Nyt tutkijan mukaan rasistiset opettajat estää ulkomaalaistaustaisten menestymisen opinnoissa.Hallituksen panostettava resursseja lisää.YLE haastattelee Somaleja.Auttaako Suomalaisia kukaan jos muutat toiselle puolelle maailmaa.Itse on ponnisteltava tai jämähdettävä slummeihin. ""
Kello on kaksi heinäkuun ensimmäisenä päivänä ja Itäkeskuksessa on taas yksi koulupäivä pulkassa. Tänään on katsottu Youtubesta avaruusvideoita, käyty kirjastossa ja kiipeilty telineillä.
Farhia, 20,
Ixsaan, 19,
Aisha, 19,
Hani, 18, ja
Sabrin, 18, keräävät kyniä ja vihkoja kasaan. He esiintyvät tässä jutussa pelkillä etunimillä, sillä heitä jännittää, eivätkä he ole valmiita kertomaan kokemuksistaan koko nimellään.
He opettavat täällä viidelletoista etnisesti somalitaustaiselle alakoululaiselle suomea, matematiikkaa ja kaikkea muutakin, missä apua tarvitaan.
– Aika moni maahanmuuttajataustainen ei uskalla viitata koulussa, koska pelkää, että joku asia menee väärin, kertoo Farhia.
– Yritämme täällä rohkaista heitä. Tämä on valmistelua syksyä varten.
Vertaisoppimiseen pohjautuva Buddyschool-ryhmä järjestetään Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen ja järjestöjen yhteistyönä. Talvisin se toimii kouluissa. Tämän kesän ryhmän perustaminen ja laajentaminen kaikkiin alakoululaisiin oli Farhian idea.
– Olisi ollut tosi hyödyllistä, jos tällainen olisi ollut olemassa silloin, kun olin itse koulussa.
Suomen PISA-tulokset ovat OECD:n eriarvoisimmat
Joulukuussa 2019 julkaistiin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n
kansainvälinen PISA-vertailu(siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan suomalaisten lukutaito oli vuoden 2018 testeissä OECD-maiden kärkeä.
Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät saman raportin vähemmän imartelevat tiedot peruskoulustamme.
Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Esimerkiksi vuoden 2012 PISA-tuloksiin pohjautuvan
tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on kaksi vuotta kantasuomalaisia peruskoululaisia jäljessä.
Miten voi olla niin?
Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.
Ei siinä vielä kaikki. Suomi ei ole maahanmuuttajataustaisten koulutuksen mallimaa myöskään peruskoulun jälkeen.
Korkeakouluasteen vertailu maiden välillä ei ole mutkatonta, mutta useat tutkimukset viittaavat samaan: ero maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön korkeakoulututkinnoissa on meillä poikkeuksellisen suuri.
Euroopan komission raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisista vain 27 prosentilla on korkeakoulututkinto Suomessa, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Lisäksi
OECD:n vuoden 2018 koulutusraportin (siirryt toiseen palveluun)mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat Suomessa selvästi aliedustettuina korkeakouluista valmistuvien joukossa.
Kuvio näyttää, että korkeakoulusta valmistuvista 20–29-vuotiaista vain 2 prosenttia on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, kun taas koko ikäryhmästä heidän osuutensa on 8 prosenttia. Tilanne on epätasa-arvoisempi kuin missään muussa vertailun maassa.
Mistä tämä johtuu?
Vastaus on jälleen moniosainen. Toisaalla on jähmeitä rakenteita, toisaalla puutteellista ja jopa epäreilua opintojen ohjausta. Aloitetaan jälkimmäisestä."" Suomen opetuslaitoksen syyllistäminen Somalien syrjimisestä jatkuu ...
www.is.fi
www.verkkouutiset.fi
