorumilaiset taitavat olla sitä mieltä, että päästövähennykset tulee tehdä mahdollisimman kalliilla tavalla? Melko erikoinen näkemys.

Hallitus on kyllä ilmoittanut puolittavansa turpeen polton vuoteen 2030 mennessä, joten suunta on oikea.

"Yksi tärkeimmistä ilmassa olevista asioista on turpeen verotus, sanoo Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Ollikainen oli mukana työryhmässä, joka laati valtiovarainministeriölle selvityksen energiaverotuksen kehittämisestä.

– Meidän näkemys on, että kivihiilen ja turpeen käytön vähentäminen ovat edullisimmat tavat vähentää Suomen kokonaispäästöjä, hän sanoo.

...

Valtio tukee turvetta silti runsaalla verotuella. Turpeella ei ole lainkaan hiilidioksidipäästöihin perustuvaa veroa toisin kuin kivihiilellä, bensalla ja dieselillä.

Verotus on tällä hetkellä jopa kymmenen kertaa alhaisempaa kuin fossiilisten polttoaineiden verotus."

Selviääkö tänään, miten Suomi poistaa jättimäisen määrän ilmastopäästöjä? Turpeen polton lopetus olisi tehokkainta, mutta päätökset yhä puuttuvat

Hallitus kokoontuu tänään ilmastoneuvotteluihin Helsingin Vuosaareen.

yle.fi

Vastauksesi ei ole järkevä. Kiina ei aio tehdä muuta, kuin kasvattaa co2-päästöjään. Kiinan päästöt ovat olleet jo kohta vuosikymmenen suuremmat, kuin Euroopan ja Pihjois-Amerikan yhteensä. Lisäksi Intia ja kehittyvä maailma lisäävät päästöjään.
Valtava väestönkasvu ja sen aiheuttama päästöjen lisäys.

Saksan päästöt ovat 2%. EU:n 10%. Kukaan muu, kuin EU ei yritä vähentää päästöjään.

Jos uskot CO2-teoriaan, niin se peli on menetetty.

Vain riemuidiootti luulee Suomen ja EU:n puuhastelulla olevan mitään merkitystä. CO2-päästöt tulevat kasvamaan ja kasvamaan.

 

[Kolttasoturi]

Vastauksesi ei ole järkevä. Kiina ei aio tehdä muuta, kuin kasvattaa co2-päästöjään. Kiinan päästöt ovat olleet jo kohta vuosikymmenen suuremmat, kuin Euroopan ja Pihjois-Amerikan yhteensä. Lisäksi Intia ja kehittyvä maailma lisäävät päästöjään.
Valtava väestönkasvu ja sen aiheuttama päästöjen lisäys.

Saksan päästöt ovat 2%. EU:n 10%. Kukaan muu, kuin EU ei yritä vähentää päästöjään.

Jos uskot CO2-teoriaan, niin se peli on menetetty.

Vain riemuidiootti luulee Suomen ja EU:n puuhastelulla olevan mitään merkitystä. CO2-päästöt tulevat kasvamaan ja kasvamaan.

Suomen CO2 puuhastelulla on itsemääräämiskykyä kaventava vaikutus, EU:n puuhastelulla näyttäis olevan Euraasian enenrgiatuottajan vaikutusvaltaa kasvattava vaikutus.

Turpeet pannaan, tuotanto saksaan, kaasulla tottakai.

edit: näinkö se on?

 

[Kaarne]

Turpeen ongelma on tuotanto- ja kuljetuskustannukset ja turpennostokauden lyhyys, parhaimmillaan toukokuun lopulta syyskuun ja riippuvuus kuivasta säästä.
Tuotantoalueen valmistelu ojituksineen ja kuivatuksineen on pitkä prosessi eikä ole ilmaista. Energiaturve on yleensä jyrsinturvetta, sitä jyrsitään noin 5cm kerros kerrallaan, annetaan kuivaa ja käännellään muutama kuiva päivä kunnes kerätään aumaan muovin alle. Sateella sitten odotetaan kuivaa keliä. Tuota toistetaan sitten niin monta kertaa kuin ehditään tuotantokauden aikana.
Kuljetuskustannuksia nostaa huono lämpöarvo, noin 1/3 oljyn lämpöarvosta, eli kuljetettavaa kertyy. Käytännössä kannattava kuljetusmatka on jotain 150 - 200 km, kun öljyä, kivihiiltä ja maakaasua kuljetetaan tuhansia kilometrejä.

 

[Heikki]

Työllisyysaste kasvanut edelleen, tammikuussa sen trendiluku oli 73,4 prosenttia.
https://yle.fi/uutiset/3-11225954

 

[STURM.AUSF.G]

Eteläpohjanmaalta pohjoiseen päin parhaimmat käyttöalueet turpeella taloudellisesti

 

[Rannari]

Työllisyysaste kasvanut edelleen, tammikuussa sen trendiluku oli 73,4 prosenttia.
https://yle.fi/uutiset/3-11225954

Hallituksen pitää viimeistään nyt erota. Muuten voi vielä tavoite tulla täyteen

Työllisyysaste on toki siitä huolimatta jokseenkin joutava tunnusluku.

 

[Nhhk]

Turpeen ongelma on tuotanto- ja kuljetuskustannukset ja turpennostokauden lyhyys, parhaimmillaan toukokuun lopulta syyskuun ja riippuvuus kuivasta säästä.
Tuotantoalueen valmistelu ojituksineen ja kuivatuksineen on pitkä prosessi eikä ole ilmaista. Energiaturve on yleensä jyrsinturvetta, sitä jyrsitään noin 5cm kerros kerrallaan, annetaan kuivaa ja käännellään muutama kuiva päivä kunnes kerätään aumaan muovin alle. Sateella sitten odotetaan kuivaa keliä. Tuota toistetaan sitten niin monta kertaa kuin ehditään tuotantokauden aikana.
Kuljetuskustannuksia nostaa huono lämpöarvo, noin 1/3 oljyn lämpöarvosta, eli kuljetettavaa kertyy. Käytännössä kannattava kuljetusmatka on jotain 150 - 200 km, kun öljyä, kivihiiltä ja maakaasua kuljetetaan tuhansia kilometrejä.

Koneyrittäjät

www.koneyrittajat.fi

Kuluneen puolen vuoden aikana säät ja lakot ovat osoittaneet turpeen tarpeellisuuden polttoon perustuvassa energiantuotannossa. Puuta ei ole ollut riittävästi tai se on ollut huonolaatuista. Turpeen avulla lämpöä on voitu tuottaa näissä poikkeuksellisissakin oloissa. –Olisi vastuutonta poistaa turve polttoainevalikoimasta kielloilla tai verotuksella, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

Metsäteollisuuden työsulun ja lakkojen takia sahoilta ja muilta tuotantolaitoksilta ei viikkoihin syntynyt purua ja puun kuorta. Suuri osa energiantuotantoa on niiden varassa. Apuun huudettiin turvetta.

Merkittävä osa metsähakkeesta tehdään uudistushakkuissa syntyvästä latvusmassasta. Uudistushakkuiden määrä on pienentynyt ainakin hetkellisesti melko paljon sahojen taloudellisten ja markkinoiden haasteiden takia. Apuun tarvitaan tulevana vuotena turvetta. Toisena vaihtoehtona on turvautua tuontipuuhun, mikä sekään ei aina ole varma polttoaine. Suomen ulkopuolellakin sataa.

Suurin metsähakkeen raaka-aine on niin sanottu pienpuu, josta iso osa tuotetaan nuorten metsien kunnostushakkuissa. Ne ovat olleet kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) tuen piirissä. Tuella näistä hakkuista on tehty jotenkin kannattavia. Tukijärjestelmää uusitaan parhaillaan ja tuki näyttää poistuvan. Se vaikuttaa vääjäämättä pienpuun hankintaan näistä kohteista. Energian tuottajalle tärkeää on polttoaineen hinta ja nuoren metsän hakkuusta tuleva rankapuu on kaikkein kalleinta puuta polttajalle. Katseet siirtyvät kuitupuuhun ja tuontipuuhun.

Ja tiedoksi että nykyään ja jo jonkin aikaa uutta turvetuotantoa on perustettu ainoastaan ojitetuille soille eli luonnontilaisille soille ei mennä.
Ja turpeen päästöissä on laskettu polton lisäksi myös kuljetus.

 

[Nhhk]

Ei tästä meidän hallituksesta ole kyllä yhtään mihinkään. 25.02.20 tuli tiedote että

Hallitus koolle huomenna koronaviruksen takia

Eduskuntaryhmiä informoidaan torstaina aamupäivällä, ja torstaina iltapäivällä hallitus järjestää tiedotustilaisuuden.

yle.fi

Hallitus koolle huomenna koronaviruksen takia

No nämä puupäät varmaan päätti siellä kokouksessa kertoa liipalaabaa kuinka ei ole huolta ja rajat pitää pitää auki ja kuinka matkustus ei vaikuta leviämiseen, no sitten tulikin uutinen
(26.02.20 klo:17.45)

THL: Suomen koronavirustilanne

Koronavirustartunnan saaneiden määrä Suomessa on tämänhetkisten tietojen mukaan 8 161.

www.iltalehti.fi

Tämä tiedetään nyt: Suomalaisnaisella todettu koronavirustartunta – tullut Milanosta, kaksi lähikontaktia

No nyt tuli flikoille äkkiä kriisipalaverin paikka. koska eihän se aamulla sovittu paskanjauhanta nyt enään sovikkan kun tuli tämä korontartunta sotkemaan hyvää tarinaa, joten piti keksiä äkkiä jotain.

26.02.20 klo:19.18

Hallitus pitää huomenna tiedotustilaisuuden koronavirukseen varautumisesta – toimenpiteitä tehostettu

Hallituksen tiedotustilaisuus koronavirustilanteesta ja varautumisesta Suomessa järjestetään torstaina klo 13.30

www.iltalehti.fi

Joten ei mitään hätää hallitus kun saa taas kutrinsa suoraksi ja meikit naamalle niin sitten kyllä jo 27.02.20 tiedotetaan alamaisille

 

[Merkava]

Irakilainen Ahmed kuuli, että Suomi ottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta – innostui heti: ”Mitään muuta emme toivo, kuin pääsyä Suomeen”

Irakilainen Ahmed kuuli, että Suomi ottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta – innostui heti

Ahmed Al-Askari tuli Suomeen ensimmäisen kerran jo vuonna 2015. Nyt hän haluaa takaisin.

www.is.fi

 

[hansai]

Irakilainen Ahmed kuuli, että Suomi ottaa turvapaikanhakijoita Kreikasta – innostui heti

Ahmed Al-Askari tuli Suomeen ensimmäisen kerran jo vuonna 2015. Nyt hän haluaa takaisin.

www.is.fi

Mies joutui vaikeuksiin Irakissa jo opiskeluaikoinaan 2000-luvun alkupuolella. Vuonna 2013 tilanne oli jo kärjistynyt niin pahaksi, että hän pakeni perheineen maasta. Ennen pakenemista hän oli ollut jo pidätettynä viranomaisten toimesta. Miestä oli myös pahoinpidelty kertomansa mukaan julmasti.

– Uskon Jumalaan ja Jeesukseen. En voinut jäädä Irakiin, Ahmed kertoo taustoistaan.

 

[Heikki]

Hallituksen pitää viimeistään nyt erota. Muuten voi vielä tavoite tulla täyteen

Työllisyysaste on toki siitä huolimatta jokseenkin joutava tunnusluku.

Joo, samaa mieltä, mutta kovasti siitä edellisen hallituksen aikana toitotettiin. Hiljaista on nyt.

 

[Rannari]

Joo, samaa mieltä, mutta kovasti siitä edellisen hallituksen aikana toitotettiin. Hiljaista on nyt.

Se oli tietysti ihan eri asia. Jokainen ottaa mielellään kunnian maailmantalouden suhdanteiden tuottamasta ja enimmäkseen ansiottomasta nosteesta mutta kaverille sitä ei vahingossakaan anneta. Silloin ihmetellään miksi nousee niin vähän ja/tai hitaasti.

Mut hei tilanne kuitenkin kehittyy. En ainakaan itse ole tällä viikolla kuullut oppositiosta vaadetta että hallituksen tulisi välittömästi erota...

 

[Tetra]

Joo, samaa mieltä, mutta kovasti siitä edellisen hallituksen aikana toitotettiin. Hiljaista on nyt.

Voisikohan sillä olla jotain tekemistä asian kanssa, että edellinen hallitus saavutti työllisyysastetavoitteensa, nykyinen ei ole saavuttanut?

 

[Rannari]

Voisikohan sillä olla jotain tekemistä asian kanssa, että edellinen hallitus saavutti työllisyysastetavoitteensa, nykyinen ei ole saavuttanut?

Sitä saattaa olla hieman aikaista arvioida

Yllättävään suuntaan prosentti on kyllä itsellään kehittynyt. Siis suhteessa ennakkoarvioihin.

 

[Tetra]

Sitä saattaa olla hieman aikaista arvioida

Edellisen hallituksen alkutaipaleen aikana esitettiin paljon epäilyjä siitä, että hallituksen tavoite on epärealistinen. Toisin kävi ja tavoitteen saavutettuaan annettiin positiivista palautetta. Miksi nykyisen hallituksen kohdalla pitäisi toimia eri tavoin?

 

[Rannari]

Edellisen hallituksen alkutaipaleen aikana esitettiin paljon epäilyjä siitä, että hallituksen tavoite on epärealistinen. Toisin kävi ja tavoitteen saavutettuaan annettiin positiivista palautetta. Miksi nykyisen hallituksen kohdalla pitäisi toimia eri tavoin?

Kuten tuolla edellä jo totesinkin niin kunnialle on aina ottajia mutta harva sitä toiselle antaa.