Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Kyllä. Kuulemani mukaan se sitten huomataan koulun terveydenhoitajan puolesta. Lapsi oli ollut "lomalla sukuloimassa" ja näin vaan pääsi käymään... hupsista...

Ehkä siinä on sitä kulttuurista eroa etteivät nosta kannetta vanhempiaan vastaan. Kokeiles antaa muksulle tukkapöllyä niin varmaan tietää oikeutensa...

Sehän asiasta tekee vaikean että pojat ja tytöt oppivat pienestä pitäen olevansa epäkelpoja jos operaatiota ei ole tehty. Tuossa on melkoinen vuori ylitettävänä ennen kuin asiaan saadaan korjausta.
 
Saksan peesin hintalappu konkretisoituu de facto. Jos tätä ei nyt pystytä hahmottamaan, niin sitten ei ole tarkoituskaan -hahmottaa-. Suomalainen talouskuripuhe on niin lapsellista lossutusta, että en tiedä pitäisikö alkaa itkemään.

Mitä meidän pitää tehdä? Leikata palveluja ja menoja, että voimme tukea saksalaista vientiä? Vai olla aktiivisia ja yrittää saada taikaseinärahaa EKPsta? Todennäköisesti toteutamme ensimmäisen ja pidättäydymme -velanotosta-. Hieno tulevaisuudennäkymä totta vie.

Kaikki ylimääräinen raha kannattaa sijoittaa sinne minne sitä rahaa heitetään, eli verkot vesille, ainoa tapa saada omiaan pois.
 
Laittaa Suomen asioita kuntoon ja kertoa EU:hun että ei ole enempää rahaa tuollaiseen muiden tukemiseen kun hoidetaan omia asioita.

Eli leikata palveluja ja etuuksia et korottaa veroja, sitähän tuo boldattu tarkoittaa. Ja jos jää vahingossa kertomatta EUlle se, että rahaa ei jouda Italialle yms. niin???? Aivan. Ei, tässä on kaikki ainekset oikeaan munkkiin, hölmöntölväykseen, jolle nauravat eurooppalaiset kumppanimme selkäkeikkaa kahden sukupolven ajan. Kaikki ainekset oikeaan tsuhnailuun ovat kasassa.

Ja on täysin mahdollista, että seuraavat vaalit voitetaan Suomessa -talouskuripuheella-. VMP.
 
Ranteet heilumaan, miten me sallimme tällaisen jatkua päättäjiemme toimesta?

Olen osaltani pitänyt huolen ettei esimerkiksi yksikään kansanedustaja voi väittää asian tulevan hänelle yllätyksenä. Ja aion pitää jatkossakin. En yksin vaan erään lastensuojeluun keskittyvän järjestön kautta. Olen muutenkin ollut toiminnassa mukana 90-luvulta saakka.

Raskas ja turhauttava savotta tämä on. Poliitikkojen puuhastelua parhaimmillaan. Asia on niin vaikea ettei kukaan ole tosissaan ottanut sitä ajaakseen. Pientä valoa on onneksi näkyvissä muissa pohjoismaissa. Ehkä Suomessakin vielä joskus.
 
Olen osaltani pitänyt huolen ettei esimerkiksi yksikään kansanedustaja voi väittää asian tulevan hänelle yllätyksenä. Ja aion pitää jatkossakin. En yksin vaan erään lastensuojeluun keskittyvän järjestön kautta. Olen muutenkin ollut toiminnassa mukana 90-luvulta saakka.

Raskas ja turhauttava savotta tämä on. Poliitikkojen puuhastelua parhaimmillaan. Asia on niin vaikea ettei kukaan ole tosissaan ottanut sitä ajaakseen. Pientä valoa on onneksi näkyvissä muissa pohjoismaissa. Ehkä Suomessakin vielä joskus.
Pieni valo on täyttä pimeyttä parempi.

Olisi mielenkiintoista nähdä yleisradion toimittajan kysyvän pääministeriehdokkaalta "mitä mieltä olette tyttöjen silpomisesta ja uskallatteko ottaa kantaa poikien vastaavaan?" En tiedä pitäisikö kokonaan uusi sukupolvi kasvattaa ennen kuin tällaista voidaan kuvitella.
 
jos jää vahingossa kertomatta EUlle se, että rahaa ei jouda Italialle yms. niin????
Millä tavoin tässä on kaikki ainekset oikeaan munkkiin, hölmöntölväykseen, jolle nauravat eurooppalaiset kumppanimme ?
Nyt en ihan saanu kiinni sun ajatuksesta?

Hommahan toimii niin, että Italiassa ei ole verotettu rahakasta porukkaa yhtä tehokkaasti kuin Suomessa tehdään. Se Italian valtion raha minkä pitäisi olla valtion kassassa, onkin yksityisten taskussa. Jos Suomi tekisi samaa löperöä verotusta, niin meidän kassa olisi paljon ohuemman näköinen, eikä tarttis virallisten mittareiden mukaan osallistua muiden tukemiseen niin suurilla summilla. Niin mikä tässä kuviossa muita naurattaisi?
.
 
Silpomisen kieltäminen ja siitä edes keskusteleminen on aihe joka avaisi kyllä oikean Pandoran lippaan: Sehän tarkoittaisi että aika monen pitäisi myöntää että siinä ihanassa monikulttuurissa onkin ongelmia eikä vain jännittäviä uusia ystäviä, hyvää ruokaa ja eksoottisia tapoja. Onkin sukuelinten silpomista, kunniamurhia, happoiskuja ja kurkunleikkaamista. Niin ja lapsiavioliittoja sekä vääräuskoisten tappamista.
 
Silpomisen kieltäminen ja siitä edes keskusteleminen on aihe joka avaisi kyllä oikean Pandoran lippaan: Sehän tarkoittaisi että aika monen pitäisi myöntää että siinä ihanassa monikulttuurissa onkin ongelmia eikä vain jännittäviä uusia ystäviä, hyvää ruokaa ja eksoottisia tapoja. Onkin sukuelinten silpomista, kunniamurhia, happoiskuja ja kurkunleikkaamista. Niin ja lapsiavioliittoja sekä vääräuskoisten tappamista.

Eikä tarvitse edes mennä maahanmuuttokysymykseen vaikka se kieltämättä on asia jonka kohdalla mielellään suljetaan silmät erilaisilta asioilta. Yhteiskuntamme on yleensäkin valitettavan pehmeä kun puhutaan ruumiilliseen koskemattomuuteen liittyvistä asioista. Tämän näkee vaikka rangaistusasteikon käytöstä silloin kun puhutaan seksuaali- tai muista väkivaltarikoksista. Törkeistäkin teoista annetaan lyhyitä ehdollisia rangaistuksia eli käytännössä jätetään rangaistuksetta. Ehdollinen tuomio on rangaistus vain moraalilla varustetulle ihmiselle.

Todellisuus on joka tapauksessa se että useita Suomessa asuvia tyttöjä runnellaan vuosittain mutta ketään ei käsittääkseni ole näistä teoista toistaiseksi tuomittu. Olikohan yksi tapaus joka eteni oikeuteen mutta näytön puutteessa isä vapautettiin syytteestä. Tukistamisesta ja luunapeista tuomioita on kyllä luettu. Ja poikien silpominen on jopa laillista. Pitäisi päästä tilanteeseen jossa uskonnot kuuluvat täysi-ikäisille ja -valtaisille ihmisille. On järjetöntä että lasta voidaan peruuttamattomasti leikellä jonkun toisen ihmisen uskon takia.
 
Olen osaltani pitänyt huolen ettei esimerkiksi yksikään kansanedustaja voi väittää asian tulevan hänelle yllätyksenä. Ja aion pitää jatkossakin. En yksin vaan erään lastensuojeluun keskittyvän järjestön kautta. Olen muutenkin ollut toiminnassa mukana 90-luvulta saakka.

Raskas ja turhauttava savotta tämä on. Poliitikkojen puuhastelua parhaimmillaan. Asia on niin vaikea ettei kukaan ole tosissaan ottanut sitä ajaakseen. Pientä valoa on onneksi näkyvissä muissa pohjoismaissa. Ehkä Suomessakin vielä joskus.
Hienoa työtä. (y)

Kansakunnalta on silvottu henkiset munat, jos asiaan ei saada muutosta.

Iltasanomilta tulikin juuri sopivasti juttu aiheesta.

 
Hienoa työtä. (y)

Kansakunnalta on silvottu henkiset munat, jos asiaan ei saada muutosta.

Iltasanomilta tulikin juuri sopivasti juttu aiheesta.


Minä nyt olen vain se sähköpostittelija numero 77 siellä jossain joukon jatkona. Lastensuojelutyö on ollut vapaaehtoishommana muutenkin jo pitkään lähellä sydäntä. Onneksi on myös niitä oikeasti aktiivisia ja asiaa tuntevia ihmisiä. Raskasta ja turhauttavaa työtä.

Optimismi on tullut käytettyä loppuun jo useampaankin kertaan. Olen kyllästynyt etenkin selittelyyn siitä ettei erillistä lainsäädäntöä tarvita koska silpominen on jo nyt kriminalisoitu ja törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita 10 vuotta vankeutta. Voidaan joo mutta missä poliisitutkinnat? Missä syytteet? Missä oikeudenkäynnit? Missä tuomiot? Tilastot kertovat tässä asiassa kaiken olennaisen

Mainostetaan sen verran että kun seuraavan kerran haluatte avustaa toimintaa jolla on tarkoitus niiin muistakaa tämäkin asia. Työ on tärkeää vaikka toimijoista hyvinkin moni kieltämättä on niitä arveluttavia vihervassareita. Maailmanhalaajillakin voi olla järki päässä.
 
Nyt tutkijan mukaan rasistiset opettajat estää ulkomaalaistaustaisten menestymisen opinnoissa.Hallituksen panostettava resursseja lisää.YLE haastattelee Somaleja.Auttaako Suomalaisia kukaan jos muutat toiselle puolelle maailmaa.Itse on ponnisteltava tai jämähdettävä slummeihin. ""

Kello on kaksi heinäkuun ensimmäisenä päivänä ja Itäkeskuksessa on taas yksi koulupäivä pulkassa. Tänään on katsottu Youtubesta avaruusvideoita, käyty kirjastossa ja kiipeilty telineillä.

Farhia, 20, Ixsaan, 19, Aisha, 19, Hani, 18, ja Sabrin, 18, keräävät kyniä ja vihkoja kasaan. He esiintyvät tässä jutussa pelkillä etunimillä, sillä heitä jännittää, eivätkä he ole valmiita kertomaan kokemuksistaan koko nimellään.

He opettavat täällä viidelletoista etnisesti somalitaustaiselle alakoululaiselle suomea, matematiikkaa ja kaikkea muutakin, missä apua tarvitaan.

– Aika moni maahanmuuttajataustainen ei uskalla viitata koulussa, koska pelkää, että joku asia menee väärin, kertoo Farhia.

– Yritämme täällä rohkaista heitä. Tämä on valmistelua syksyä varten.

Vertaisoppimiseen pohjautuva Buddyschool-ryhmä järjestetään Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen ja järjestöjen yhteistyönä. Talvisin se toimii kouluissa. Tämän kesän ryhmän perustaminen ja laajentaminen kaikkiin alakoululaisiin oli Farhian idea.

– Olisi ollut tosi hyödyllistä, jos tällainen olisi ollut olemassa silloin, kun olin itse koulussa.

Suomen PISA-tulokset ovat OECD:n eriarvoisimmat
Joulukuussa 2019 julkaistiin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n kansainvälinen PISA-vertailu(siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan suomalaisten lukutaito oli vuoden 2018 testeissä OECD-maiden kärkeä.

Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät saman raportin vähemmän imartelevat tiedot peruskoulustamme.

Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.

Esimerkiksi vuoden 2012 PISA-tuloksiin pohjautuvan tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on kaksi vuotta kantasuomalaisia peruskoululaisia jäljessä.

Miten voi olla niin?

Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.


Ei siinä vielä kaikki. Suomi ei ole maahanmuuttajataustaisten koulutuksen mallimaa myöskään peruskoulun jälkeen.

Korkeakouluasteen vertailu maiden välillä ei ole mutkatonta, mutta useat tutkimukset viittaavat samaan: ero maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön korkeakoulututkinnoissa on meillä poikkeuksellisen suuri.

Euroopan komission raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisista vain 27 prosentilla on korkeakoulututkinto Suomessa, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Lisäksi OECD:n vuoden 2018 koulutusraportin (siirryt toiseen palveluun)mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat Suomessa selvästi aliedustettuina korkeakouluista valmistuvien joukossa.

Kuvio näyttää, että korkeakoulusta valmistuvista 20–29-vuotiaista vain 2 prosenttia on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, kun taas koko ikäryhmästä heidän osuutensa on 8 prosenttia. Tilanne on epätasa-arvoisempi kuin missään muussa vertailun maassa.


Mistä tämä johtuu?

Vastaus on jälleen moniosainen. Toisaalla on jähmeitä rakenteita, toisaalla puutteellista ja jopa epäreilua opintojen ohjausta. Aloitetaan jälkimmäisestä."" Suomen opetuslaitoksen syyllistäminen Somalien syrjimisestä jatkuu ...
 
Optimismi on tullut käytettyä loppuun jo useampaankin kertaan. Olen kyllästynyt etenkin selittelyyn siitä ettei erillistä lainsäädäntöä tarvita koska silpominen on jo nyt kriminalisoitu ja törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita 10 vuotta vankeutta. Voidaan joo mutta missä poliisitutkinnat? Missä syytteet? Missä oikeudenkäynnit? Missä tuomiot? Tilastot kertovat tässä asiassa kaiken olennaisen
IS:n jutun mukaan erillislain suhteen pelätään toiminnan siirtymistä maan alle. Mitäköhän tuokin nyt käytännössä tarkottaisi? Luulisi toiminnan olevan jo nyt maan alla.

"Eduskunnalla on käsittelyssään kansalaisaloite, joka erikseen kieltäisi silpomisen muiden Pohjoismaiden tapaan. Erillislain nähtäisiin olevan viesti perinteen harjoittajille, mutta se on herättänyt myös pelkoa siitä, että tapaukset siirtyisivät yhä enemmän maan alle."
 
Atella on asiaa.

Talouden sakatessa koronakriisin keskellä hallitus priorisoi tehtävänsä, tarttui pontevasti toimeen ja julisti uljaan uuden tasa-arvo-ohjelman. Se perustuu intersektionaaliselle feminismille, jonka vihreä sisäministeri Maria Ohisalo arvelee pelottavan ihmisiä. En usko, että kukaan omilla aivoillaan ajatteleva varsinaisesti pelkää uutta ohjelmaa. Monet ovat minun laillani pikemminkin huolissaan siitä, mitä hallitus on tekemässä yhdenvertaisuudelle.

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Sen sijaan, että hallitus määrätietoisesti tarttuisi kasvavaan työttömyyteen, passivoivaan sosiaaliturvaan ja alati pahenevaan valtion velkaantumiseen, se näpertelee akateemisen maailman omituisimpien ideologioiden parissa ja ujuttaa niitä lainsäädäntöön.

Järjestelmää olisi hyvä kehittää suuntaan, jossa yksilö voisi itse tehokkaasti parantaa omaa sosioekonomista asemaansa. Parhaiten tämän mahdollistaa länsimaisen vapausaatteen, klassisen liberalismin perintö. Sen sijaan, että intersektionaalisen feminismin teorian mukaisia byrokraattisia hierarkioita lisätään, pitäisi entisiäkin purkaa.

Länsimaiden loistava perintö on liian arvokas uhrattavaksi tällaisille ohimeneville villityksille. Se rakentuu ihmisarvon, yhdenvertaisuuden ja yksilönvapauden perustalle, joka on vuosisatojen saatossa osoittanut ylivoimaisuutensa verrattuna heimo-, klaani- tai muuhun kollektiiviajatteluun. Kollektivismille ja hierarkioille perustuvat yhteisöt ja yhteiskunnat aiheuttavat jatkuvasti merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia ja -ongelmia, joiden myötä niistä kohdistuu länsimaihin kasvavaa siirtolaisuutta turvapaikanhaun muodossa. Tämä aiheuttaa lisäongelmia, koska vanhakantaisista yhteisöistä saapuvat ihmiset eivät noin vain omaksu länsimaista liberaalia yksilönvapauteen ja yhdenvertaisuuteen perustuvaa ihmisoikeuskäsitystä.

Meidän on pidettävä lujasti kiinni eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä ja sen taustalla olevasta todellisuus- ja ihmiskäsityksestä. En näe tarpeellisena ujuttaa akateemisen postmodernismin myötä syntyneitä marginaalisia muotivillityksiä lainsäädäntöömme, joka on vuosisatojen kuluessa hioutunut ja on jo nykyisellään maailman edistyneimpiä. Riittää, että kaikilta yhteiskunnan jäseniltä edellytetään sitoutumista nykyiseen perustuslakiin.

Samasta syystä en pidä tarpeellisena olla feministi tai mikään muukaan ’isti’-aktivisti, sillä yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen itsessään riittää ja on monessa suhteessa jopa nykyfeminismiä oikeudenmukaisempaa. On näet jo valitettavan paljon näyttöä siitä, että toiset alkavat olla tasa-arvoisempia kuin toiset. Orwellin varoittavista eläintarinoista kannattaisi ottaa oppia eikä luopua siitä, mitä olemme pitkän ja kovan taistelun myötä länsimaissa saavuttaneet. Pitäkäämme siis yhdenvertaisuus ja yksilönvapaus kunniassa ja kohdelkaamme toisiamme yksilöinä, ei mielivaltaisten ryhmien jäseninä.

https://www.verkkouutiset.fi/miksi-en-ole-intersektionaalinen-feministi/#d7166c24

Ennen ei puhuttu intersektionaalisesta feminismistä. Raskautettujen naisten C-sektiota sanottiin keisarileikkaukseksi. (Silloin keisarinnalla ei ollut yllään uusia vaatteita.)

Ensimmäisen kirjallisesti kuvatun keisarileikkauksen, josta sekä synnyttäjä että lapsi selviytyivät hengissä, suoritti noin vuonna 1500 sveitsiläinen Jakob Nufer omalle vaimolleen. Nufer oli ammatiltaan siankuohitsija. Hän leikkasi vaimon vatsan auki, sillä tämä oli kärsinyt päiväkausia synnytystuskia, eivätkä lääkärit tienneet mitä tehdä. Lopuksi haava ommeltiin umpeen.[2] Kertomuksen luotettavuus on kyseenalainen, koska tapahtuma kirjattiin muistiin vasta noin 82 vuotta myöhemmin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarileikkaus
 
Viimeksi muokattu:
Peukutusta sille että auttavat maanmiehiään pärjäämään. Mutta herää kysymys kuinka nopeasti joku ääriliike kaappaa tämän omaksi toiminnakseen?
 
IS:n jutun mukaan erillislain suhteen pelätään toiminnan siirtymistä maan alle. Mitäköhän tuokin nyt käytännössä tarkottaisi? Luulisi toiminnan olevan jo nyt maan alla.

"Eduskunnalla on käsittelyssään kansalaisaloite, joka erikseen kieltäisi silpomisen muiden Pohjoismaiden tapaan. Erillislain nähtäisiin olevan viesti perinteen harjoittajille, mutta se on herättänyt myös pelkoa siitä, että tapaukset siirtyisivät yhä enemmän maan alle."

Toiminta on tosiaan jo nyt vahvasti maan alla. Tuo on juuri sitä turhauttavaa selittelyä. Niin kuin esimerkkinä tämäkin:

 
Toiminta on tosiaan jo nyt vahvasti maan alla. Tuo on juuri sitä turhauttavaa selittelyä. Niin kuin esimerkkinä tämäkin:

Naurettavaa höpöhöpöä. Erillislaki olisi helppo teko. Briteissä on näemmä annettu 11 vuoden vankilatuomio FGM:stä.

4952.jpeg
 
Nyt tutkijan mukaan rasistiset opettajat estää ulkomaalaistaustaisten menestymisen opinnoissa.Hallituksen panostettava resursseja lisää.YLE haastattelee Somaleja.Auttaako Suomalaisia kukaan jos muutat toiselle puolelle maailmaa.Itse on ponnisteltava tai jämähdettävä slummeihin. ""

Kello on kaksi heinäkuun ensimmäisenä päivänä ja Itäkeskuksessa on taas yksi koulupäivä pulkassa. Tänään on katsottu Youtubesta avaruusvideoita, käyty kirjastossa ja kiipeilty telineillä.

Farhia, 20, Ixsaan, 19, Aisha, 19, Hani, 18, ja Sabrin, 18, keräävät kyniä ja vihkoja kasaan. He esiintyvät tässä jutussa pelkillä etunimillä, sillä heitä jännittää, eivätkä he ole valmiita kertomaan kokemuksistaan koko nimellään.

He opettavat täällä viidelletoista etnisesti somalitaustaiselle alakoululaiselle suomea, matematiikkaa ja kaikkea muutakin, missä apua tarvitaan.

– Aika moni maahanmuuttajataustainen ei uskalla viitata koulussa, koska pelkää, että joku asia menee väärin, kertoo Farhia.

– Yritämme täällä rohkaista heitä. Tämä on valmistelua syksyä varten.

Vertaisoppimiseen pohjautuva Buddyschool-ryhmä järjestetään Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen ja järjestöjen yhteistyönä. Talvisin se toimii kouluissa. Tämän kesän ryhmän perustaminen ja laajentaminen kaikkiin alakoululaisiin oli Farhian idea.

– Olisi ollut tosi hyödyllistä, jos tällainen olisi ollut olemassa silloin, kun olin itse koulussa.

Suomen PISA-tulokset ovat OECD:n eriarvoisimmat
Joulukuussa 2019 julkaistiin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n kansainvälinen PISA-vertailu(siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan suomalaisten lukutaito oli vuoden 2018 testeissä OECD-maiden kärkeä.

Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät saman raportin vähemmän imartelevat tiedot peruskoulustamme.

Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.

Esimerkiksi vuoden 2012 PISA-tuloksiin pohjautuvan tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on kaksi vuotta kantasuomalaisia peruskoululaisia jäljessä.

Miten voi olla niin?

Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita.


Ei siinä vielä kaikki. Suomi ei ole maahanmuuttajataustaisten koulutuksen mallimaa myöskään peruskoulun jälkeen.

Korkeakouluasteen vertailu maiden välillä ei ole mutkatonta, mutta useat tutkimukset viittaavat samaan: ero maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön korkeakoulututkinnoissa on meillä poikkeuksellisen suuri.

Euroopan komission raportin(siirryt toiseen palveluun) mukaan vuonna 2017 maahanmuuttajataustaisista vain 27 prosentilla on korkeakoulututkinto Suomessa, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Lisäksi OECD:n vuoden 2018 koulutusraportin (siirryt toiseen palveluun)mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat Suomessa selvästi aliedustettuina korkeakouluista valmistuvien joukossa.

Kuvio näyttää, että korkeakoulusta valmistuvista 20–29-vuotiaista vain 2 prosenttia on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, kun taas koko ikäryhmästä heidän osuutensa on 8 prosenttia. Tilanne on epätasa-arvoisempi kuin missään muussa vertailun maassa.


Mistä tämä johtuu?

Vastaus on jälleen moniosainen. Toisaalla on jähmeitä rakenteita, toisaalla puutteellista ja jopa epäreilua opintojen ohjausta. Aloitetaan jälkimmäisestä."" Suomen opetuslaitoksen syyllistäminen Somalien syrjimisestä jatkuu ...

Hmm. Tässä on taas taustalla jo vuosituhannen vaihteesta saakka viljelty ajatus siitä, että jokseenkin kaikki (”vähintään 2/3 suomalaisista suorittaa tulevaisuudessa korkeakoulututkinnon”) voivat suoriutua korkeakoulutasoisista opinnoista ilman että opintovaatimuksista eli koulutuksen tasosta tingitään.

Kyseessä on ideologinen harha-ajattelu, joka ei ota huomioon todellisuutta todistaen järkähtämättä, että juuri todellisuus on väärässä ja että todellisuuden tulee muuttua vastaamaan ideologiaa eikä toisin päin.

On hienoa, että voidaan napsutella henkseleitä sille, että on hienoa olla hieno. Hienoudella voi saada arvostusta ja sehän se vasta hienoa onkin. Se, että korkeakoulutusta arvostetaan, näyttää olevan se hienouden ydin.

Todellisuudessa maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla on samalla tavoin eritasoisia valmiuksia ja kykypotentiaalia kuten muillakin lapsilla. Osa näistä on perittyä, osa opittua ja loppusilauksen sille, mitä voi saavuttaa, antaa oma tahto. Olen jossain ketjussa kirjoittanut taustojen ja traumojen vaikutuksista oppimispotentiaalin ulosmittaamiseen, joten lyhyestä virsi kaunis tässä. Molemmat ääripäät ja kaikki siltä väliltä ovat tuttuja. Useimmilla heikosti koulussa menestyvillä etnisyyteen katsomatta on heikko kielitaito. Kielitaidon ja kielen oppimisen rakennuspalikoiden kasaaminen aloitetaan varhaislapsuudessa ja jos pohja on hutera, torni kaatuu herkästi.

Maahanmuuttajataustaisille vanhemmille oman lapsen erityisyyden (esim. neuropsykiatriset oppimisvaikeudet, autismikirjo, kehitysviivästymät ja -vammat, lapsuusajan traumojen aiheuttamat ongelmat) tai akateemisen heikkotasoisuuden hyväksyminen on jopa ehkä kovempi pala kuin kantaväestölle. Tämä noin kokemuksellisen empirian kautta tulkittuna.
 
Back
Top