Näkökulma "Apupuolueesta""
Keskustaa haukutaan hallituksen apupuolueeksi, mutta väite ei pidä paikkaansa
Yllättävää on, että myös kokoomus viljelee mielikuvaa keskustasta hallituksen apupuolueena, jotta perussuomalaiset nousisivat pääministeripuolueeksi.
Keskustan puoluekokous valitsi Annika Saarikon puolueen puheenjohtajaksi viime syyskuussa.KUVA: RIO GANDARA / HS
Teemu Luukka HS
13:44
YLEISRADION torstaina julkaisema
kuntavaalien kannatusmittaus antoi karun kuvan keskustan tilasta. Sen mukaan vain 12,9 prosenttia kansalaisista äänestäisi keskustaa kuntavaaleissa, jos vaalit järjestettäisiin nyt.
Se on karmea luku puolueelta, jolla on ollut 2000-luvulla enemmän valtaa kuin yhdelläkään muulla puolueella. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana keskusta on ollut 12 vuotta suurin puolue ja samalla pääministeripuolue.
Keskusta sai 17,5 prosenttia äänistä vielä kuntavaaleissa 2017. Puolueella on edelleen erittäin vankka asema lukuisissa kunnissa. Suomen
kuntakartta on varsin vihreä, eikä tuo väri ole peräisin vihreistä.
Puolue on menettänyt jo valtakunnan, mutta nyt se käy puolustustaistelua kunta kunnalta. Päävastustaja on perussuomalaiset.
Lue lisää:
Keskustan vallan linnake on nyt ”suurhyökkäyksen” kohteena: Kevään kuntavaalit voivat tuoda ison mullistuksen
KESKUSTAN yksi keskeinen ongelma on se, että se mielletään osin jopa omien joukossa hallituksen apupuolueeksi.
Tätä mielikuvaa perussuomalaiset pitää yllä erittäin taidokkaasti. Myös kokoomus hokee samaa viestiä.
Keskustan entisiä kannattajia on jo siirtynyt perussuomalaisiin. Puolue tekee kaikkensa
luodakseen mielikuvan, että kuntavaalit ovatkin hallitusvaalit, jossa keskustan on pakko jättää hallitus vaalitappion jälkeen.
Taustalla lienee haave uusista vaaleista, jotta perussuomalaiset voisivat yrittää nousta suurimmaksi puolueeksi ja mahdollisesti pääministeripuolueeksi.
APUPUOLUE-TERMIÄ käytetään yleisesti keskustan yhteydessä halventavassa ja vähättelevässä mielessä. Sanan käyttäjä haluaa antaa kuvan, ettei keskustalla ole valtaa, vaan se on olemassa vain, jotta muut voivat käyttää valtaa. Maalatussa kauhukuvassa valtaa käyttävät vasemmistolaiset, ympäristönsuojelijat ja henkilöautolla ajajien vastustajat.
Apupuolue on tehokas mielikuvasana, jollaisia mediakin tykkää viljellä. Sitä on myös vaikea yhdellä lauseella todentaa vääräksi. Tässä tapauksessa politiikassa mielikuvan voima on jälleen voimakkaampi kuin totuus.
Oli keskustasta tai sen ajamista asioista mitä mieltä tahansa, ei voi sanoa, etteikö keskustalla olisi hallituksessa valtaa.
Kun kysyin hallituspuolueiden sisäpiiriläisiltä, onko keskusta apupuolue, kaikki pitivät väitettä lähinnä absurdina. Yksi vihreiden edustajista räjähti nauramaan.
”Tämä hallitus toteuttaa monessa asiassa ja aika lailla keskustalaista politiikkaa”, sanoo eräs vihreä vaikuttaja.
KESKUSTELUJEN perusteella oikeampi luonnehdinta olisi ikävä puolue. Keskustaa kuvaillaan lähes asiassa kuin asiassa hallituksen vaikeimmaksi puolueeksi. Ainoastaan ympäristöasioissa vihreitä pidetään keskustan kanssa tasavahvan vaikeana.
Hallituksen keskeisin ohjenuora eli hallitusohjelma on rakennettu varsin paljon pääministeripuolue Sdp:n hahmotteleman rungon päälle. Ohjelmaa tehtiin kuitenkin keväällä 2019 tavalla, jossa poikkeuksellisen suuri määrä kansanedustajia sai kertoa näkemyksensä ohjelmaan.
Hyvin monessa kysymyksessä hallituksen muodostaja
Antti Rinne (sd)
antoi periksi keskustan vaatimuksille, jotta sopu syntyisi kohtuullisessa ajassa. Keskustan keskeisiä vaatimuksia löytyy liuta muun muassa työllisyystoimissa. ”Tämä hallitus toteuttaa monessa asiassa ja aika lailla keskustalaista politiikkaa”, sanoo eräs vihreä vaikuttaja.
HELSINGIN SANOMIEN
perjantaina julkaiseman kirjoituksen mukaan pääministeri
Sanna Marinin (sd) hallitus on tehnyt jo yhtä järeitä toimia työttömien patistelemiseksi kuin
Juha Sipilän (kesk) oikeistohallitus.
Marinin hallituksen työllisyystoimista laskennallisesti merkittävin on ollut niin sanotun eläkeputken lopettaminen, jota keskusta ajoi ja vasemmistopuolueet vikisivät, mutta hyväksyivät lopulta.
Hallituksen
ympäristötoimet olisivat olleet todennäköisesti nopeampia ja vahvempia jo nyt, jos keskusta ei olisi harannut vihreiden ja vasemmistopuolueiden toiveita vastaan.
Hallitus olisi myös tehnyt varsin erilaisen perhevapaauudistuksen ilman keskustaa. Koronatoimissa keskusta on pitänyt kovaa meteliä yrittäjien puolesta. Näin ei toimi apupuolue.
Pikemminkin voisi sanoa, että Suomessa tuskin koskaan on ollut näin paljon valtaa puolueella, jonka kannatus matelee mielipidemittauksissa lähellä kymmentä prosenttia.
Apupuolue-sana on perussuomalaisten keino päästä valtaan. Yllättävää on, että myös kokoomus peesaa tätä pyrkimystä viljelemällä termiä, sillä myös kokoomuksen päävastustaja on perussuomalaiset.
.
