Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Kun sinulle on jo selvitetty täälläkin ja tässä ketjussa monta kertaa. Mutta jos ei lapsi tajua niin lapsi saa tehdä virheitä, onneksi kumminkin Suomen lakien mukaan saatiin päätös jossa mäenpäätä ei voida syyttää.
Kun ei ole. Tai jos on, niin voisitko kopioida sen tähän?
Oletko edelleen sitä mieltä että tämän kaiken prosessin jälkeen päätös oli lainvastainen?
Mitä helvettiä? Nyt joku todiste, että olen joskus päätöstä väittänyt lainvastaiseksi tai anteeksipyyntö, kiitoksia.
 
En tunne lakia mutta ilmeisesti se rikos ei edellytä tietyn kansanryhmän olemassaoloa jota vastaan kiihotetaa. Kansanryhmällä tarkoitetaan wikipedian mukaan etnistä ryhmää ja etnisellä ryhmällä tiettyä ryhmää jolla yhteinen kieli ja kulttuurl.
Kaikki vieraslajit siis ovat kansanryhmiä, myös kanadanmajavat
 
Kun ei ole. Tai jos on, niin voisitko kopioida sen tähän?

Mitä helvettiä? Nyt joku todiste, että olen joskus päätöstä väittänyt lainvastaiseksi tai anteeksipyyntö, kiitoksia.
Kommunistiltä tai nistiltä en koskaan pyydä anteeksi!
 
Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä ottaa kantaa tähän erdoganilaiseen näytelmään.

Itse toki pidän vieraslajin kaltaisten termien käyttöä täysin turhana ja haitallisena hyvän yhteiskunnallisen keskustelun synnyttämisen kannalta. Eri asia kuitenkin on se, pitäisikö kansanedustajien syytesuoja purkaa mauttoman sanavalinnan takia.


"Jokisipilälle heräsi asian käsittelyä seuratessa kysymys, ymmärsivätkö syytesuojan purkamista kannattaneet kansanedustajat riittävän syvällisesti, mikä on kansanedustajan laajan puheoikeuden tausta ja miksi se on perustuslaissa säädetty.

– Mäenpää esitti vieraslajia koskeneen toteamuksensa hallitusohjelman arviointia koskeneessa keskustelussa. Siinä opposition kansanedustaja suoritti aivan keskeistä opposition tehtävää arvioimalla kriittisesti hallitusohjelmaa. Siinä, jos jossakin, kansanedustajan laajan puheoikeuden pitäisi päteä.

...

Jokisipilä pitää Mäenpään tapauksesta käytyä keskustelua myös hieman epähistoriallisena.

– Jos on lueskellut, mitä eduskunnassa on runsaan sadan vuoden aikana puhuttu, ei Mäenpään puheenvuoro ole edes pahimmasta päästä. Kyllä siellä on käytetty veristä luokkataisteluretoriikkaa äärivasemmiston taholta, ja fasismisyytöksiä heiteltiin 1970-luvulla puolin ja toisin. Tämä Mäenpään tapaus on aika kesyä.

...

Kaiken kaikkiaan on Jokisipilän mielestä hyvä kysymys, tuleeko Suomen ylimmän valtioelimen käyttää aikaansa näin paljon yhteen eduskuntapuheenvuoroon, kun meillä on koronan seurauksena paljon tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Kyllä varmaan monet äänestäjät ovat ajatelleet, että ihanko oikeasti tämä on sen mittaluokan asia, että ei ole muuta tärkeämpää. Tämä on kuitenkin mittaluokaltaan aika pieni kysymys verrattuna siihen, mitä eduskunta keskimäärin pohtii ja mitä sen tulisi pohtia."
 
Viimeksi muokattu:
Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä ottaa kantaa tähän erdoganilaiseen näytelmään.


"Jokisipilälle heräsi asian käsittelyä seuratessa kysymys, ymmärsivätkö syytesuojan purkamista kannattaneet kansanedustajat riittävän syvällisesti, mikä on kansanedustajan laajan puheoikeuden tausta ja miksi se on perustuslaissa säädetty.

– Mäenpää esitti vieraslajia koskeneen toteamuksensa hallitusohjelman arviointia koskeneessa keskustelussa. Siinä opposition kansanedustaja suoritti aivan keskeistä opposition tehtävää arvioimalla kriittisesti hallitusohjelmaa. Siinä, jos jossakin, kansanedustajan laajan puheoikeuden pitäisi päteä.

...

Jokisipilä pitää Mäenpään tapauksesta käytyä keskustelua myös hieman epähistoriallisena.

– Jos on lueskellut, mitä eduskunnassa on runsaan sadan vuoden aikana puhuttu, ei Mäenpään puheenvuoro ole edes pahimmasta päästä. Kyllä siellä on käytetty veristä luokkataisteluretoriikkaa äärivasemmiston taholta, ja fasismisyytöksiä heiteltiin 1970-luvulla puolin ja toisin. Tämä Mäenpään tapaus on aika kesyä.

...

Kaiken kaikkiaan on Jokisipilän mielestä hyvä kysymys, tuleeko Suomen ylimmän valtioelimen käyttää aikaansa näin paljon yhteen eduskuntapuheenvuoroon, kun meillä on koronan seurauksena paljon tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Kyllä varmaan monet äänestäjät ovat ajatelleet, että ihanko oikeasti tämä on sen mittaluokan asia, että ei ole muuta tärkeämpää. Tämä on kuitenkin mittaluokaltaan aika pieni kysymys verrattuna siihen, mitä eduskunta keskimäärin pohtii ja mitä sen tulisi pohtia."
Mutta tätä ei @Heikki jymmärrä
 
Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä ottaa kantaa tähän erdoganilaiseen näytelmään.

Itse toki pidän vieraslajin kaltaisten termien käyttöä täysin turhana ja haitallisena hyvän yhteiskunnallisen keskustelun synnyttämisen kannalta. Eri asia kuitenkin on se, pitäisikö kansanedustajien syytesuoja purkaa mauttoman sanavalinnan takia.


"Jokisipilälle heräsi asian käsittelyä seuratessa kysymys, ymmärsivätkö syytesuojan purkamista kannattaneet kansanedustajat riittävän syvällisesti, mikä on kansanedustajan laajan puheoikeuden tausta ja miksi se on perustuslaissa säädetty.

– Mäenpää esitti vieraslajia koskeneen toteamuksensa hallitusohjelman arviointia koskeneessa keskustelussa. Siinä opposition kansanedustaja suoritti aivan keskeistä opposition tehtävää arvioimalla kriittisesti hallitusohjelmaa. Siinä, jos jossakin, kansanedustajan laajan puheoikeuden pitäisi päteä.

...

Jokisipilä pitää Mäenpään tapauksesta käytyä keskustelua myös hieman epähistoriallisena.

– Jos on lueskellut, mitä eduskunnassa on runsaan sadan vuoden aikana puhuttu, ei Mäenpään puheenvuoro ole edes pahimmasta päästä. Kyllä siellä on käytetty veristä luokkataisteluretoriikkaa äärivasemmiston taholta, ja fasismisyytöksiä heiteltiin 1970-luvulla puolin ja toisin. Tämä Mäenpään tapaus on aika kesyä.


...

Kaiken kaikkiaan on Jokisipilän mielestä hyvä kysymys, tuleeko Suomen ylimmän valtioelimen käyttää aikaansa näin paljon yhteen eduskuntapuheenvuoroon, kun meillä on koronan seurauksena paljon tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä.

– Kyllä varmaan monet äänestäjät ovat ajatelleet, että ihanko oikeasti tämä on sen mittaluokan asia, että ei ole muuta tärkeämpää. Tämä on kuitenkin mittaluokaltaan aika pieni kysymys verrattuna siihen, mitä eduskunta keskimäärin pohtii ja mitä sen tulisi pohtia."

Tummentamani osuus on hiukan erikoinen. Jos muuhun rikolliseen toimintaan kuten vaikkapa korruptioon olisi suhtauduttu samalla tavalla niin eipä siihen olisi voinut koskaan puuttua. Aina on ollut jossain vielä isompi lahjus tai muu kupru joten ei tästäkään voi rangaista. Tuo ei ole millään muotoa hyväksyttävä perustelu koska maailma muuttuu ja lait niiden mukana.

Tulee hetkiä jolloin peli on puhallettava poikki ja vedettävä rajat. Kanki-Kaikkonen joutui taannoin tällaisen rajanvedon maksumieheksi. Ja Maakuntien Suomi -ryhmittymä myös. Molemmat olivat toki ihan eri kaliberin rikkeitä kuin mihin Mäenpään on katsottu syyllistyneen. On mielenkiintoista nähdä toimiiko tapaus Mäenpää lopulta linjanvetona kansanedustajien puheille vai onko se joillekin kiihoke suoltaa salissa yhä rujompaa tekstiä koska "ei ne voi meille mitään". Haluan uskoa sen kaitsevaan vaikutukseen ja silloin tapahtunut vahinkokin on tietysti paljon pienempi. Olennaista on ettei tuollaista kieltä käytetä. Ei se että joku saa siitä kolme päiväsakkoa.
 
Tummentamani osuus on hiukan erikoinen. Jos muuhun rikolliseen toimintaan kuten vaikkapa korruptioon olisi suhtauduttu samalla tavalla niin eipä siihen olisi voinut koskaan puuttua. Aina on ollut jossain vielä isompi lahjus tai muu kupru joten ei tästäkään voi rangaista. Tuo ei ole millään muotoa hyväksyttävä perustelu koska maailma muuttuu ja lait niiden mukana.
Tuon voi tulkita myös niin, että eduskunnassa pidetyt rajut puheet eivät välttämättä käytännössä johda mihinkään, jolloin niiden haitallisuus on vähäisempää kuin ehkä jotkut kuvittelevat.
 
Eivät kaikki asiat, jotkin asiat kuten tämä ovat.
Yritän edelleen selkiyttää itselleni, miten tästä ajattelet, pahoittelen tenttaamista... Mitenkäs, kun kerran laissa on määritetty tapa, jolla syytesuojan voi yksittäisessä tapauksessa edustajalta poistaa, niin syytesuojahan ei ole absoluuttinen. Eikö tuolla periaatteella se siis tarkoittaisi sitä, ettei syytesuojaa ole?
 
Tuon voi tulkita myös niin, että eduskunnassa pidetyt rajut puheet eivät välttämättä käytännössä johda mihinkään, jolloin niiden haitallisuus on vähäisempää kuin ehkä jotkut kuvittelevat.

Asiaa voi tosiaan lähestyä ainakin kahdelta kantilta. Ja senhän olemme keskustelusta jo aiemmin huomanneet.

Suomalaiselle järjestelmälle syytesuojat ovat kuitenkin vieraita. Ja maailmaltahan tiedetään että ne johtavat väistämättä väärinkäytöksiin. Tässäkin oli Eduskunnalle jätetty takaportti estää syytesuojan väärinkäyttö. Valitettavasti siihen ei tartuttu.
 
Asiaa voi tosiaan lähestyä ainakin kahdelta kantilta. Ja senhän olemme keskustelusta jo aiemmin huomanneet.

Suomalaiselle järjestelmälle syytesuojat ovat kuitenkin vieraita. Ja maailmaltahan tiedetään että ne johtavat väistämättä väärinkäytöksiin. Tässäkin oli Eduskunnalle jätetty takaportti estää syytesuojan väärinkäyttö. Valitettavasti siihen ei tartuttu.

Pari huomiota asiasta.

1. Vallan kolmijako ei ole absoluuttinen. Valta on hierarkinen. Valtiosäännön mukaan ylimpänä on eduskunta jonka yläpuolella on vain kansa. Muut valtarakenteet ovat alisteisia eduskunnalle. Esimerkiksi eduskunnalla on valta kaataa toimeenpanovalta (hallitus) milloin vain niin halutessaan. Jos vallan kolmijako olisi absoluuttinen, ei eduskunnalla voisi olla tällaista valtaa.

Jos katsotaan, että eduskunnan oikeus estää syyttäminen on poikkeama kolmijaon periaatteesta, on selvää, että samoin tuomiovallan puuttuminen eduskunnan toimintaan on poikkeama kolmijaon periaatteesta. Tästä seuraa se, että olisi asiassa tehty kummin päin vain, olisi poikettu kolmijaon periaatteesta. Koska tuomiovalta on väistämättä valtiosäännön mukaan lainsäädäntövallan alainen, on perusteltua että valitaan vähäisempi poikkeama periaatteesta. Tällöin on selvää, että syyttämisoikeutta ei voida myöntää koska se on poikkeamana suurempi kuin syyttämisluvan myöntäminen.

2. Asian yhteiskunnallinen merkitys. Aikanaan syytesuoja on rakennettu perustuslakiin juurikin suojaamaan eduskunnan (lainsäädäntövallan) ensisijaisuusasemaa ja sitä kautta suojaamaan myös kansan vähemmistön oikeuksia. On huomattava, että esimerkiksi valtakunnansyyttäjä on valtioneuvoston (toimeenpanovalta) nimittämä virkamies. Tällöin on periaatteessa mahdollista, että syyttäjä voi toimia poliittisena toimijana vähemmistöä vastaan. En siis väitä että näin on nyt, mutta tämä on syy siihen, miksi syyttämissuoja on tehty.

Siksi on tärkeää, että syytteitä haetaan korostetun varovasti ja vain selkeissä törkeissä tapauksissa. Eduskunnan puheiden arvioiminen juristerian näkökulmasta heikoin tai vähäisin perustein ei ole asian periaatteellisen vakavuuden kannalta järkevää tai asiallista. Onko kyseisessä tapauksessa siis kyse niin törkesät ja vakavasta tapauksesta että tällainen poikkeama ja puuttuminen valtion korkeimman edustuksellisen elimen toimintaan aiheellista? Tämä on tietysti ainakin osittain arvokysmys, mutta mielestäni tapaus, jossa korkein mahdollinen rangaistus on sakko ja jonka koko juridinen pohja on vähintäänkin kyseenalainen ei oikeuta näin radikaaliin toimenpiteeseen. Jos olisi vaadittu keskistysleirejä ja uuneja asia voisi olla toisin, joskin jopa silloin voisi olla aiheellista pitäytyä eduskunnan omissa sanktioissa mutta joka tapauksessa asia olisi juridisesti vahvempi syytteelle. Näin vähäinen asia ei nähdäkseni oikeuta syytettä.

Näillä perusteilla vastustaisin itsekkin syyttämislupaa. Ja mitä tulee asian "politisoitumiseen". Kyseessä on poliittinen elin jossa poliitikot päättävät. Ei liene yllättävää että taustalla vaikuttaa politiikka. Aivan samoin kun on tuskin yllättävää, että valtakunnansyyttäjäksi on valittu nimenomaan vihapuheisiin keskittyvä syyttäjä. Politiikkaa ei voi irrottaa politiikasta ja siksi oikeus estää syytteet on tärkeä tässäkin asiassa.
 
Pari huomiota asiasta.

1. Vallan kolmijako ei ole absoluuttinen. Valta on hierarkinen. Valtiosäännön mukaan ylimpänä on eduskunta jonka yläpuolella on vain kansa. Muut valtarakenteet ovat alisteisia eduskunnalle. Esimerkiksi eduskunnalla on valta kaataa toimeenpanovalta (hallitus) milloin vain niin halutessaan. Jos vallan kolmijako olisi absoluuttinen, ei eduskunnalla voisi olla tällaista valtaa.

Jos katsotaan, että eduskunnan oikeus estää syyttäminen on poikkeama kolmijaon periaatteesta, on selvää, että samoin tuomiovallan puuttuminen eduskunnan toimintaan on poikkeama kolmijaon periaatteesta. Tästä seuraa se, että olisi asiassa tehty kummin päin vain, olisi poikettu kolmijaon periaatteesta. Koska tuomiovalta on väistämättä valtiosäännön mukaan lainsäädäntövallan alainen, on perusteltua että valitaan vähäisempi poikkeama periaatteesta. Tällöin on selvää, että syyttämisoikeutta ei voida myöntää koska se on poikkeamana suurempi kuin syyttämisluvan myöntäminen.

2. Asian yhteiskunnallinen merkitys. Aikanaan syytesuoja on rakennettu perustuslakiin juurikin suojaamaan eduskunnan (lainsäädäntövallan) ensisijaisuusasemaa ja sitä kautta suojaamaan myös kansan vähemmistön oikeuksia. On huomattava, että esimerkiksi valtakunnansyyttäjä on valtioneuvoston (toimeenpanovalta) nimittämä virkamies. Tällöin on periaatteessa mahdollista, että syyttäjä voi toimia poliittisena toimijana vähemmistöä vastaan. En siis väitä että näin on nyt, mutta tämä on syy siihen, miksi syyttämissuoja on tehty.

Siksi on tärkeää, että syytteitä haetaan korostetun varovasti ja vain selkeissä törkeissä tapauksissa. Eduskunnan puheiden arvioiminen juristerian näkökulmasta heikoin tai vähäisin perustein ei ole asian periaatteellisen vakavuuden kannalta järkevää tai asiallista. Onko kyseisessä tapauksessa siis kyse niin törkesät ja vakavasta tapauksesta että tällainen poikkeama ja puuttuminen valtion korkeimman edustuksellisen elimen toimintaan aiheellista? Tämä on tietysti ainakin osittain arvokysmys, mutta mielestäni tapaus, jossa korkein mahdollinen rangaistus on sakko ja jonka koko juridinen pohja on vähintäänkin kyseenalainen ei oikeuta näin radikaaliin toimenpiteeseen. Jos olisi vaadittu keskistysleirejä ja uuneja asia voisi olla toisin, joskin jopa silloin voisi olla aiheellista pitäytyä eduskunnan omissa sanktioissa mutta joka tapauksessa asia olisi juridisesti vahvempi syytteelle. Näin vähäinen asia ei nähdäkseni oikeuta syytettä.

Näillä perusteilla vastustaisin itsekkin syyttämislupaa. Ja mitä tulee asian "politisoitumiseen". Kyseessä on poliittinen elin jossa poliitikot päättävät. Ei liene yllättävää että taustalla vaikuttaa politiikka. Aivan samoin kun on tuskin yllättävää, että valtakunnansyyttäjäksi on valittu nimenomaan vihapuheisiin keskittyvä syyttäjä. Politiikkaa ei voi irrottaa politiikasta ja siksi oikeus estää syytteet on tärkeä tässäkin asiassa.

Siihenhän tämä kulminoituu onko syytesuoja säädetty suojaamaan eduskuntatyötä tarpeettomilta oikeusjutuilta esimerkiksi häirintätarkoituksessa vai halutaanko sillä turvata edustajille kupla jossa tehdä rikoksia ilman että niihin saa puuttua.

Nyt vedotaan ensimmäiseen vaikka kysymys on jälkimmäisestä.
 

Yksi niistä harvoista hetkistä, kun olen Arhinmäen kanssa samaa mieltä. Ns. normaalioloissaki nuuskan myynnin laillistaminen paitsi katkoisi laittomalta nuuskakaupalta jalat ja siihen päälle vielä toisi verotulot, jotka voitaisiin käyttää nuuskasairauksien hoitoon olisivat iso plussa. Ja on se aika kaksinaismoralististä, että tupakka sallitaan, mutta nuuska ei. Kummatkin tupakkatuotteet tekevät hallaa.
 
Hetken mietin laitanko tänne vai "hyviä uutisia Suomesta" ketjuun:


Yhdentekevää on se miten Ohisalo lähtee pois paikaltaan, pääasia että lähtee.
 
Hetken mietin laitanko tänne vai "hyviä uutisia Suomesta" ketjuun:


Yhdentekevää on se miten Ohisalo lähtee pois paikaltaan, pääasia että lähtee.

Ei taida lähteä, vaan muu hallitus suostuu Ohisalon kiristykseen. Vaihtoehtoa kun ei ole, jos halutaan hyvien asioiden politiikan jatkuvan. Tämä siitä huolimatta, että Ohisalo ja ilmeisesti Vihreät vaikuttavat olevan täysin pihalla Suomen taloudellisesta tilanteesta, erityisesti koronatilanteen myötä. Suomella ei ole enää mitään paukkuja ryhtyä viemään eteenpäin nykyisiä kunnianhimoisia, saatikka laatimaan vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Nyt kun perkelekin on vapautettu pannasta, niin ehdotan, että kunnianhimosta tulee seuraava pannaan julistettu kirosana.
 
Back
Top