Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Tämä sopii linkittää myös tänne. Kyse on kuitenkin Suomen suunnasta ja motivaatiotekijöistä. "Sama suunta" kaikilla.... vai miten se oli? Vaikkei tässä suoraan Rinnettä parjatakaan.

@miheikki lainaus https://www.facebook.com/juhani.huopainen

"Politikointi, eli tahallinen väärinymmärtäminen, ja mm. Lepomäen tuoreeltaan Hesarille kertoma mielensä pahoittaminen pizzanpaistajien vähättelystä (joita ei vähetelty) ei sinällään ole mielenkiintoista.
Kun menee HS-haastatteluun, tietää saavansa paremman kohtelun, kun sanoo jotain ikävää perussuomalaisista. Sen jälkeen toimittaja ei enää jutussaan kirjoita, että "ikävän kylmä kokoomuksen liberaalioikeistolaisen siiven Lepomäki" tms.
Kun on kokoomuksen riveissä, ja käydään kisaa puolueen sisällä asemista, ei voi liikaa profiloitua yhteen suuntaan, vaan pitää myös vähän arvoviestiä ja julistaa yhteistä kantaa.
Kun kisaa oppositiossa kokoomuksen riveissä PS:ää vastaan, pitää yrittää differoitua ja selittää PS:n linjauksia ja viestintää arveluttavaksi. Ja niin edelleen.

Politikoinnin sijaan oleellisempaa on hahmottaa, mihin suuntaan eri ryhmittymät uskovat asioiden olevan menossa, ja miten nämä ryhmittymät haluavat reagoida näihin muutoksiin.
Oletan, että kokoomuksessa haistetaan, että koska Suomen taseet ovat heikossa kunnossa, ja tulevat olemaan vielä heikommassa kunnossa Rinteen hallituksen jäljiltä, edessä häämöttä hitaan talouskasvun, euron pakkopaidan, euron yhteisvastuiden ja ikääntyvän väestön yhdistelmänä niinsanotun hyvinvointivaltion loppu.
Hyvinvointivaltion loppuessa tilalle tulee maa, missä taattu toimeentulo on aivan minimaalinen, ja sitä edes hieman paremman toimeentulon edellytys tulee olemaan työpanoksensa tarjoaminen hyvin halvalla. Eli ehdollistettu sosiaaliturva, hieman Saksan työmarkkinakäytänteitä mukaillen.
Kun menet Kelan luukulle työttömänä, sinulle esitetään vaihtoehtona saada 600 euroa kuussa (sisältäen kaiken), tai 900 euroa kuussa, jos annat työpanoksesi kenen tahansa käyttöön.

Jatkossa työnantaja, eli kuka tahansa, voisi siis ostaa kolmella sadalla eurolla itselleen siivoojan, lastenhoitajan, autonkuljettajan tai vastaavan. Meillä olisi maassa ehkä puoli miljoonaa henkilöä, joiden työpanos annettaisiin puoli-ilmaiseksi käyttöön niille. Tämä tietenkin romauttaa palkkatason kaikilla matalan tuottavuuden aloilla. Luonnollisesti se laskee palkkatasoa myös korkeamman tuottavuuden aloilla, sillä koulutettuakin työvoimaa on aina työttömänä. Tämä ei tule onnistumaan, ennenkuin julkisen sektorin rahat loppuvat. Ihmiset eivät nimittäin halua sellaista järjestelmää.
Mutta onnistuu se myös ennen rahojen loppumista, maahanmuuton avulla. Maahanmuuttajien heikon työllisyystilanteen takia meille kaavaillaan palkkatukea, vastikkeellista sosiaaliturvaa ja niin edelleen. Se soi vasemmistolaisempienkin poliitikkojen korvissa suurelta humanismilta ja sosialidemokratialta. Sellaiset suunnitelmat voisivat oikeasti mennä läpi. Jokaikinen ulostulo Juhana Vartiaiselta kertoo, kuinka Suomi tarvitsee kovasti työvoimaa, ja kuinka Suomi voisi olla Saksan menestyvä osavaltio, ja kuinka Suomen pitäisi ottaa oppia Saksan työmarkkinauudistuksista.

Se on paluu luokkayhteiskuntaan.
Yhteiskuntaan, missä yläluokka saa halvat palvelijat ja palvelut. Missä keskiluokka elää potkujen pelossa ja on nöyrä. Ja alaluokka, jolle ei jätetä muuta vaihtoehtoa kuin passata ylempiään. "
 
Viimeksi muokattu:
Se on paluu luokkayhteiskuntaan.
Hei luokkataistelija! Luin saman tekstin enkä tehny tuollaisia johtopäätöksiä.

Mihis luokkaan mä sitten kuulun? Vanhemmat ei todellakaan ollu varakkaita; ruokaa lapsille aina oli mutta esim vaatteet oli osin äidin kotona itse tekemiä. Kämpät oli pieniä joten vapaa-aika kului ulkona enimmäkseen urheilun parissa. Kavereita saattoi kutsua kotiin pääasiassa päivisin ennenkuin vanhemmat tuli töistä. Silti keskikouluun meno oli vanhemmille itsestään selvää vaikka edellytti taloudellista uhrausta. Nykyäänhän tätä ongelmaa ei enää ole. Lukio tietysti maksaa nyt kuten silloinkin. Intti oli vättämätön paha kaikille terveille nuorille silloin. Jälkeenpäin kun elämää katsoo taaksepäin, niin RUKin käyminen määritteli ison osan sen jälkeisestä elämästä sekä nykyisistä ystävistäkin. Mutta sinne pääsyynpä ei kotitausta vaikuttanut; ei edes punaisten joukoissa taistellut ja Hennalassa virunut isoisä.

Yhteiskunnan ylemmille tasoillekin olisi ollut tie auki kunhan koulussa olisin ahkeroinu enemmän, mutta valitsin koulutuksen, jonne ei tarvinut lukea pääsykokeisiin. Tuloksena nyt yli 40 v myöhemmin mukavan kokoinen bruttoeläke josta tosin yhteiskunta lohkaisee mojovan siivun veroina. Tuleehan silläkin toimeen mutta Baltiaan muuttamalla tämä siivu olisi paljon pienempi. Eläminenkin olisi siellä halvempaa ja Suomeen pääsisi aina nopeasti kun haluaa. Samaan aikaan nuoremmat tutut harkitsee lasten ulkomailla tapahtuvan koulutuksen tukemista, kun eivät usko maksajia enää pitkään löytyvän. Jotkut on näin jo tehneetkin.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä sopii linkittää myös tänne. Kyse on kuitenkin Suomen suunnasta ja motivaatiotekijöistä. "Sama suunta" kaikilla.... vai miten se oli? Vaikkei tässä suoraan Rinnettä parjatakaan.

@miheikki lainaus https://www.facebook.com/juhani.huopainen

"Politikointi, eli tahallinen väärinymmärtäminen, ja mm. Lepomäen tuoreeltaan Hesarille kertoma mielensä pahoittaminen pizzanpaistajien vähättelystä (joita ei vähetelty) ei sinällään ole mielenkiintoista.
Kun menee HS-haastatteluun, tietää saavansa paremman kohtelun, kun sanoo jotain ikävää perussuomalaisista. Sen jälkeen toimittaja ei enää jutussaan kirjoita, että "ikävän kylmä kokoomuksen liberaalioikeistolaisen siiven Lepomäki" tms.
Kun on kokoomuksen riveissä, ja käydään kisaa puolueen sisällä asemista, ei voi liikaa profiloitua yhteen suuntaan, vaan pitää myös vähän arvoviestiä ja julistaa yhteistä kantaa.
Kun kisaa oppositiossa kokoomuksen riveissä PS:ää vastaan, pitää yrittää differoitua ja selittää PS:n linjauksia ja viestintää arveluttavaksi. Ja niin edelleen.

Politikoinnin sijaan oleellisempaa on hahmottaa, mihin suuntaan eri ryhmittymät uskovat asioiden olevan menossa, ja miten nämä ryhmittymät haluavat reagoida näihin muutoksiin.
Oletan, että kokoomuksessa haistetaan, että koska Suomen taseet ovat heikossa kunnossa, ja tulevat olemaan vielä heikommassa kunnossa Rinteen hallituksen jäljiltä, edessä häämöttä hitaan talouskasvun, euron pakkopaidan, euron yhteisvastuiden ja ikääntyvän väestön yhdistelmänä niinsanotun hyvinvointivaltion loppu.
Hyvinvointivaltion loppuessa tilalle tulee maa, missä taattu toimeentulo on aivan minimaalinen, ja sitä edes hieman paremman toimeentulon edellytys tulee olemaan työpanoksensa tarjoaminen hyvin halvalla. Eli ehdollistettu sosiaaliturva, hieman Saksan työmarkkinakäytänteitä mukaillen.
Kun menet Kelan luukulle työttömänä, sinulle esitetään vaihtoehtona saada 600 euroa kuussa (sisältäen kaiken), tai 900 euroa kuussa, jos annat työpanoksesi kenen tahansa käyttöön.

Jatkossa työnantaja, eli kuka tahansa, voisi siis ostaa kolmella sadalla eurolla itselleen siivoojan, lastenhoitajan, autonkuljettajan tai vastaavan. Meillä olisi maassa ehkä puoli miljoonaa henkilöä, joiden työpanos annettaisiin puoli-ilmaiseksi käyttöön niille. Tämä tietenkin romauttaa palkkatason kaikilla matalan tuottavuuden aloilla. Luonnollisesti se laskee palkkatasoa myös korkeamman tuottavuuden aloilla, sillä koulutettuakin työvoimaa on aina työttömänä. Tämä ei tule onnistumaan, ennenkuin julkisen sektorin rahat loppuvat. Ihmiset eivät nimittäin halua sellaista järjestelmää.
Mutta onnistuu se myös ennen rahojen loppumista, maahanmuuton avulla. Maahanmuuttajien heikon työllisyystilanteen takia meille kaavaillaan palkkatukea, vastikkeellista sosiaaliturvaa ja niin edelleen. Se soi vasemmistolaisempienkin poliitikkojen korvissa suurelta humanismilta ja sosialidemokratialta. Sellaiset suunnitelmat voisivat oikeasti mennä läpi. Jokaikinen ulostulo Juhana Vartiaiselta kertoo, kuinka Suomi tarvitsee kovasti työvoimaa, ja kuinka Suomi voisi olla Saksan menestyvä osavaltio, ja kuinka Suomen pitäisi ottaa oppia Saksan työmarkkinauudistuksista.

Se on paluu luokkayhteiskuntaan.
Yhteiskuntaan, missä yläluokka saa halvat palvelijat ja palvelut. Missä keskiluokka elää potkujen pelossa ja on nöyrä. Ja alaluokka, jolle ei jätetä muuta vaihtoehtoa kuin passata ylempiään. "

Tämä järjestely on toisaaltaan vain yksi kehitysaskel muiden joukossa, koska talouskasvu (eli korkoon sidottu fyrkka ja markkintalous) edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista joten päädymme lopulta vaiheeseen, jossa maaorjat saavat maksaa itsensä kipeäksi kunhan vain pääsisi läänin herttuan tiluksille töihin vedellä ja leivällä. Kaikki omaisuus ryystetään kuin pillillä kaikista yhteiskuntaluokista niiden toimesta, jotka oikeasti omistavat tämän koko pelin nimeltä markkinatalous. Toisin sanoen, nuo kolmen, kuuden huntin kk-palkat ovat vain alkusoittoa. Kukaan politiikko ei tule sanomaan sanallakaan tästä varsinaisesta pelistä mitä pelataan, koska tälläinen retoriikka kyseenalastaisi valtion roolia merkittävästi ja tämä kyseinen rooli on operoida edunvalvontajärjestönä. Luokkayhteiskunta-järjestely on jo täällä, kuten monessa muussakin maassa, mutta tästä ei ole vielä tarpeeksi tunnusmerkkejä jotta ihmiset pystyisivät kollektiivisesti oivaltamaan vallitsevan yhteiskuntajärjestelyn rakenteen. Ensimmäisenä tietenkin tämän tuntevat persnahoissaan aivan alin yhteiskunnan kerros, joka tekee hiki otsalla kellon ympäri duunia ja tästä ei saa palkaksi kuin pari kymppiä ja lounarin. Tämä järjestely esim. Überin tapauksessa kerrotaan 1984:n "sota on rauhaa, orjuus on vapautta, tietämättömyys on voimaa"-ajatusmaailman tyylisesti, että vapautetaan taksikuskit tekemään töitä milloin haluavat ja yms. skeidaa. Maaorjuus tullaan myymään samalla tavalla pottunokille: paljon rehellistä työtä ulkoilmassa ilman maallistumisen kahleita, saa tehdä töitä milloin vain kun haluaa kunhan herttuan ruokapöytä notkuu kakun määrästä.
 
Hei luokkataistelija! Luin saman tekstin enkä tehny tuollaisia johtopäätöksiä.

Mihis luokkaan mä sitten kuulun? Vanhemmat ei todellakaan ollu varakkaita; ruokaa lapsille aina oli mutta esim vaatteet oli isolta osin äidin kotona itse tekemiä. Kämpät oli pieniä joten vapaa-aika kului ulkona enimmäkseen urheilun parissa. Kavereita saattoi kutsua kotiin pääasiassa päivisin ennenkuin vanhemmat tuli töistä. Silti keskikouluun meno oli vanhemmille itsestään selvää vaikka edellytti taloudellista uhrausta. Nykyäänhän tätä ongelmaa ei enää ole. Lukio tietysti maksaa nyt kuten silloinkin. Intti oli vättämätön paha kaikille terveille nuorille silloin. Jälkeenpäin kun elämää katsoo taaksepäin, niin RUKin käyminen määritteli ison osan sen jälkeisestä elämästä sekä nykyisistä ystävistäkin. Mutta sinne pääsyynpä ei kotitausta vaikuttanut; ei edes punaisten joukoissa taistellut ja Hennalassa virunut isoisä.

Yhteiskunnan ylemmille tasoillekin olisi ollut tie auki kunhan koulussa olisin ahkeroinu enemmän, mutta valitsin koulutuksen, jonne ei tarvinut lukea pääsykokeisiin. Tuloksena nyt yli 40 v myöhemmin mukavan kokoinen bruttoeläke josta tosin yhteiskunta lohkaisee mojovan siivun veroina. Tuleehan silläkin toimeen mutta Baltiaan muuttamalla tämä siivu olisi paljon pienempi. Eläminenkin olisi siellä halvempaa ja Suomeen pääsisi aina nopeasti kun haluaa. Samaan aikaan nuoremmat tutut harkitsee lasten ulkomailla tapahtuvan koulutuksen tukemista, kun eivät usko maksajia enää pitkään löytyvän. Jotkut on näin jo tehneetkin.
Kaikilta ei se opiskelu suju vaikka olisi kuinka ahkera ja eikä niihin hyviin töihin pääse nykyään automaatisesti vaikka opiskelu olisikin sujunut. Neljäkymmentä vuotta sitten asiat olivat ihan toisin kuin nykyään.
 
Hei luokkataistelija!
High five! Samassa klubissa ollaan. Mun vanhemmat ihan työ- ja virkamies pohjalta.
Linkitän kyseisen kirjoituksen sen kertoman näkökulman takia. Sitä voi pohtia ja potkia kuin jalkapalloa. Mun mielestäni ihan hellevatin hyvä kirjoitus inspiroimaan itse kunkin omaa ajattelua.
(y)
.
 
maaorjat saavat maksaa itsensä kipeäksi kunhan vain pääsisi läänin herttuan tiluksille töihin vedellä ja leivällä. Kaikki omaisuus ryystetään kuin pillillä kaikista yhteiskuntaluokista
Juuri näin. Siis loppupeleissä mikään ei ole muuttunut. Sun lähimmät ystävät voit oikeasti mitata siitä 2 km ympäristöstä. Ne on tod näk samanlaisia kuin olet itse.
Muut vain haluavat sulta jotain, sanovat niitä veroiksi ja muuksi.....
.
 
Työttömien pakottamisesta töihin seuraava kysymys:

Miksi vitussa mun pitäisi painaa niska limassa töitä ja maksaa vitusti veroja, että joku mätisäkki saisi rauhassa juoda päivät kotona kaljaa?
Siis sellainen mätisäkki, joka ei alunperinkään halua töihin, koska esimerkiksi siivoojan hommat eivät sovi hänen arvolleen.
Perkele.
 
"Aina löytyy tekijä, jos löytyy maksaja" tokaisi eräs entinen työnantajani. Suomestakaan ei löydy työtä jota kukaan ei tekisi. Kyse on pelkästään palkan suuruudesta.
 
·
Hallituksella tuntui olevan muuta mielessä, kun eduskunta keskusteli valtion talousarviosta.
2764.png

 
"Aina löytyy tekijä, jos löytyy maksaja" tokaisi eräs entinen työnantajani. Suomestakaan ei löydy työtä jota kukaan ei tekisi. Kyse on pelkästään palkan suuruudesta.
ETA-alueen ulkopuolelta tuodun työntekijän elintaso nousee tietysti merkittävästi jo Suomeen päästessä. Silloin jonkinlainen palkka on vain plussaa siihen päälle. Tähän erilaisten vuokrafirmojen toiminto perustuu. Otetaan sesongin ajaksi minimipalkalla töihin ja tunnit on mitä sattuu. Sitten sanotaan, ettei suomalaisia kiinnosta.
Näin S-ryhmä ratkoo kokkipulaa: 50 uutta filippiiniläiskokkia ravintoloihin
 
Kun ei haluta maksaa kohtuullista palkkaa niin tuodaan ulkomailta henkilöitä joille se minimi palkka on kuin lottovoitto.

Sen jälkeen kun siitä on maksanut verot ja elänyt paikallisessa kustannustasossa niin se lottovoitto-käsitys hälvenee kummasti. Toki sitä filippiiniläiset voivat ahtautua johonkin kaksioon kahdenkymmenen ihmisen voimalla säästämään asumisessa, mutta he asettavat tällöin standardin suomalaisille miten pitää asua jotta jää edes hiukan käteen. Huomioitavaa on tietenkin kuten olen sanonut aiemmin, että tämä on vain yksi kehitysaskel ja täten vieläkin tiukempaa pennin venytystä on luvassa. Toimitusjohtajat jonottavat taloussanomien toimittajien pakeille vääntämään itkua kuinka ei löydy työntekijöitä.
 
Kun ei haluta maksaa kohtuullista palkkaa niin tuodaan ulkomailta henkilöitä joille se minimi palkka on kuin lottovoitto.

Juu, onhan se lottovoitto jos yhteiskunta maksaa suurimman osan pakollisista menoista niin että pienikin palkka riittää. Ostovoimassa ei ole kauhean paljon eroa jos vertaa esim. viisihenkiseen keskipalkkaiseen toimihenkilöperheeseen, joka maksaa kaikki kulunsa ja menonsa itse.
 
Viimeksi muokattu:
Sen jälkeen kun siitä on maksanut verot ja elänyt paikallisessa kustannustasossa niin se lottovoitto-käsitys hälvenee kummasti. Toki sitä filippiiniläiset voivat ahtautua johonkin kaksioon kahdenkymmenen ihmisen voimalla säästämään asumisessa, mutta he asettavat tällöin standardin suomalaisille miten pitää asua jotta jää edes hiukan käteen. Huomioitavaa on tietenkin kuten olen sanonut aiemmin, että tämä on vain yksi kehitysaskel ja täten vieläkin tiukempaa pennin venytystä on luvassa. Toimitusjohtajat jonottavat taloussanomien toimittajien pakeille vääntämään itkua kuinka ei löydy työntekijöitä.


Filippiiniläisistä en tiedä, mutta thaikuilla tuntuu olevan hyvä systeemi. Yhteisö on tiivis, ja jos joku tarvitsee rahaa niin ei sitä pankista haeta vaan lainataan yhteisöltä. Ovat myös ahkeraa ja työtäpelkäämätöntä sakkia. Eräs kaveri hiljattain kertoi esimerkin. Jos rahat ovat lopussa ja jollain pitäisi saada lasku maksettua niin ei jäädä itsesääliin märehtimään vaan kysytään vaikka finskiltä että "Haluaisitko syödä kevätkääryleitä?" Jos finski sanoo että joo, niin sitten herätään aamuneljältä, väännetään muovikassillinen kevätkääryleitä ennen töihinlähtöä, myydään ne töissä finskille ja maksetaan lasku pois. Ongelmanratkaisukyky on ihan eri luokkaa kuin finskillä koska sen on pakko ollut olla jos on halunnut pysyä hengissä maassa, jossa taikaseinää ei ole vielä keksitty.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi sitten tuttuihin pajoihin ei löydy ammattimiehiä töihin.Ei niitten omistajia kiinnosta onko välttämättä suomalainem kunhan osaa työnsä.Normipalkkaa saavat.Asuntoja halvalla vuokralla vapaanaPalkkahan ei täällä pohjanmaalla kaksinen ole mutta kulutkin on toista mitä pääkaupungissa.mieluummin tietenkin ottaisi paikallisen mutta ne työttömät jotka saa työkkäristä ovat toivottomia tapauksia.Ei nämä ainakaan yritä ulkolaisia rahdata.Työtä olisi muttei tekijöitä.Perussuomalaisilta on hirttänyt sama levy päälle kuin maahanmuuttoaallon aikana.Hoetaan samaa mamu pelkoa.Nyt vievät työt muttei oikeasti sitenkään vaan jäädään sosiaalituille.Ongelma on että eteläsuomeen haetaan nuoria paikallisia kundeja kun täällä on työ vielä kunniassa.Hyvin maksavat kun paikalliset eivät työmaalla viihdy tai näpräävät vain kännykkää.Jos kotona ei työtekoa opeteta jo lapsena vaan kaiken saa valmiina se on karhunpalvelus nuorelle.
 
Filippiiniläisistä en tiedä, mutta thaikuilla tuntuu olevan hyvä systeemi. Yhteisö on tiivis, ja jos joku tarvitsee rahaa niin ei sitä pankista haeta vaan lainataan yhteisöltä. Ovat myös ahkeraa ja työtäpelkäämätöntä sakkia. Eräs kaveri hiljattain kertoi esimerkin. Jos rahat ovat lopussa ja jollain pitäisi saada lasku maksettua niin ei jäädä itsesääliin märehtimään vaan kysytään vaikka finskiltä että "Haluaisitko syödä kevätkääryleitä?" Jos finski sanoo että joo, niin sitten herätään aamuneljältä, väännetään muovikassillinen kevätkääryleitä, myydään ne ja maksetaan lasku pois. Ongelmanratkaisukyky on ihan eri luokkaa kuin finskillä koska sen on pakko olla jos haluaa pysyä hengissä maassa, jossa taikaseinää ei ole vielä keksitty.

Helppo myydä mysteerikevätkääryleitä maassa, jossa ei ole mitään pelkoa terveystarkastajissa. Maassa maan tavalla.
 
Back
Top