Ruuhkamaksut, taksikorjaus, polttoainevero – tällaisia muutoksia hallitus suunnittelee liikenteeseen
(KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO, VESA MOILANEN, HEIKKI SAUKKOMAA, JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA)
Julkaistu: 24.10. 6:19
Siltarumpupolitiikkaa on tarkoitus vähentää 12-vuotisella suunnitelmalla.
ILMASTONMUUTOS, autoilu ja liikenne.
Odotuksia – ja pelkoja – on paljon.
Ehkä puhuttavin uudistus tällä vaalikaudella on ruuhkamaksut.
Hallitus valmistelee lain, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen perimisen kaupunkiseuduilla.
– Käytännössä laki siis antaisi kunnille mahdollisuuden päättää, ottavatko he ruuhkamaksun käyttöön alueellaan, liikenneministeri
Sanna Marin (sd) sanoi.
Helsinki, Espoo, Tampere, Kuopio tai vaikka Rovaniemi voivat alkaa periä ruuhkamaksuja niin halutessaan, kun laki on valmis?
– Kyllä, Marin vastasi.
Hallitus valmistelee tällä vaalikaudella lain ruuhkamaksuista. Kaupungit voivat niin halutessaan alkaa periä ruuhkamaksuja, kun laki on eduskunnassa hyväksytty. (KUVA: EMILIA KANGASLUOMA)
Ruuhkamaksuja kannatti alkukesästä tehdyssä IS:n kyselyssä 55 prosenttia suomalaisista. Ruuhkamaksuja kannattavat he, jotka eivät niitä joudu maksamaan: maaseudun ja maakuntien asukkaat, autottomat sekä vihertävät kaupunkilaiset.
KEVÄÄN eduskuntavaalikampanjoissa elämöitiin viljalti autojen polttomoottoreiden kieltämisestä lähitulevaisuudessa.
Hallitus nostaa polttoaineveroa tänä vuonna 250 miljoonalla eurolla ja litrahintaan on tulossa 6–7 senttiä lisää, muuten polttomoottorilla ajavat autoilijat voinevat olla suhteellisen levollisin mielin.
– Hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Hallitus ei ole esittänyt, että liikenne olisi täysin fossiilitonta vuonna 2035. Hallitusohjelmassa korostetaan, että toimien pitää olla sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia, Marin totesi.
Hallitusohjelmassa on vino pino keinoja, joilla yritetään edesauttaa liikenteen muuttamista vähäpäästöiseksi.
– Tulemme muun muassa laatimaan fossiilittoman liikenteen tiekartan, toteuttamaan liikenteen vero- ja maksu-uudistuksen, laatimaan toimenpidesuunnitelman vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuurin kehittämiseksi, Marin mainitsi.
Käytännössä esimerkiksi yritetään lisätä nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuutta hankinta- ja konversiotuilla, suositaan uusiutuvia polttoaineita sekä kehitetään sähköautojen latausverkkoa ja kaasuautojen tankkausasemia.
KOLMAS kansaa puhuttanut liikennekysymys on ollut viime vaalikaudella tehty taksiuudistus.
Hallitus on luvannut korjata taksiuudistuksen valuviat. Lisätietoa taksiuudistuksen epäkohtien korjaamisesta on tulossa vuodenvaihteessa. (KUVA: IVAN BESSEDIN)
Liikenneministeri Marin on luvannut korjata suurta porua herättäneen taksiuudistuksen valuviat.
Mitään konkreettista taksiasioista Marin ei vielä suostu kertomaan.
– Hallitusohjelmassa korostetaan muun muassa taksiliikenteen turvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan ja alueelliseen saavutettavuuteen liittyviä näkökohtia, Marin sanoi.
Taksiuudistuksen epäkohtia selvitellään parhaillaan, ja lakihanke nytkähtää eteenpäin vuodenvaihteessa.
RAIDELIIKENNE ja julkinen liikenne ovat keskeisimpiä asioita ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Paljon puhutut uudet ja nopeat junat Turkuun ja Tampereelle jäävät toteutumatta tällä vaalikaudella.
Hallitus on varannut 115 miljoonaa euroa Turun tunnin -junan ja Suomi-radan suunnitteluun, jos kuntien kanssa päästään sopuun raidehankkeista ja hankeyhtiöistä.
Tunnin junat ovat vasta suunnitteluvaiheessa, ja prosessi – ratojen linjaukset, maiden ostot, kaavamuutokset ja mahdolliset valitukset – vie vuosia.
Jos uusia ratoja rakennetaan, tällä vaalikaudella ehditään aloittaa korkeintaan Espoon kaupunkiradan rakentaminen.
– Hankkeet ovat suunnitteluvaiheessa ja asiantuntijoiden arvio on, että suunnittelun ja hankkeisiin liittyvän kaavoituksen loppuunsaattaminen vie useita vuosia aikaa. Rakentamiseen päästään tällä hallituskaudella korkeintaan joidenkin niihin liittyvien osien osalta. Esimerkiksi Turun tunnin junaan kytkeytyvän Espoon kaupunkiradan osalta rakentamispäätös olisi mahdollista tehdä tällä vaalikaudella, Marin kertoi.
Liikenneministeri Sanna Marin sanoo, että vuosia vievän suunnitteluprosessin takia uudet nopeat tunnin junat Turkuun ja Tampereelle eivät toteudu tällä vaalikaudella. Jos uusia raiteita rakennetaan, tällä vaalikaudella voidaan aloittaa ehkä Espoon kaupunkiradan rakentaminen. (KUVA: MARTTI KAINULAINEN)
Hallitus aikoo tällä vaalikaudella parantaa rataverkkoa lukuisilla eri rataosuuksilla ja sähköistää Hangon ja Hyvinkään välisen radan.
EHKÄ suurin mullistus liikennepolitiikassa tällä vaalikaudella tehdään väylähankkeiden poliittisessa suunnittelussa.
Teiden rakentaminen ja väylien korjaus omassa maakunnassa, siltarumpupolitiikka, on ollut liki jokaisen kansanedustajan päätehtäviä.
– Yhteenlaskettuna hankkeita ja väylien korjaustarpeita taitaa olla yli 50 miljardin euron edestä, Marin sanoi.
Nyt väylähankkeisiin on tarkoitus saada pitkäjänteisempi ja yhtenäisempi vinkkeli. Puolueilla oli jo viime vaalikaudella yhteisymmärrys 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.
– Yksi keskeinen syy sille, ettei Suomi ole onnistunut saamaan EU-rahoitusta väyläverkoston kehittämiseen on juuri pitkäjänteisen valmistelun puuttuminen. Nyt tähän tulee muutos, Marin totesi.
Marin johtaa marraskuussa aloittavaa parlamentaarista ohjausryhmää, joka linjaa tulevaisuuden väylähankkeet ja alkaa laittaa niitä tärkeysjärjestykseen.
– Tavoitteena on, että vuoden 2022 talousarvio päästäisiin tekemään tämän suunnitelman puitteissa. Ohjausryhmä tulee käsittelemään myös liikenteen rahoitusta ja keskeisiä väylähankkeita. Se, millä tarkkuudella väylähankkeita käsitellään, tulee tarkentamaan työn edetessä, Marin totesi.
Väylähankkeita on toistaiseksi mietitty vaalikausittain. Nyt on tarkoitus tehdä 12-vuotinen suunnitelma, jossa pohditaan suuria linjoja ja hankkeiden tärkeysjärjestystä. (KUVA: PETE AARRE-AHTIO)
Suunnitelma on tarkoitus päivittää aina vaalikausittain neljän vuoden välein.
Tällä vaalikaudella hallitus lyhentää 2,5 miljardin euron korjausvelkaa 300 miljoonalla eurolla vuodessa.
Marinin mukaan hallitus laittaa vuosittain väyliin 1,4 miljardia euroa, ja uusille isommille liikennehankkeille on neljän vuoden aikana varattu miljardi euroa.
– Painetta rahoituksen kasvattamiseksi on, ja asia on hyvä käsitellä parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, Marin sanoi.
Siltarumpupolitiikkaa on tarkoitus vähentää 12-vuotisella suunnitelmalla.
www.is.fi
www.kansalaisaloite.fi
