Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Nyt alkaa kuulua huhuja, että ihmetellään demareiden vaalitelttojen vähyyttä toreilla. Huhutaan, että se kielisi mahdollisesti kuntavaalien siirtämisestä koronatilanteeseen vedoten. Onko hallituksella valtaa tehdä tällaista härskiä peliliikettä? Onnistuuko ilman valmiuslakia? Kyseessähän olisi demokratian lakkauttaminen Keskustan huonojen gallup-lukujen takia (logiikka menee, että jos Keskusta romahtaa vaaleissa, sen on pakko lähteä hallituksesta, jolloin se kaatuu. Demarit haluavat estää tämän). Se olisi ennenkuulumatonta. Toivottavasti ovat vain huhuja.

Härskiksi tämän tekisi myös se, että kun muut polttavat vaalikassoja teltoilla, niin demarit naureskelevat kotisohvillaan.

Jotenkin vaikea uskoa, että tähän lähdettäisiin. Jos vaalit nyt koronan varjolla siirretään, niin kyllähän kyseessä on yksi suuri kusetus. Määrätköön sitten vaikka pelkän ennakkoäänestyksen tms.
 
Ota huomioon, että 1973 poikkeuslaki vaati kiireellisen perustuslakimuutoksen. Kekkosen puolesta äänesti 5/6. Oletko oikeasti sitä mieltä, että vastaavaa nähtäisiin kuntavaalien siirron suhteen?

Simpauttaja
Tuskin kuntavaaleja siirretään ellei koronatilanne mene paljon pahemmaksi. Siirto voidaan kuitenkin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Vaalijohtaja: Viime kevään poikkeusoloissa kuntavaalit olisi pitänyt siirtää myöhemmäksi | Keski-Suomi | Keskisuomalainen (ksml.fi)
 
Tuskin kuntavaaleja siirretään ellei koronatilanne mene paljon pahemmaksi. Siirto voidaan kuitenkin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä sanoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Vaalijohtaja: Viime kevään poikkeusoloissa kuntavaalit olisi pitänyt siirtää myöhemmäksi | Keski-Suomi | Keskisuomalainen (ksml.fi)

Ei se kyllä näin yksinkertainen tilanne välttämättä olisi, että yksinkertaisella enemmistöllä siirretään vaaleja.

Nyt ollaan tammikuun lopussa, aikaa on kolme kuukautta. Tuossa ajassa pitäisi olla lakialoite valiokuntakierroksella, eikä sellaista tällä hetkellä ole. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, mikä perustuslakivaliokunnan kanta olisi siihen, voiko vaaleja siirtää ja millä valtuutuksella ja mahdollisesti rajoitetuilla päätösoikeuksilla kunnanvaltuustot voisivat jatkaa. Esimerkiksi, voiko jatketun ajan kunnanvaltuustot päättää uusista budjeteista liittyen koronakriisin hoitoon. Samaan aikaan THL:ltä pitäisi olla näkymä siitä, milloin koronatilanne on parempi. Lakia ei voi säätää niin, että katsotaan sitten tulevaisuudessa, milloin vaalit järjestetään, vaan siirrettäessä, pitää olla uusi päivämäärä tiedossa.

Onhan tämä hauskaa pohdiskelua, mutta haiskahtaa siltä, että näistä vaaliensiirto -huhuistä hyötyy lähinnä Venäjä.

Simpauttaja
 
Sellaista se on kun ei ymmärretä historiaa. Tai haluta ymmärtää. Ohisalo oli 10-vuotias tenava kun Suomi liittyi EU:iin. 14-vuotias kun euro tuli käyttöön tilivaluuttana ja 17-vuotias kun eurot tulivat markan korvaajiksi käteisenä... aika ennen EU:ta on muinaishistoriaa ja markastakin kuulee vain taattojen kauhutarinoita devalvaatioista...

Miksihän muut pohjoismaat onnistuivat ottamaan reilusti enemmän lainaa kuin Suomi tuolloin vaikka eurosta ei oltu kuultukaan? Miksi Suomelle ei olisi myönnetty lainaa jos sitä olisi haettu?
 
Sellaista se on kun ei ymmärretä historiaa. Tai haluta ymmärtää. Ohisalo oli 10-vuotias tenava kun Suomi liittyi EU:iin. 14-vuotias kun euro tuli käyttöön tilivaluuttana ja 17-vuotias kun eurot tulivat markan korvaajiksi käteisenä... aika ennen EU:ta on muinaishistoriaa ja markastakin kuulee vain taattojen kauhutarinoita devalvaatioista...

Hyvä vertaus. Suomen populaatiosta pyöreästi laskettuna:
- 33% on elänyt vain EU- aikaa
- 52% on saanut palkkansa vain Euroissa

Heille irtautuminen EU:sta tai Eurosta on paluuta johonkin jota he itse eivät ole eläneet. Paluu on kohta vanhusten nostalgista höpinää.

Simpauttaja
 
Miksihän muut pohjoismaat onnistuivat ottamaan reilusti enemmän lainaa kuin Suomi tuolloin vaikka eurosta ei oltu kuultukaan? Miksi Suomelle ei olisi myönnetty lainaa jos sitä olisi haettu?
Ehkä niillä ei ollut kassa yhtä tyhjä? Jos valtio joutuu miettimään maksaako eläkkeet tai lapsilisät niin kai siinä lainoittaja miettii hetken maksukykyä ennen lainan antamista.

Epäilen että ihan kaikkea ei olla julkisuuteen kerrottu asiasta vieläkään. Toistellaan kuinka lainaa ei oltaisi saatu ja kaikki hyväksyvät sen totuutena. Tiedä sitten... muutenkin tuo ysärin lama oli niin kotikutoinen ja perseelleen hoidettu ettei kukaan halua sitä tunkiota kunnolla penkoa, taikka pysty kun osa papereista avautuu vasta 2106...
 
Hyvä vertaus. Suomen populaatiosta pyöreästi laskettuna:
- 33% on elänyt vain EU- aikaa
- 52% on saanut palkkansa vain Euroissa

Heille irtautuminen EU:sta tai Eurosta on paluuta johonkin jota he itse eivät ole eläneet. Paluu on kohta vanhusten nostalgista höpinää.

Simpauttaja
On poliittisesti tarkoituksenmukaista puhua PALUUSTA kun vastustetaan jotain. Puhutaanko paluusta polkupyöräilyn ja tuulimyllyjen aikaan, ei silloin on kyse kehityksestä, eikö?
Ja EU voisi MUUTTUA enemmän kohti vapaakauppa aluetta ilman yhteisiä velkoja.
 
Miksihän muut pohjoismaat onnistuivat ottamaan reilusti enemmän lainaa kuin Suomi tuolloin vaikka eurosta ei oltu kuultukaan? Miksi Suomelle ei olisi myönnetty lainaa jos sitä olisi haettu?
En kyllä lähtisi vertaamaan silloisia muita pohjoismaita juuri Venäjänkaupan muutoksista kipuilevaan Suomeen.
 
On poliittisesti tarkoituksenmukaista puhua PALUUSTA kun vastustetaan jotain. Puhutaanko paluusta polkupyöräilyn ja tuulimyllyjen aikaan, ei silloin on kyse kehityksestä, eikö?
Ja EU voisi MUUTTUA enemmän kohti vapaakauppa aluetta ilman yhteisiä velkoja.
Kukin huutaa tavallaan.

Jos sitä nuorempaakin väestöä halutaan saada aatteen taakse, niin ehkä se paluu ei ole se argumentti vaan siihen pitäisi keksiä toisenlaisia viestejä. Koska heille sana paluu ei merkitse mitään.

Simpauttaja
 
Suomen tilanne oli 1990 luvun alkupuolella uniikki, pölvästien ajama wahva markka politiikka ja romahtanut idänkauppa. Törkein virhe oli ns. koiviston konklaavin päätökset joilla tapettiin iso joukko terveitä yrityksiä ja yrittäjiä. Aikalaiskuvauksia on paljonkin netissä joten eipä siitä sitten enempää.

Sitten kun talousnerojen ja isämmäällisten puolueen kannattajat kertovat ettei ollut vaihtoehtoja niin kyllä olisi ollut. Vaikka plipponen onkin toki alfa cuckoomuksiin verrattuna niin kyllä, vaihtoehtoja olisi ollut.

Mainittakoon esim. valuuttaluottojen muuttaminen ilmoituksella markkaluotoiksi ala Unkari, konkkapankkien kansallistaminen roskapankiksi, yritysverojen keräämisen keskeytys, työmarkkinoiden uudistus jne.

Ysärilama osoitti minulle etteivät useimmat nykyiset eduskuntapuolueet, siis valtava enemmistö, edustajineen kykene johtamaa itsenäistä Suomea. Pikkusieluisia varastelijoita ja riemuidiootteja järjestään.

Minulle kävisi hyvin itsenäisyyden ripeidenkin lakkautus kun lauteille saataisiin vaan kykenevämpää väkeä. Saksasta, siis EU:sta, sitä ei löytynyt eikä varmasti löydy Venäjältäkään joten kuusessa ollaan.
 
Ehkä niillä ei ollut kassa yhtä tyhjä? Jos valtio joutuu miettimään maksaako eläkkeet tai lapsilisät niin kai siinä lainoittaja miettii hetken maksukykyä ennen lainan antamista.

Epäilen että ihan kaikkea ei olla julkisuuteen kerrottu asiasta vieläkään. Toistellaan kuinka lainaa ei oltaisi saatu ja kaikki hyväksyvät sen totuutena. Tiedä sitten... muutenkin tuo ysärin lama oli niin kotikutoinen ja perseelleen hoidettu ettei kukaan halua sitä tunkiota kunnolla penkoa, taikka pysty kun osa papereista avautuu vasta 2106...

Kassa on ollut tyhjempi Ruotsilla ja Tanskalla jotka velkaantuivat enemmän. Miksi ihmeessä Suomi ei olisi velkaa saanut kun köyhemmätkin saivat? Valtio oli tuolloin myös nykyistä varakkaampi runsaiden valtionyhtiöidn vuoksi.

IMF:n holhous? Joopa joo.

Mutta tämähän kertoo osaltaan myös median ja historiantutkimuksen kyvyttömömyydestä pienessä ja hyvin verkostoituneessa maassa. Media ei uskalla pöyhiä, historiantutkimus keskittyy nostamaan skandaaleja jatkosodan tai korkeintaan kylmän sodan vuosilta. Rohkeutta tarttua oikeasti kipeisiin aiheisiin ei ole.

Esimerkiksi itsemurhan lama-aikana tehneiden muistomerkki olisi syytä tehdä Suomen pankin eteen muistutuksena tuleville sukupolville.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen tilanne oli 1990 luvun alkupuolella uniikki, pölvästien ajama wahva markka politiikka ja romahtanut idänkauppa. Törkein virhe oli ns. koiviston konklaavin päätökset joilla tapettiin iso joukko terveitä yrityksiä ja yrittäjiä. Aikalaiskuvauksia on paljonkin netissä joten eipä siitä sitten enempää.

Sitten kun talousnerojen ja isämmäällisten puolueen kannattajat kertovat ettei ollut vaihtoehtoja niin kyllä olisi ollut. Vaikka plipponen onkin toki alfa cuckoomuksiin verrattuna niin kyllä, vaihtoehtoja olisi ollut.

Mainittakoon esim. valuuttaluottojen muuttaminen ilmoituksella markkaluotoiksi ala Unkari, konkkapankkien kansallistaminen roskapankiksi, yritysverojen keräämisen keskeytys, työmarkkinoiden uudistus jne.

Ysärilama osoitti minulle etteivät useimmat nykyiset eduskuntapuolueet, siis valtava enemmistö, edustajineen kykene johtamaa itsenäistä Suomea. Pikkusieluisia varastelijoita ja riemuidiootteja järjestään.

Minulle kävisi hyvin itsenäisyyden ripeidenkin lakkautus kun lauteille saataisiin vaan kykenevämpää väkeä. Saksasta, siis EU:sta, sitä ei löytynyt eikä varmasti löydy Venäjältäkään joten kuusessa ollaan.

Typerin virhe oli markan kelluttamattomuus. Ilmeisesti ideana oli että sisäinen devalvaatio saataisiin näin pakotettua kriisin avulla, mutta homma karkasi käsistä ja markka jouduttiin devalvoimaan joka tapauksessa.

Juuri näin, muut pohjoismaat kansallistivat pankkinsa ja ottivat hiukan enemmän lainaa suhdannekuopan täyttämiseen. Suomessa hirttäydyttiin vahvaan markkaan ja kameralismiin.

Lamassahan päädyttiin parhaaseen neuvostotyyliin myös mahdollistaman erilaisten verkostoituneiden ketkujen vaurastuminen...
 
Tässsä näkyy velanoton tilanne tuon lama-ajan hirveän velkarallin jälkeen - kuvaaja alkaa vuodesta 1995.

Suomessa oli siis alempi velkataso kuin EU-mailla keskimäärin 1990-luvun alkuvuosina ja merkittävästi alempi kuin esim. Ruotsilla tai Tanskalla (1995 75,3%), osapuilleen Norjan luokkaa.



pubdebt.JPG
 
Tässsä näkyy velanoton tilanne tuon lama-ajan hirveän velkarallin jälkeen - kuvaaja alkaa vuodesta 1995.

Suomessa oli siis alempi velkataso kuin EU-mailla keskimäärin 1990-luvun alkuvuosina ja merkittävästi alempi kuin esim. Ruotsilla tai Tanskalla (1995 75,3%), osapuilleen Norjan luokkaa.
Tuossa vähän pidemmältä aikaväliltä IMF:ltä.

Ratio of government debt to GDP in the Nordic countries, 1970-2006, per cent​

Ratio-of-government-debt-to-GDP-in-the-Nordic-countries-1970-2006-per-cent-Source.png
 
Oma mielikuvani 80-luvun lopulta oli se, että kun valuuttalainat tulivat mahdollisiksi, pankit suorastaan tyrkyttivät niitä joka suuntaan. SKOP ehkä päällimmäisenä. Markka kytkettiin ECUun ja Kullberg rinta kaarella kertoi, että me mennään Eurooppaan pää pystyssä, kova kurssi vaan.

Neuvostoliitto ja sen myötä kauppa romahtivat, velkavuori alkoi realisoitua, pankit horjuivat, valuuttapako alkoi ja Suomen pankin yönylikorot olivat pahimmillaan monta sataa prosenttia. Viinanen löi satasesta vetoa ettei devalvaatiota tule ja sehän oli kuin olisi syömään käsketty.

Yrityksiä kaatui kuin heinää, ja roskapankki kaatoi loput. Valtio maksoi pankkien velat kun pilvissä olleet vakuudet ei riittäneet mihinkään, asuntojen arvot puolittuivat kuukausien aikana. Konkurssipesiä hoitaneet lakimiehet kohvoijasivat konkurssipesien loputkin omaisuudet bulvaanien kautta itselleen.

Valtiolla ei ollut verotuloja ja menot kasvoivat räjähdysmäisesti. Viinanen väänsi juustohöylän terää isommalle joka vetoa varten.

Mikä johtui mistäkin, edellä kuvatut asiat eivät välttis tapahtuneet ihan tuossa järjestyksessä. Mutta kyse ei ollut siitä, että valitsiko valtio elvyttävän vai leikkaavan politiikan.

Perkeleen pelottavaa, kun pääministeri ja eniten valtaa käyttävä ministeri muistavat lamasta sen, että koulussa pantiin kumi puoliksi. Sillä tiedolla meille nyt velkaa lapetaan.
 
Kassa on ollut tyhjempi Ruotsilla ja Tanskalla jotka velkaantuivat enemmän. Miksi ihmeessä Suomi ei olisi velkaa saanut kun köyhemmätkin saivat?

Iso ero oli siinä, että Ruotsin valtio lainasi kruunuja ja Tanskakin melkein yhtä paljon vippasi omiltaan. Eli sitä kapitaalia oli maassa kysta kyllin, ei tarvinnut vipata ns. vierailta. Korkohyvä jäi näin kansantalouteen ja ei tarvinnut kerjätä hattu kourassa Soroseilta. :)
 
Back
Top