Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

ER kirjoitti:
Pienissä kunnissa kepulla on monopoliasema, joten muilla puolueilla on vaikea saada niissä eniten paikkoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse olen kotoisin kunnasta jossa kepulla oli aina yli50 % äänistä kunnallisvaaleissa.
Virkapäättäjätkin oli Kepun pohjoisilta Sydänmailta rehattu paikalle.
Kuulemma kunnantalon porstuassakin haisi ,poronkusi ettei sinne ilenny mennä.
 
Bp kirjoitti:
Julkisen sektorin menojen kasvu johtuu lähinnä väestön vanhenemisen aiheuttamista terveydenhuollon kuluista. Täällä ollaan valittu julkinen terveydenhuolto, joten menot katetaaan veroilla. Jos niitä ei halua verotuksen kautta kustantaa niin vaihtoehtona on yksityinen vakuutuspohjainen järjestelmä. Yhdysvallat on hyvä esimerkki vakuutyspohjaisesta järjestelmästä. Eliniänodote on siellä huomattavasti lyhyempi kuin Suomessa ja terveyden huolto maksaa tuplasti. Vakuutuspohjaisen järjestelmän hallinnointikulut on yksi merkittävimpiä kustannuksia siellä. Tietysti jos tykkää maksaa enemmän ideologisten syiden pohjalta niin mikäs siinä.

Muualta ei nimittäin kovin merkittäviä säästöjä pysty tekemään julkisella sektoreilla. Ellei tietysti halua yksityistää koulutusta. Sama sielläkin, maksun nimike vain muuttuu verosta lukukausimaksuksi.

Kun kuuntelen Yhdysvalloissa asuvien ylemmän keskiluokan tuttujen valitusta kovista terveydenhuolto, koulu jne maksuista niin se on aivan saman kuuloista kun Suomessa valitus kovista veroista. Suo siellä vetelä täällä.

Yritykset tarvitsevat tervettä ja koulutettua työvoimaa ja se maksaa. Miten sitä saadaan on poliittinen valinta. Sitten toinen kysymys kokonaan on se julkisen talouden tulopuoli. Nyt tässäkin keskitytään vain menoihin. Työntekijöille on jäänyt suurempi rooli maksajana kun yritysten suhteellinen verotaakka on keventynyt viimeisinä vuosikymmeninä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä yritys

Julkishallinon ongelma ei ole hoitajien määrä, hallinnon koko. Ei se vanhainkodissa raatava lähihoitaja ole liikaa, mutta heidän takanaan piileksii iso joukko hallintoväkeä joka ei tuota mitään palvelua kansakunnalle. Kuitenkin kun rahat käyvät vähiin nuo korkea palkkaiset virkamiehet pistävät kirjaston kiinni.
Helsingin kaupunki on loistava esimerkki tästä, mammuttimaiset virastotalot eivät meinaa millään riittää.

Mitä tulee terveydenhuollon tuotantoon kahden vastakkaisen järjestelmän lisäksi on vaihtoehtona hyödyntää molempia vaihtoehtoa. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijat kirittäisivät toisiaan, ilman kummankaan monopolia. Yksityiselle tämä kävisi, mutta julkinen terveydenhuolto vastustaa asiaa sormet verillä. Syykin on selvä, siellä tiedetään mitä kilpailu saisi aikaan. Hallintoa täytyisi supistaa.
 
kimmo.j kirjoitti:
Hyvä yritys

Julkishallinon ongelma ei ole hoitajien määrä, hallinnon koko. Ei se vanhainkodissa raatava lähihoitaja ole liikaa, mutta heidän takanaan piileksii iso joukko hallintoväkeä joka ei tuota mitään palvelua kansakunnalle. Kuitenkin kun rahat käyvät vähiin nuo korkea palkkaiset virkamiehet pistävät kirjaston kiinni.
Helsingin kaupunki on loistava esimerkki tästä, mammuttimaiset virastotalot eivät meinaa millään riittää.

Mitä tulee terveydenhuollon tuotantoon kahden vastakkaisen järjestelmän lisäksi on vaihtoehtona hyödyntää molempia vaihtoehtoa. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijat kirittäisivät toisiaan, ilman kummankaan monopolia. Yksityiselle tämä kävisi, mutta julkinen terveydenhuolto vastustaa asiaa sormet verillä. Syykin on selvä, siellä tiedetään mitä kilpailu saisi aikaan. Hallintoa täytyisi supistaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä suuri hallinto ja korkeat palkat on jonkunlainen legenda jota pidetään yllä ideologisen perustein. Tilastollista tukea siihen ei löydy. Suomen julkisen sektorin koko on samaa luokkaa kun muuallakin Euroopassa kun katsotaan henkilöstön määrää suhteessa väestöön. Erot selittyy lähinnä terveydenhoidon järjestämisellä. Tietenkin voi verrata sitten Atlantin toiselle puolelle ja katsoa kuinka hyvin sillä pienellä julkisella sektorilla on nyt pärjätty korona kriisissä. Jälki on karmeaa.

Suomessahan on jo suuri osa sote sektorin sosiaalipuolen toiminnasta yksityisten pyörittämää julkisella rahalla ja terveydenhoidossakin kasvu on jatkuvaa. Ei minulla ole mitään tätä vastaan, tärkeintä on, että toiminta järjestetään tehokkaasti. Ongelmat on tulleet näkyville nyt viimeisen vuoden aikana. Julkinen ja yksityinen eivät pelaa samalla tasolla ja tällä selittyy taloudelliset erot. Useissa yksityisissä hoivakodeissa on julkinen puoli joutunut ottamaan toiminnan haltuun sen takia ettei viranomaismääräyksiä/vaatimuksia ja ole noudatettu henkilökunnan ja toiminnan osalta.

Nyt yksityisellä sote sektorillahan on käytännössä minimimiehitys on maksimi, toimihenkilötason esimiehiä pakotaan johtajasopimuksiin jolloin tunteja ei enää lasketa, toimintaa pyöritetään kelvottomissa kiinteistöissä niin pitkään kunnes pelastusviranomaiset kieltävät, verokertymää optimoidaan minimaaliseksi veroparatiisissa sijaitsevien emoyhtiöiden konsernilainoilla jne. Julkisella puolella taas työnantajan eläkemaksut ovat suuremmat ja nostaa kustannuksia. Lisäksi nämä suurimmat yksityiset toimijat on niin kriittisiä yhteiskunnan toiminnalle ja kun katsoo tämän korona kriisin opetuksia niin toivoisin samantapaista säätelyä kuin pankeille finanssikriisin jälkeen. Yksinkertaisesti näitä kun ei voi päästää nurin keskellä pandemiaa tai sotilaallista kriisiä. Alalla on samanlainen moraalikadon riski kuin pankkialalla oli. Omistajat voivat ajaa toimintaan nähden liian suurella velkavivulla koska toiminta on yhteiskunnalle liian tärkeää, jotta sen voi päästää nurin.

Eli kun laitetaan samat pelisäännöt sekä julkiselle ja yksityiselle niin minun puolestani saavat kilpailla keskenään niin paljon kuin haluavat. Sote markkinalla ei ole tällä hetkellä samat säännöt julkisella ja yksityisellä puolella kaikilta osin ja näin ollen kilpailu ei siellä toimi. Tämän takia yksityinen puoli on esimerkiksi sosiaalipuolella kasvanut niin suureksi. Kunnat ovat pakotettuja säästöihin ja yksityinen on voinut niitä tarjota kun asiat ovat näin. Tästähän sote väännössä on ollut kokoajan kysymys.
 
Viimeksi muokattu:
sote puolen ongelmana on joustamattomuus ja tämä tulee sekä siitä, että palkkaus on poliittista eli poliitikot päättävät kuinka monta virkaa voi olla ei tarve kuten yksityisellä jossa sama hoituu sillä, että jos kauppa käy ja on tarvetta palkata niin palkataan. Julkisella tätä sitten paikataan sijaisuuksilla. Toinen on erilainen työehtosopimus ja virkaehtosopimukset. Julkisella puolella on äärimmäisen vaikeaa vähentää porukkaa tehtävissä joita ei tarvita. myös työtehtävien muuttaminen on hankalaa. Käytännössä irtisanomiset ovat vaikeita. ne ovat vaikeita puhtaista möhläyksistäkin. Kyllä tuossa suhteessa kunnallinen puoli ainakin täytyisi saada samaan kastiin yksityisen puolen kanssa eikä mitään suojatyöpaikkoja pitäisi olla. Tehottomuutta julkisella puolella on vaikka kuinka ja muille jakaa.
 
  • Tykkää
Reactions: ER
Totuus on kyllä se, että julkisella puolella hallinnossa on löysää ja koska sellaisesta kuitenkin maksetaan palkkaa, sitä löysyyttä sopii kritisoida. Kuulen lähipiirissä henkilöltä pitkän kokemuksen pohjalta tarinoita millaisia henkilöitä paikassa x on ja miten esimiehet jättävät puuttumatta epäkohtiin. Siis hallintoportaasta on kyse.

Ongelma sote keskustelussa on se, että kulupotissa on yhdistettynä sosiaalinen avustamine ja terveydenhoito. Nämä tulisi erottaa toisistaan keskustelun ja päätöksenteon selkeyttämiseksi.
Esimerkiksi puhuttaisiin sosi-kustannuksista ja voitaisiin tarkastella sen sisältöä, perusteita sekä hallinnon tarvitsemaa rahaa. Sosi-kustannuksia voitaisiin säätää aika paljon poliittisilla päätöksillä.
Toisaalta puhuisimme teho-kustannuksista ja järjestelmästä joka toimii. Terveydenhoidon puolella on vähemmän liikkumavaraa koska aika paljon toiminta kohdistuu reaktiiviseen palveluun, eli henkilö menee toiminnan piiriin kun hän sairastaa. Tällä alueella pitää tehdä suurella rahalla koska kukaan ei oikeastaan voi kohtalolleen mitään ja terveysasioissa pitää auttaa.

Noiden kahden toiminnan yhdistäminen rahataloudessa on asiaa sotkevaa johtaa harhaan kansalaista sen erilaisuuden ymmärtämisessä.
Vastustan sote-aihetta sen sekavuuden takia. Kannatan rahoitusten eriyttämistä toisistaan.
.
 
Raveni kirjoitti:
sote puolen ongelmana on joustamattomuus ja tämä tulee sekä siitä, että palkkaus on poliittista eli poliitikot päättävät kuinka monta virkaa voi olla ei tarve kuten yksityisellä jossa sama hoituu sillä, että jos kauppa käy ja on tarvetta palkata niin palkataan. Julkisella tätä sitten paikataan sijaisuuksilla. Toinen on erilainen työehtosopimus ja virkaehtosopimukset. Julkisella puolella on äärimmäisen vaikeaa vähentää porukkaa tehtävissä joita ei tarvita. myös työtehtävien muuttaminen on hankalaa. Käytännössä irtisanomiset ovat vaikeita. ne ovat vaikeita puhtaista möhläyksistäkin. Kyllä tuossa suhteessa kunnallinen puoli ainakin täytyisi saada samaan kastiin yksityisen puolen kanssa eikä mitään suojatyöpaikkoja pitäisi olla. Tehottomuutta julkisella puolella on vaikka kuinka ja muille jakaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta, näitä eroja eri toimijoilla on vaikka kuinka. Jotta markkina toimisi tehokkaasti pitäisi saada yhdenmukaistettua niin monta asiaa etten jaksa uskoa sen tapahtuvan.

Tehottomuutta löytyy joka organisaatiosta. On se sitten paikallinen jalkapalloseura, kunnantalo tai suurempi pörssiyritys. Missä on organisaatio niin sinne pesiintyy tehottomuutta. Itse olen nähnyt sitä samalla tavalla lasteni harrastustoiminnassa ja ollessani töissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Sen syyt on osa ihmisluontoa eikä siitä pääse ikinä täysin eroon.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä vähän syitä sille, miksi Suomeen halutaan ulkomaista työvoimaa. Ei syy, ei ole kokoomusvalheet laiskoista, veltoista ja työhaluttomista suomalaisista. Syy on se, että jos suomalaista työvoimaa kohdeltaisiin samoin kuin ulkomaista, olisi firma heti oikeudessa.

yle.fi

MOT paljastaa Olympiastadionin rakentajien karun kohtelun – maksamattomia palkkoja, laittomia sopimuksia ja tappouhkaus

Olympiastadionin ulkomaisia työntekijöitä kohdeltu huonosti.
yle.fi yle.fi

"Haastateltavien kertomukset muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Niissä toistuvat samat asiat: työpäivät ovat olleet pitkiä, ylitöistä ei ole maksettu, sunnuntailisiä ei ole maksettu, peruspalkka on ollut alhaisempi kuin on sovittu, palkka ei ole ollut työehtosopimuksen mukainen, työtapaturmia ei ole haluttu myöntää, eikä niitä ole raportoitu AVI:lle.

Lisäksi haastateltavat kertovat, että työmaalla nopeus on ollut turvallisuutta tärkeämpää.

Jos työntekijät ovat hakeneet apua ammattiliitosta, aluehallintovirastosta tai Skanskalta, heille on koitunut ikävyyksiä. Heidät on uhattu irtisanoa tai jopa irtisanottu välittömästi."

"lirin kohdalla kaikki lähti siitä, että hän huomasi virheitä palkkakuiteissaan. Kuittien mukaan työnantaja maksoi noin pari sataa euroa vähemmän kuukaudessa kuin olisi pitänyt. Sama ongelma koski myös muita yrityksen työntekijöitä.

Kun Ilir pyysi muutosta asioihin, hänet leimattiin vaikeaksi työntekijäksi."

Vuokrafirmassa töissä ollessani muuten tulivat tutuksi nuo "virheet" palkassa.
 
Oho kirjoitti:
Hmmm... Ei kylla vastaa mun kokemuksia mutta meilla ei ole lapsia joiden yliopistokoulutukseen pitaisi saastaa tai maksaa tonnikaupalla paivahoitkomaksuja.. Toki jos asustaa jossain kalivieterissa tai new yorkissa tolkuttomat asumiskulut vie tuhkatkin pesasta..
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä perustui yhden suomalaisen ja kahden sikäläisen perheenisän keskusteluun joten otanta ei täytä tieteellisiä vaateita. Olet näistä varmasti paremmin perillä. Ja se on kai universaali ilmiö että menot sopeutuvat ajan kuluessa tuloihin niin hyvässä kuin pahassakin. Jos ei verottaja vie niin sitten raha tuhlataan muuhun. Kaksi asiaa jäi omaan mieleen: halvat asunnot ja kalliit opinnot. Eikä unohdeta isolle kuulostanutta summaa joka maksetaan omalle kirkolle. Sieltä saadaan toki vastineeksi päivähoitoa yms. Molemmat esimerkit olivat Missourista.
 
tonoppa kirjoitti:
Ja Suomi nyt ihan oikeasti lienee se viimeinen paikka jossa harmaasta taloudesta kannattaa valittaa. Verottaja toimii täällä niin tehokkaasti että meillä on varaa maksaa jopa muiden maiden veronkierrosta sekä yleisesti pienemmästä veroasteesta aiheutuvat tappiot.
Klikkaa laajentaaksesi...

Selvyyden vuoksi täytyy kertoa että käytännössä esim. suuri osa ns. taksiuudistuksen myötä tulleesta liiketoiinnasta perustuu nimenomaan harmaaseen talouteen. Sama ilmiö toimii myös monella muulla tolimialalla jossa työntekijöistä huomattavan monet saavat pysyvän perustoimeentulonsa sosiaalitoimiston/KELA:n avustuksilla, asumistuilla jne.
- yhteiskunnan maksaman (pysyvän) tuoen johdosta kyseiset työntekijät eivät tietenkään voi ottaa palkkaansa normaalina palkkatulona (sehän johtaisi välittömästi sosiaalitukien/asumistukien jne. tarkistuksiin)
- harmaantalouden työntekijät voivat olla myös muiden yhteiskunnan tukijärjestelmien piirissä (varhais-, sairauseläke, tyyöttömyystturvan piirissä jne.) REhellisesti maksettu palkkatulo johtaisi helposti kyseisten etujen menettämiseen tai tarkoistuksiin jne.

Tiedossa on että em. sosiaalituet kokonaisuudessaan saattavat muodostaa ko. henkilöiden kohdalla laskennallisen 800 - 1.300 euron suuruisen netto kuukausitulon. Tällöin esimerkiksi jo 50 euron päivittäinen pimeä nettopalkka muodostaa kuukausittain reilun 1.000 euron pimeän lisätulon. Saadakseen samansuuruisen kokonaistoimeentulon edellytetään käytännössä jo noin 3.000 euron bruttokuukausituloja.
- edellä mainitussa harmaassa taksibisneksessä työntekijä voi käytännössä joutua tekemään työtä palkatta..
- tällöin kuljettajan työvuorokohtaiset "pimeät ansiot" kertyy tipeistä, matkan hinnan vedätyksistä (=matkan hinta on 20 €, mutta kuski sanoo hinnaksi 30 € jne.)
- käytössä voi olla myös provikkasopimus (esim. kuski saa käteensä 10% ajovuoron tilityksestä pimeänä)

Tällaisen, rakenteellisen ja yhteiskunnan tukeman harmaantalouden piirissä on Suomessa useita kymmeniä tuhansia henkilöitä, ehkä jopa alkusatojatuhansia. Päivittäin.
- ikävää tässä on tietysti se että se vääristää niin työ-/palvelumarkkinoita sekä sosiaaliturvajärjestelmää..
- pitää myös muistaa että suuri osa erilaisten sosiaaliturvapalveluiden varassa elävistä eivät osallistu em. harmaantalouden toimintaan. Kyseiset ihmiset ja perheet tarvitsevat ihan oikeasti tukensa.

Edellä mainituista syistä johtuen harmaantalouden osuudesta tulisi nimenomaan puhua ja tehdä selvityksiä sekä ennen kaikkea valvoa ja estää laittomasti toimivia työmarkkina- ja sosiaalitukirakenteita.
- ikävä kyllä kyseisten asioiden selvittely julkisuudessa johtaa käytännössä syytöksiin ja leimautumiseen rasistiksi..
- voidaan myös olla 100%:in varmoja ettei tämä nykyinen hallitus tule miltään osin puuttumaan harmaantalouden toimintaan.
- otetaan mieluummin lisävelkaa 40-50 miljardia euroa, siitä kyllä riittää jaettavaa niin sosiaaliturvaan kun kaikkiin muihinkin tukiin.
- puhumattakaan että koko ajan etsitään keinoja joilla Suomeen saataisiin tuotua mahdollisimman paljon lisää pysyviä sosiaaliturvan elättejä..
- tämä on myös ulko~ja sisäministerin ylivoimaisesti keskeisin tavoite.
 
Bp kirjoitti:
Julkisen sektorin menojen kasvu johtuu lähinnä väestön vanhenemisen aiheuttamista terveydenhuollon kuluista. Täällä ollaan valittu julkinen terveydenhuolto, joten menot katetaaan veroilla. Jos niitä ei halua verotuksen kautta kustantaa niin vaihtoehtona on yksityinen vakuutuspohjainen järjestelmä. Yhdysvallat on hyvä esimerkki vakuutyspohjaisesta järjestelmästä. Eliniänodote on siellä huomattavasti lyhyempi kuin Suomessa ja terveyden huolto maksaa tuplasti. Vakuutuspohjaisen järjestelmän hallinnointikulut on yksi merkittävimpiä kustannuksia siellä. Tietysti jos tykkää maksaa enemmän ideologisten syiden pohjalta niin mikäs siinä.

Muualta ei nimittäin kovin merkittäviä säästöjä pysty tekemään julkisella sektoreilla. Ellei tietysti halua yksityistää koulutusta. Sama sielläkin, maksun nimike vain muuttuu verosta lukukausimaksuksi.

Kun kuuntelen Yhdysvalloissa asuvien ylemmän keskiluokan tuttujen valitusta kovista terveydenhuolto, koulu jne maksuista niin se on aivan saman kuuloista kun Suomessa valitus kovista veroista. Suo siellä vetelä täällä.

Yritykset tarvitsevat tervettä ja koulutettua työvoimaa ja se maksaa. Miten sitä saadaan on poliittinen valinta. Sitten toinen kysymys kokonaan on se julkisen talouden tulopuoli. Nyt tässäkin keskitytään vain menoihin. Työntekijöille on jäänyt suurempi rooli maksajana kun yritysten suhteellinen verotaakka on keventynyt viimeisinä vuosikymmeninä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei ehkä ole oikea tapa vääntää vertailukohteeksi ja vastaesimerkiksi kaikkein räikeimmin yksityistettyä USA:n julkishallinnon palvelujärjestelmää. Vai onko kirjoittaja sitä mieltä ettei ääripäiden = siis Suomen ja Yhdysvaltojen väliin mahtuisi myös sellaisia esimerkkejä julkishallinnon toiminnoista jotka voisivat olla täysin käyttökelpoisia ratkaisuita myös meillä.

Itse olen sitä mieltä että kannattaisi hakea vertailun kohteet esim. muista pohjoismaista tai vaikkapa monista Keski-Euroopan maista (Saksa, Hollanti jne.)
- näihin verrattuna löytyy paljon sellaisia toimintamalleja joissa erilaisten sosiaali-, koulutus-, terveydenhuollon ym. palveluiden laatu on jopa parempi kuin meillä, ilman että kustannustaso olisi yhtään kalliimpaa.
 
Rannari kirjoitti:
Tämä perustui yhden suomalaisen ja kahden sikäläisen perheenisän keskusteluun joten otanta ei täytä tieteellisiä vaateita. Olet näistä varmasti paremmin perillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

No en tietankaan ole, ma olen lahinna pelkka anketdootti kuten ne sun tututkin... Kuten sanottu mulla ei ole kaikkia menoja jotka rasittavat taalla perheellisten taloutta, esiopetusta, yliopistorahastoja ja asun aleella, jossa miljoonalla saisi tilavan kaksion sijaan uuden 400 nelioisen omakotitalon jollei ihan parhaille paikoille tai A^2:n keskustan tuntumaan halua.... Jenkit kasittaakseni saattavat maksavaa kymmenia prosentteja oikeasta koulupiirista, paikoitellen kait kadun kahden puolen on sita suuruusluokkaa olevat hintaerot, mika sekaan ei siis rasita mua.

Mutta joo, ma olen ihan tusinatohtori rivikoodari ja kateen jaava liksa, verojen, 401K:n ja sairausvakuutuksen jalkeen on suunnileen sama kuin Suomessa, se van maksetaan kaksi kertaa niin usein.... Tilanne toki muuttuu jos sairastuu vakavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Oho kirjoitti:
No en tietankaan ole, ma olen lahinna pelkka anketdootti kuten ne sun tututkin... Kuten sanottu mulla ei ole kaikkia menoja jotka rasittavat taalla perheellisten taloutta, esiopetusta, yliopistorahastoja ja asun aleella, jossa miljoonalla saisi tilavan kaksion sijaan uuden 400 nelioisen omakotitalon jollei ihan parhaille paikoille tai A^2:n keskustan tuntumaan halua.... Jenkit kasittaakseni saattavat maksavaa kymmenia prosentteja oikeasta koulupiirista, paikoitellen kait kadun kahden puolen on sita suuruusluokkaa olevat hintaerot, mika sekaan ei siis rasita mua.

Mutta joo, ma olen ihan tusinatohtori rivikoodari ja kateen jaava liksa, verojen, 401K:n ja sairausvakuutuksen jalkeen on suunnileen sama kuin Suomessa, se van maksetaan kaksi kertaa niin usein.... Tilanne toki muuttuu jos sairastuu vakavasti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan tunnet asian paremmin omasta kokemuksesta kuin minä jostain satunnaisesta jutustelusta. Mutta se siitä. Onhan Suomessakin valtavat vaihtelut vaikkapa omakotitalojen hinnassa sen mukaan missä päin maata liikutaan. Koulutuksessa ja sotepuolella on sitten vaihtelua hiukan vähemmän. Ja kirkollisvero on täällä kohtuullisempi. Tuolta osin parempi vertailukohta saattaisivat kyllä olla lahkolaiset.
 
Bp kirjoitti:
Tämä suuri hallinto ja korkeat palkat on jonkunlainen legenda jota pidetään yllä ideologisen perustein. Tilastollista tukea siihen ei löydy. Suomen julkisen sektorin koko on samaa luokkaa kun muuallakin Euroopassa kun katsotaan henkilöstön määrää suhteessa väestöön. Erot selittyy lähinnä terveydenhoidon järjestämisellä. Tietenkin voi verrata sitten Atlantin toiselle puolelle ja katsoa kuinka hyvin sillä pienellä julkisella sektorilla on nyt pärjätty korona kriisissä. Jälki on karmeaa.

Suomessahan on jo suuri osa sote sektorin sosiaalipuolen toiminnasta yksityisten pyörittämää julkisella rahalla ja terveydenhoidossakin kasvu on jatkuvaa. Ei minulla ole mitään tätä vastaan, tärkeintä on, että toiminta järjestetään tehokkaasti. Ongelmat on tulleet näkyville nyt viimeisen vuoden aikana. Julkinen ja yksityinen eivät pelaa samalla tasolla ja tällä selittyy taloudelliset erot. Useissa yksityisissä hoivakodeissa on julkinen puoli joutunut ottamaan toiminnan haltuun sen takia ettei viranomaismääräyksiä/vaatimuksia ja ole noudatettu henkilökunnan ja toiminnan osalta.

Nyt yksityisellä sote sektorillahan on käytännössä minimimiehitys on maksimi, toimihenkilötason esimiehiä pakotaan johtajasopimuksiin jolloin tunteja ei enää lasketa, toimintaa pyöritetään kelvottomissa kiinteistöissä niin pitkään kunnes pelastusviranomaiset kieltävät, verokertymää optimoidaan minimaaliseksi veroparatiisissa sijaitsevien emoyhtiöiden konsernilainoilla jne. Julkisella puolella taas työnantajan eläkemaksut ovat suuremmat ja nostaa kustannuksia. Lisäksi nämä suurimmat yksityiset toimijat on niin kriittisiä yhteiskunnan toiminnalle ja kun katsoo tämän korona kriisin opetuksia niin toivoisin samantapaista säätelyä kuin pankeille finanssikriisin jälkeen. Yksinkertaisesti näitä kun ei voi päästää nurin keskellä pandemiaa tai sotilaallista kriisiä. Alalla on samanlainen moraalikadon riski kuin pankkialalla oli. Omistajat voivat ajaa toimintaan nähden liian suurella velkavivulla koska toiminta on yhteiskunnalle liian tärkeää, jotta sen voi päästää nurin.

Eli kun laitetaan samat pelisäännöt sekä julkiselle ja yksityiselle niin minun puolestani saavat kilpailla keskenään niin paljon kuin haluavat. Sote markkinalla ei ole tällä hetkellä samat säännöt julkisella ja yksityisellä puolella kaikilta osin ja näin ollen kilpailu ei siellä toimi. Tämän takia yksityinen puoli on esimerkiksi sosiaalipuolella kasvanut niin suureksi. Kunnat ovat pakotettuja säästöihin ja yksityinen on voinut niitä tarjota kun asiat ovat näin. Tästähän sote väännössä on ollut kokoajan kysymys.
Klikkaa laajentaaksesi...
No kun puhutaan terveydenhuollosta katsotaanpa miten asiat määritellään.
Jos ylilääkäri tekee sillon tällöin päivystyksen , hän on operatiivista henkilökuntaa, vaikka hänen työajastaan vain 2-5% olisi todellista potilastyötä.
Sama juttu hoitajapuolella, tutulla poliklinikalla on osastonhoitaja ja kolme apulaisosastonhoitajaa, eikä kukaan tee potilastyötä. Vastaavan kokoisella yksityisellä puolella luku olisi 1, tai ehkä 1,5.
Ja jos julkinen on kerran niin tehokas, miksi kilpailua sitten niin kovasti pelätään?

Tuo jenkki vertailu on ehkä huono, tai ainakin samalla pitäisi verrata Venäjän julkista terveydenhuoltoa. Ei sekään mikään hyvä ole. Kumpaakaan ei kannata kopioida. Lisääntähän oman ideani ongelmaan. Tuotanto pitää erottaa järjestämisestä. Silloin viranomainen tilaa ja kilpailuttaa tuotannon ja sen tuottaa se joka sen voittaa, oli palveluntuottaja sitten julkinen, tai yksityinen.

Tuohon minimiin ja maksimiin, nämähän ovat asioita jotka määritellään aika paljon ylempänä kuin kuvitellaan.
Tilaaja (kunta tai sairaanhoitopiiri) voi halutessaan tilata sen hoitaja mitoituksen sellaiseksi kun haluaa maksaa, vain minimi on määritelty. Tästä valittaminen on sitä kuuluisaa nillittämistä Ladan huonoista penkeistä. Maksat vähän, saat vähän.

Sinulta jäi ilmeisesti huomaamatta, että suurin osa kunnista on laistanut täysin valvontavelvollisuutenta omissa SoTer yksiköissään ja niissä on merkittäviä puutteita. Huonoa tekemistä löytyy sekä julkiselta, että yksityiseltä puolelta. Myös sieltä henkilöstöpuolelta.

Nimenomaan samoja pelisääntöjä yksityinen puolikin haluaa, nyt ne säännöt eivät ole lähellekkään samat. Esimerkkisi pelastamisesta on hiukan huono, kun yksityisiä Soter alan yrityksiä on mennyt konkurssiin aika monta viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaavassa tilanteessa SHP lähettää laskun kuntyaa ja vaatii lisää rahaa ja myös saa sitä.

Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä mistä tässä on kysymys, SoTer on kasvanut niin isoksi, että siiihen ei meinaa löytyä rahaa ja kuntien on pakko säästää jotenkin. Julkinen ei siihen pysty, yksityinen pystyy.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top