Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

STURM.AUSF.G kirjoitti:
Markkinataloudessa metsänomistajat myyvät jos hinta on riittävän hyvä tai rahapula pakottaa myymään. Hinta nousee kun investointeja tehdään. Onko Venäjä rajoittamassa puun tuontia Suomeen.Toivottavasti. Jos metsältään haluaa parhaan tuoton, on harvennuksia tehtävä ajallaan. Onneksi vielä on yksityisen omaisuuden suoja ja metsiänsä voi myydä tai antaa lahota pystyyn. Niin monet kaupunki metsänomistajat tekevätkin. ""

Metsät ovat Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara ja tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme. Metsänomistajalla on paljon päätösvaltaa ja mahdollisuuksia metsiensä suhteen. Suomen metsistä suurin osa on yksityisten metsänomistajien omistuksessa.​

Yksityiset metsänomistajat, tavalliset perheet, omistavat metsämaasta 60 ja puuston kasvusta 70 prosenttia. Yksityiset metsänomistajat myyvät teollisuudelle 80 prosenttia sen tarvitsemasta kotimaisesta puusta.

Metsähallituksen hallinnoimat valtion metsät kattavat metsämaasta neljäsosan, mutta valtion osuus hakkuista on vain kymmenesosa. Metsäyhtiöt omistavat metsämaasta vajaan kymmenen prosenttia, ja niiden osuus hakkuista on likimain saman verran. Kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhteismetsät omistavat loput noin viisi prosenttia Suomen metsämaasta.

Yksityishenkilöiden omistamista metsistä valtaosa sijaitsee rehevillä mailla Etelä-Suomessa. Valtion metsät ovat pääosin pohjoisen karuilla mailla. Tämä selittää yksityismetsien omistusosuutta suuremman kasvun ja hakkuut.

Tilarakenne muuttuu, metsänomistajat ikääntyvät​

Vähintään kaksi hehtaaria metsämaata omistavia perhemetsätiloja on noin 350 000. Omistajia näillä tiloilla on kaksinkertainen määrä, yli 600 000, sillä osan tiloista omistavat puolisot yhdessä ja osa on yhteisomistuksessa joko kuolinpesissä tai yhtymissä. Kuolinpesissä on jäseniä keskimäärin neljä ja yhtymissä kolme.

Kun metsänomistajia on näin paljon, heillä on myös erilaisia arvoja ja tavoitteita metsiensä suhteen. Niillä taas on vaikutusta siihen, millaisia päätöksiä he tekevät metsiensä käytössä. Sen ovat myös tutkimukset selkeästi osoittaneet.

Perhemetsätilat ovat keskimäärin 30 hehtaarin suuruisia. Tilarakenne on muutoksessa: tällä hetkellä syntyy lisää sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 100 hehtaarin tiloja. Pirstoutumisen syynä ovat tavallisesti perinnönjaot, tilakoon kasvu johtuu tilakaupoista.

Kuten suomalaiset yleensäkin, myös metsänomistajat ikääntyvät elinajanodotteen pidentyessä. Kolmessakymmenessä vuodessa (1990–2019) metsänomistajien keski-ikä on noussut kahdeksalla vuodella 62 vuoteen ja eläkeläisten osuus lisääntynyt kahdellatoista prosenttiyksilöllä 47 prosenttiin. Maanviljelijöiden osuus on supistunut vajaasta kolmanneksesta vajaaseen kymmenesosaan. Maanviljelijöiden tilat ovat kuitenkin keskimääräistä suurempia, joten he omistavat metsistä selvästi lukumääräänsä suuremman osan eli kuudesosan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvää tietoa omistajuudesta. Mistä lainasit?
 
Täältä. Aiemmin Metsäntutkimuslaitos ""
Luonnonvarakeskuksessa (aiemmin Metsäntutkimuslaitoksessa) on tutkittu metsänomistajia noin neljänkymmenen vuoden ajan. Tutkimus on tuottanut arvokasta tietoa metsänomistajakunnan rakenteesta sekä puunmyynti- ja metsänhoitokäyttäytymisestä. Metsänomistajien tavoitteiden ja arvojen tutkimus alkoi 1990-luvulla.

Metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien tavoitteiden muutokset voivat ennakoida metsien käytön, palvelutarpeiden ja puuntarjonnan muutoksia, joihin metsäalan toimijoiden tulee varautua.

Metsänomistajia koskevaa tutkimustietoa tarvitaan sekä metsäpolitiikan toimenpiteiden että metsänomistajien palveluiden kehittämisessä ja
 
Lepukki kirjoitti:
Biotuotetehdas? Onko sellun tuotanto brändätty nyt jotenkin mediaseksikkäästi vai mistä kyse?
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu sellutehdashan se.

Siinä on markkinointiosasto ollut luovana ja keksinyt toiminnalle ihan uuden nimen.

yle.fi

Metsä Group rakentaa uuden sellutehtaan, Kemissä iloitaan jätti-investoinnista â Katri Heiskanen: "Työpaikkoja tarvitaan"

Kemiin nousee 1,6 miljardia euroa maksava tehdas, joka on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.
yle.fi yle.fi
 
ak.tied kirjoitti:
Juu sellutehdashan se.

Siinä on markkinointiosasto ollut luovana ja keksinyt toiminnalle ihan uuden nimen.

yle.fi

Metsä Group rakentaa uuden sellutehtaan, Kemissä iloitaan jätti-investoinnista â Katri Heiskanen: "Työpaikkoja tarvitaan"

Kemiin nousee 1,6 miljardia euroa maksava tehdas, joka on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
"Investointi turvaa Pajusaaren tehtaan nykyiset 250 työpaikkaa. Lisäksi se työllistää suorassa arvoketjussaan noin 2 500 henkilöä, mikä on noin 1 500 enemmän kuin nykyisin"
<- Tuohon päälle positiiviset seurannaisvaikutukset alueelle niin kunnanjohtajat kusevat hunajaa...
 
S**mari tuota v*tun suvakkitärähtäneistöä tuolla eduskunnassa. Tällaisen kansalaisaloitteen tukemiseen tulisi automaattisesti löytyä tuki ja tätä vastaan äänestäminen näyttää toteen vihervasemmiston suorastaan iljettävän niljakkuuden. Saatanan tunarit, sanoisi Kekkonen.
 
Viimeksi muokattu:
Lunni kirjoitti:
Katso liite: 47414

Eihän nuo poissaolevat 28 nyt olisi noinkin selvässä tuloksessa missään näkyneet...

edit: math is hard..
Klikkaa laajentaaksesi...
Vai liittyisikö ehkä koronatilanteeseen? :rolleyes:


www.eduskunta.fi

Eduskunnan toimintakykyä turvataan koronatilanteesta huolimatta

www.eduskunta.fi www.eduskunta.fi
Myöskään satunnaisia enemmistöjä ei koronatilanteen aikana käytetä hyväksi valiokunta- ja täysistuntotyössä. Eduskuntaryhmistä on täysistunnossa kerrallaan edustajia seuraavasti:

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä: 10 kansanedustajaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: 10 kansanedustajaa
Kokoomuksen eduskuntaryhmä: 10 kansanedustajaa
Keskustan eduskuntaryhmä: 8 kansanedustajaa
Vihreä eduskuntaryhmä: 5 kansanedustajaa
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä: 5 kansanedustajaa
Ruotsalainen eduskuntaryhmä: 3 kansanedustajaa
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä: 2 kansanedustajaa
Liike Nyt -eduskuntaryhmä: 1 kansanedustaja
Klikkaa laajentaaksesi...
 
simpauttaja kirjoitti:
Niin,

Mietin tästä autoilusta ja sen kehittämisestä sen verran, että olikohan samanlainen ä ä ä ä änkyttäminen siitä, että kyllä sitä vuan hevosella pitää kulkea, kun valtio otti vuonna 1921 tieverkon hoitoonsa ja alkoi kehittää autoilua. Ei tuosta ole kuin tasan sata vuotta aikaa. Minkähänlainen parku ja marina silloin oli, kun pollen käyttöä ei enää niin paljon suosittu. Olikohan otsikoissa se, että pitäisi palata takaisin tervanpolttoon ja mikään ei saisi muuttua. Nyt 100 vuotta myöhemmin, tuota tieverkon kehittämisen alkua pidetään yhtenä virstanpylväänä matkalla kohden sivistysvaltiota.

Energiamuodot muuttuu ja autoilu kehittyy. Polttomoottoreilla on oma aikakautensa, tulevaisuus on jotain muuta. Se mikä säilyy on piilokommunistien vaatimukset, että valtion pitää takertua menneeseen ja kaikkea kannattamatonta pitää tukea.

Simpauttaja
Klikkaa laajentaaksesi...


Tarkoitat siis, että sähköautoille pitäisi määrätä tilapäinen luksusvero? Muutenhan tuossa tekstissäsi ei ole mitään järkeä.
 
Sijoittajat ja muut markkinatoimijat toki ymmärtävät, että EU:n on välttämätöntä määritellä elvytysrahasto tilapäiseksi, ja että muuten hankkeelle olisi poliittisesti mahdoton saada hyväksyntää varsinkaan pohjoisissa nettomaksajamaissa.

Mutta europoliittisten muotoilurajoitteiden ymmärtäminen ei estä markkinoita tulkitsemasta toisin kuin EU:n tai EU-maiden hallitusten virallisissa kuvauksissa lukee.

Finanssimarkkinoiden kanssa yhtä suotuisa mutta toisenlainen vastaanotto löytyy EU-politiikan ja unionin "evoluution" tutkimuksen suunnalta, jos näin voi luonnehtia.

Yhden esimerkin tarjoilee nykymuotoisen EU:n "perustajan" Jacques Delorsin nimeä kantava tutkimuskeskus Jacques Delors Centre saksalaisen Hertien korkeakoulusta.

Torstaina julkaistun politiikkapaperin otsikko kiteyttää koronakriisin ja elvytysrahaston vaikutukset EU:n rakenteisiin ja toimintoihin melkoisen napakasti:

"Everything will be different: How the pandemic is changing EU economic governance" (vapaasti käännettynä "Tämän jälkeen kaikki on toisin: kuinka pandemia muuttaa EU:n talousrakenteita").


Tutkijat tulkitsevat elvytysrahaston ja sen rakenneratkaisujen mullistavan EU:n "talousarkkitehtuurin" perusteellisesti ja vieläpä tavalla, josta ei ole paluuta entiseen.


Viisi suurta ja pysyvää muutosta​

Jacques Delors -keskuksen tutkijat listaavat elvytysrahaston viisi suurinta ja mullistavinta muutosta EU:n talousrakenteisiin:

1) Elvytysrahastossa EU saa luvan tulonsiirtojen rahoittamiseen velkarahoituksella, ja tämän jälkeen velkamahdollisuus muuttuu vallitsevaksi tosiasiaksi. Tämän jälkeen ei ole tarpeen puhua yhteisvelan sopimustenmukaisuudesta, joten huomio siirtyy velkarahoituksen uusiin käyttötapoihin.


2) EU ja euromaat saavat vihdoin kauan kaivatun mutta tähän asti haaveeksi jääneen "fiskaalisen kapasiteetin" eli omaa budjettivaltaa ja oikeita talouspolitiikan välineitä. Se on nyt ratkaistu, että tämä yhteisen taloudenpidon väline perustuu tulonsiirtoihin eikä vakuutustyyppisiin ratkaisuihin. Se on vain ratkaistava, miten tämä "kapasiteetti" muotoillaan pysyväksi.


3) EU:n talouspolitiikan "eurooppalainen ohjausjakso" jää usein tehottomiksi jääneine suosituksineen historiaan, kun komissio saa lisää talouspoliittista ohjausvoimaa elpymissuunnitelmien tarkastajana ja hyväksyjänä sekä elvytysvarojen ohjailijana.


4) EU:n kriisitoimien rakenne menee uusiksi, kun EU saa ensin SURE-ohjelmasta ja nyt vielä elvytysrahastosta kriisivälineitä oman juridisen rakenteensa ja perussopimusten piiriin. Viime kriisissä EU:n juridisten rakenteiden ulkopuolelle perustettu ja kriisitoimissa poliittiseksi rasitteeksi muuttunut EVM jää taka-alalle tai siirretään perussopimusten piiriin osaksi uutta kriisiarkkitehtuuria.


5) Euroalue menettää merkitystään erillisenä ulottuvuutena EU:n päätöksenteossa, kun taloudellista ja muunlaista vaikutusvaltaa siirtyy euromaiden epäviralliselta euroryhmältä kaikkien EU-maiden neuvostolle. Elvytysrahasto on kaikkien EU-maiden eikä vain euromaiden hanke, jossa enemmistöpäätöksen saavat sijaa yksimielisyyttä edellyttäviltä päätöksiltä.


Tutkijoiden kantakin käy selväksi, sillä nuo yllä tiiviisti kuvatut muutokset ovat heidän katsannollaan ennemmin suotuisia mahdollisuuksia kuin uhkia. Mutta aivan samoja havaintoja voi tarkastella vastakkaiseltakin suunnalta ja päätyä niiden perusteella epäilemään elvytysrahaston viisautta.

Joka tapauksessa tutkijat päätyvät kovin erilaisiin näkymiin kuin komissio tai Suomen hallitus kuvaavat elvytysrahastoa koskevissa esityksissään.

www.is.fi

Kommentti: Elvytysrahasto ”muuttaa kaiken” – EU:n isoja muutoksia on ainakin viisi

EU:n elvytysrahasto on virallisesti vain koronakriisin taltuttamiseksi tarkoitettu tilapäinen järjestely. Se kuitenkin muuttaa EU:n luonnetta perusteellisesti – ja pysyvästi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
www.is.fi www.is.fi
 
hansai kirjoitti:
Tutkijat tulkitsevat elvytysrahaston ja sen rakenneratkaisujen mullistavan EU:n "talousarkkitehtuurin" perusteellisesti ja vieläpä tavalla, josta ei ole paluuta entiseen.


Joka tapauksessa tutkijat päätyvät kovin erilaisiin näkymiin kuin komissio tai Suomen hallitus kuvaavat elvytysrahastoa koskevissa esityksissään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei pidä antaa hyvän kriisin mennä hukkaan ja jälkimmäiseen sitten vastatkoon Karpo... :)
 
Tuo kansalaisaloite rikollisten poistamiseksi maasta oli populistisessa mielessä tehty. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/HaVM_29+2020.aspx#PerusteluOs Kannatan sitä itsekin mutta luin eduskunnan sivuilta valiokuntakäsittelystä. Valiokunnan PJ Purra totesi toisaalla " VAIKKA TÄLLAISTA LAKIA EI VOIDA TOTEUTTAA ON KANSALAISALOITE TARPEELLINEN". Tämä on politiikkaa ja sallittua. PS ei voi pääministeripuolueenakaan lakia toiseksi muuttaa. Sen he tietävät itsekin. Sipilän hallituksen aikana niitä käytiin läpi. Niin monta kansaivälistä sopimusta joihin Suomi on sitoutunut ja perustuslakivaliokunta esteenä. Lisäksi todettiin maastapoiston olevan nytkin mahdollinen. Poliitikot ei Suomessa maastapoiston harkintaa tee. Viranomaisasia. Perehtykää asiaan ennenkuin repii pelihousunsa. Kaikki mitä oma oppositiopuolue esittää ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa niin hyvältäkuin se tuntuisikin. Venäjällä ja Kiinassa tilanne on siinä mielessä helpompi. Euroopan laajuisesti pitäisi kansaiväliset pakolaissopimukset pistää uusiksi. Ne ei ole tätä päivää.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top