Tuo, fakta ja tieto.
Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Ja on jo tuonutkin.
Ei torppaa. Kaikki luvat on jo. Ja torppausta ei tule.
Ympäristölupa joo. Ei edes hallinto-oikeuden valituksia käsitelty. Pitkä matka vielä.
25.1. 12:19
Metsä Fibren Kemiin hakemasta sellutehtaan ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Näin ollen ympäristölupa ei saa vielä lainvoimaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11754536
Luotto Kemin tehtaan myönteiseen päätökseen kova rakentajilla. Lujabetoni tehnyt perustuspaaluja kahdessa vuorossa jo jonkin aikaa. Paalutus niin iso urakka että se vaatii kaikki liikenevät paalutuskoneet ja paalujen teon ennakkoon varastoon.
Täytyy sanoa että tämä Henri Alen vaikuttaa aika hyvältä tyypiltä... on ollut esillä tässä korona-hommassa, rakentavasti ja järjen äänenä, on selkeästi huippuammattilainen, ja onko hän siis Markku "now we maximum attack" Alenin poika?
Jeps jeps. Rakentaminen on käynnissä ja esisopimukset muuttuneet sopimuksiksi. Luuletko, että Fibre olisi niin tyhmä, että lähtisi tuohon, jos rakentaminen ei olisi fakta?
En tiedä mikä motiivisi tässä on, mutta koitat selvästi aiheuttaa negatiivista jotain kohtaan. Uutisesi on 25.1 ja Metsä on tehnyt lopullisen päätöksen tällä viikolla, että eiköhän heillä ole tarpeellinen tieto päätökseen......
StepanRudanskij
Respected Leader
Eihän tämä käy. Mistä saadaan Helsingin Malmin (entisen) kentän matuslummirakennustyömaalle riittävästi paaluja ja koneita?
StepanRudanskij
Respected Leader
Hallitus nurin välittömästi.
Noi vaikuttaa tuolla tavoin auki kirjoitettuina lähinnä vaahtosuisilta idiooteilta... jollei lehdistö olisi heidän taskussaan, noi henkilöt naurettaisiin pihalle.
Joten, samaa mieltä! God Bless This Forum
!!
Olkaa aivan huoleti.
Malmin maaperä stabiloidaan pilari menetelmällä. Ei tarvi paalutuskoneita.
Maaperään porataan reikiä ja reikä täytetään sideainella.
Fisu
Kenraali
No mutta kun hiilidioksidipäästöjen piti jäädä Helsingin ulkopuolelle, minkä takia Malmin rakentaminen on ilmastotoimiOlkaa aivan huoleti.
Malmin maaperä stabiloidaan pilari menetelmällä. Ei tarvi paalutuskoneita.
Maaperään porataan reikiä ja reikä täytetään sideainella.
Katso liite: 47399
YliKoo
Greatest Leader
Maaperä varmaankin, mutta ei rakennukset tuon stabiloinnin päällä pysy.Olkaa aivan huoleti.
Malmin maaperä stabiloidaan pilari menetelmällä. Ei tarvi paalutuskoneita.
Maaperään porataan reikiä ja reikä täytetään sideainella.
Katso liite: 47399
Lepukki
Eversti
Nyt tärähti jätti-investointi Kemiin: Metsä Fibre rakentaa 1,6 miljardin biotuotetehtaan
Nyt tärähti jätti-investointi Kemiin: Metsä Fibre rakentaa 1,6 miljardin biotuotetehtaan
Tehdas tuo 1 500 työpaikkaa, rakennusvaihe 10 000. Vuoden paras uutinen ja pullakahvien paikka. Näin tervehtivät työministeri Tuula Haatainen ja Paperiliiton puheenjohtajawww.kansanuutiset.fi
Biotuotetehdas? Onko sellun tuotanto brändätty nyt jotenkin mediaseksikkäästi vai mistä kyse?
Hieno homma, siis työpaikkojen kannalta. Lapin vanhojen metsien - ei niinkään.
"Tehtaan työllisyysvaikutuksista Metsä Group kertoo, että se luo koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin 1 500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan."
Kaksipiippuinen juttu kaikenkaikkiaan
Keskustelu Suomen metsistä sellun tuotannon raaka-aineena on jatkunut iät ja ajat ja nyt sitten viime vuosikymmenen pyörinyt hiilinielujen "häviämisen" ympärillä. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, ei metsien hakkuiden lisäämisellä ole niinkään suurta vaikutusta ilmakehään CO2 päästöjen muodossa, niin kauan, kuin metsäpinta-ala ei itsessään muutu. Tästähän sitä on väännetty.
Miten meidän metsät sitten? Olen tässä nyt itse yrittänyt oppia viime vuoden, että mitä meidän metsille noin oikeasti aidosti kuuluu. Vanhoista metistä ja metsien ikärakenteesta kun puhutaan aina välillä, mutta keskustelu on lähinnä pyörinyt tuon hiilen ympärillä.
Tässä karttakuva paikkatietoikkuna.fi:stä, joka kertoo aika hyvin suomen metsien ikärakenteesta.
Sitten tässä Luken tuottamaa aneistoa hakkuiden määrien kasvusta:
Väistämättä seuraa tästä, että meidän metsien keski-ikä, ja mitä pahinta, luonnontilaisten vanhojen metsien määrä on vähentynyt varsin uhkaavaa vauhtia. Puhutaan n. luokkaa 10% joka viidestoista vuosi Pohjois-Suomessa. Etelässä sitä vähääkään ei oikein ole ollut tilastoitavaksi, mutta silti on metsät nuorentuneet. Alla tilastoa.
Onhan tämä vaikeaa. Olen itsekin tässä oppijan roolissa: metsätaloutta en tunne riittävän hyvin, enkä toisaalta luonnon monimuotoisuudestakaan. Mutta jotenkin tämä kehitys näyttää huolestuttavalta. Missä on kohtuus, mikä on meidän oikeus metsiimme? En minä sitä rajaa osaisi vetää, mutta tilastot puhuvat aika karua kieltään siitä, että metsät nuortuvat, lahopuun määrä vähenee ja sopivat elinympäristöt monelta lajilta häviävät. Sellussa on isosti rahaa kiinni ja he haluavat nuorta puuta - halvalla. Itse haluaisin nähdä enemmän sitä vanhaa - ja kalliilla. Mites meidän sahateollisuus ja kunnollinen tukkipuu? Saisivat omistajatkin paremman tuoton.
Mitä ajatuksia herättää? Kiinnostaisi kuulla mietteitä muiltakin. Täällä on varmasti joitakin metsäteollisuutta paremmin tuntevia, metsän omistajia jne.
Viimeksi muokattu:
Markkinataloudessa metsänomistajat myyvät jos hinta on riittävän hyvä tai rahapula pakottaa myymään. Hinta nousee kun investointeja tehdään. Onko Venäjä rajoittamassa puun tuontia Suomeen.Toivottavasti. Jos metsältään haluaa parhaan tuoton, on harvennuksia tehtävä ajallaan. Onneksi vielä on yksityisen omaisuuden suoja ja metsiänsä voi myydä tai antaa lahota pystyyn. Niin monet kaupunki metsänomistajat tekevätkin. ""
Metsähallituksen hallinnoimat valtion metsät kattavat metsämaasta neljäsosan, mutta valtion osuus hakkuista on vain kymmenesosa. Metsäyhtiöt omistavat metsämaasta vajaan kymmenen prosenttia, ja niiden osuus hakkuista on likimain saman verran. Kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhteismetsät omistavat loput noin viisi prosenttia Suomen metsämaasta.
Yksityishenkilöiden omistamista metsistä valtaosa sijaitsee rehevillä mailla Etelä-Suomessa. Valtion metsät ovat pääosin pohjoisen karuilla mailla. Tämä selittää yksityismetsien omistusosuutta suuremman kasvun ja hakkuut.
Kun metsänomistajia on näin paljon, heillä on myös erilaisia arvoja ja tavoitteita metsiensä suhteen. Niillä taas on vaikutusta siihen, millaisia päätöksiä he tekevät metsiensä käytössä. Sen ovat myös tutkimukset selkeästi osoittaneet.
Perhemetsätilat ovat keskimäärin 30 hehtaarin suuruisia. Tilarakenne on muutoksessa: tällä hetkellä syntyy lisää sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 100 hehtaarin tiloja. Pirstoutumisen syynä ovat tavallisesti perinnönjaot, tilakoon kasvu johtuu tilakaupoista.
Kuten suomalaiset yleensäkin, myös metsänomistajat ikääntyvät elinajanodotteen pidentyessä. Kolmessakymmenessä vuodessa (1990–2019) metsänomistajien keski-ikä on noussut kahdeksalla vuodella 62 vuoteen ja eläkeläisten osuus lisääntynyt kahdellatoista prosenttiyksilöllä 47 prosenttiin. Maanviljelijöiden osuus on supistunut vajaasta kolmanneksesta vajaaseen kymmenesosaan. Maanviljelijöiden tilat ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, joten he omistavat metsistä selvästi lukumääräänsä suuremman osan eli kuudesosan.
Metsät ovat Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara ja tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme. Metsänomistajalla on paljon päätösvaltaa ja mahdollisuuksia metsiensä suhteen. Suomen metsistä suurin osa on yksityisten metsänomistajien omistuksessa.
Yksityiset metsänomistajat, tavalliset perheet, omistavat metsämaasta 60 ja puuston kasvusta 70 prosenttia. Yksityiset metsänomistajat myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta.Metsähallituksen hallinnoimat valtion metsät kattavat metsämaasta neljäsosan, mutta valtion osuus hakkuista on vain kymmenesosa. Metsäyhtiöt omistavat metsämaasta vajaan kymmenen prosenttia, ja niiden osuus hakkuista on likimain saman verran. Kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhteismetsät omistavat loput noin viisi prosenttia Suomen metsämaasta.
Yksityishenkilöiden omistamista metsistä valtaosa sijaitsee rehevillä mailla Etelä-Suomessa. Valtion metsät ovat pääosin pohjoisen karuilla mailla. Tämä selittää yksityismetsien omistusosuutta suuremman kasvun ja hakkuut.
Tilarakenne muuttuu, metsänomistajat ikääntyvät
Vähintään kaksi hehtaaria metsämaata omistavia perhemetsätiloja on noin 350 000. Omistajia näillä tiloilla on kaksinkertainen määrä, yli 600 000, sillä osan tiloista omistavat puolisot yhdessä ja osa on yhteisomistuksessa joko kuolinpesissä tai yhtymissä. Kuolinpesissä on jäseniä keskimäärin neljä ja yhtymissä kolme.Kun metsänomistajia on näin paljon, heillä on myös erilaisia arvoja ja tavoitteita metsiensä suhteen. Niillä taas on vaikutusta siihen, millaisia päätöksiä he tekevät metsiensä käytössä. Sen ovat myös tutkimukset selkeästi osoittaneet.
Perhemetsätilat ovat keskimäärin 30 hehtaarin suuruisia. Tilarakenne on muutoksessa: tällä hetkellä syntyy lisää sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 100 hehtaarin tiloja. Pirstoutumisen syynä ovat tavallisesti perinnönjaot, tilakoon kasvu johtuu tilakaupoista.
Kuten suomalaiset yleensäkin, myös metsänomistajat ikääntyvät elinajanodotteen pidentyessä. Kolmessakymmenessä vuodessa (1990–2019) metsänomistajien keski-ikä on noussut kahdeksalla vuodella 62 vuoteen ja eläkeläisten osuus lisääntynyt kahdellatoista prosenttiyksilöllä 47 prosenttiin. Maanviljelijöiden osuus on supistunut vajaasta kolmanneksesta vajaaseen kymmenesosaan. Maanviljelijöiden tilat ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, joten he omistavat metsistä selvästi lukumääräänsä suuremman osan eli kuudesosan.