Tietenkin poukkoilematon linja jossa annetaan mahdollisimman paljon terveyttä tietyllä rahalla. Tämä terveydenhoitomaksu vois muuten olla erikseen korvamerkitty verokorttiin ja sitä maksaisivat kaikki. Oma suosikkini olisi pistää soten rahoitukseen myös rahapelien tuotot ehkä vähennettynä urheiluavustuksilla. Silloin suomalainen tosiaan voittaisi aina eikä lähinnä kommunistit kuten nyt.
Kuka vielä pelaa ray:n pelejä? Itsellä loppui se vähänkin pelaaminen ehkä 1-4€kk kun alkoivat vaatimaan tunnistautumista koneillaan...
Taitaa olla melkolailla mahdotonta myydä kuntaliitoksia poliittisesti muuten kuin lupaamalla että tuplamiehitysten karsinta tapahtuu vain eläköitymisten kautta...niinpä säästöt (jos niitä tulee) ilmiintyvät vasta vuosien päästä.
Ei niinkään. Silloin aikoinaan tuossa oli se viiden vuoden suoja-aika. Sinä aikana sitten organisaatiota muutettiin ja tarvittiin lisää henkilöstöä.
Viimeksi koskin peliautomaattiin 90-luvulla.
Veikkaus, Ray, kyllä ne pelaa
minä en tietenkään.
Keskusta vetoinen ministeriöhän tämän torppasi uutisen mukaan.Keskustako näitä vuotaa:
Muistio: Sisäministeriö esitti seitsemän miljoonan euron leikkauksia maahanmuuttomenoihin – isoimmat säästöt kohdistettiin lopulta poliisitoimeen
Poliisien resurssien lisäämisestä voimakkaasti puhunut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) esitti 3,8 miljoonan säästöjä poliisitoimelle vuodesta 2023 alkaen. Ohisalon mukaan kyse on ”teknisestä kohdennuksesta”, joka ei välttämättä johda säästöihin.
JAA
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo, ettei kehysriihen säästöpäätöksiä ole lyöty vielä virallisesti lukkoon. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA, VESA MOILANEN/LEHTIKUVA
Olli Waris
5:30
HALLITUS päätti keväällä kehysriihessä 370 miljoonan euron leikkauksista, jotka astuvat voimaan vuodesta 2023 alkaen.
IS pyysi ministeriöiltä tietopyynnöllä säästöpäätöksiin liittyviä asiakirjoja.
Sisäministeriön 3.5.2021 päivätystä muistiosta paljastuu, että sisäministeriö oli alun perin kohdistamassa seitsemän miljoonan euron leikkaukset maahanmuuttomenoihin, mutta ministeriössä päätettiin tehdä lopulta isoimmat säästöt poliisin toimintamenoista.
Alkuperäisessä suunnitelmassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton siirtomäärärahasta olisi vähennetty viisi miljoonaa.
Lisäksi vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavista tuista sekä maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvista menoista olisi säästetty miljoona euroa.
Sisäministeriön uudessa suunnitelmassa päätettiin leikata poliisitoimen toimintamenoista 3,8 miljoonaa euroa ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoista 1,6 miljoonaa euroa.
Suojelupoliisin toimintamenoihin kohdistuvan säästön suuruudeksi päätettiin 700 000 euroa, Hätäkeskuslaitoksen 360 000 euroa, Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten 264 000 euroa, sisäministeriön 103 000 euroa, pelastustoimen 100 000 euroa ja Kriisinhallintakeskuksen 13 000 euroa. Jyvitys on tehty suhteessa toimintamenomomenttien määrärahoihin.
SISÄMINISTERI Maria Ohisalo (vihr) on painottanut useaan otteeseen, kuinka hallitus on lisännyt poliisin resursseja. Poliisien määrä onkin noussut viime vuosina, samoin määrärahat.
Kehysriihen säästöpäätös on Ohisalon julkisuudessa paaluttaman viestin kanssa ristiriidassa.
Maria Ohisalo, miksi päätit kohdistaa säästöt poliisin toimintamenoihin?
– Alkuperäinen näkemys oli se, että kun turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ja Maahanmuuttoviraston menot tällä sektorilla jo pienenevät, niin me nähdään, että sieltä ne säästöt jo tulevat. Tämä ei käynyt valtiovarainministeriölle, ja piti tehdä tekninen kohdennus, jossa leikkaukset kohdistuvat koko hallinnonalaan. Tällainen priorisointi täytyy tehdä, mutta tämä on teknistä. Nyt on täytynyt vain alustavasti osoittaa, että tällaisilla painopisteillä mahdollisesti ne kohdennukset, leikkaukset, tehdään. Ensi kevään kehysriihessä katsotaan, ollaanko samaa mieltä kuin tänä vuonna. Lopulliset poliittiset päätökset näistä tehdään 2022.
Eikö se vie uskottavuutta säästämiseltä, jos annetaan ymmärtää, että nämä ovat teknisiä kohdennuksia, jotka voidaan perua? Onko kehyspäätös jonkinlainen vitsi?
– Ei missään tapauksessa, mutta sisäministeriö, minä, Poliisihallitus, olemme täysin samaa mieltä siitä, että kehys on liian tiukka siihen kaikkeen, mitä poliisi tarvitsee. Pelkästään viime vuoden aikana olemme hakeneet lisätalousarvioissa 40 miljoonaa ekstrarahaa. Jos ihmiset ihmettelevät, miksi poliisi valvoo oopperan lohkokysymyksiä, niin tällaisen tehtävän lainsäätäjät ovat poliisille suoneet. Se, mitä on päätetty kehyksessä, on vastannut aika harvoin sitä, mitä päätetään lopulta budjetissa.
Myös sisäministeriön suunnittelu- ja talousjohtaja Kati Korpi sanoo, että uusi säästöesitys tehtiin valtiovarainministeriön vaatimuksesta.
Maahanmuuttomenoista tehtävät säästöt olisivat voineet jäädä väliaikaisiksi, Korpi lisää.
– Jos turvapaikanhakijamäärä nousee, määrärahatasonkin on noustava, sitä kautta se ei olisi jäänyt välttämättä pysyväksi säästöksi.
POLIISIN määrärahoista on noussut kova meteli ennen budjettiriihtä.
Valtiovarainministeriön ensi vuotta koskevassa ehdotuksessa poliisitoimen määrärahat olisivat laskemassa vajaat viisi miljoonaa euroa 794 miljoonaan euroon.
Poliisihallituksen mukaan ensi vuotta koskeva määrärahatarve on 838 miljoonaa euroa.
– Se on rahoitus, joka puuttuu, jotta pystyisimme säilyttämään nykyisen tason henkilöstössä ja toiminnassa. Kustannusten nousu pakollisissa menoissa on kasvanut ja investointivelka on lisääntynyt. Lainsäädännössä on tullut lisää tehtäviä, jotka ovat vaatineet tietojärjestelmiä. Niihin ei ole kuitenkaan saatu resurssointia, Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen selvittää.
Ohisalon mukaan sisäministeriö on esittänyt valtiovarainministeriölle, että ensi vuoden kehystaso ylitettäisiin noin 50 miljoonalla eurolla. Näin siis siitä huolimatta, että vuodelle 2023 sisäministeriö on esittänyt kehyspäätöksessä säästöjä.
– Tämä (kehystason ylitys) tullaan esittelemään sisäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä tapaamisessa ja hallituksen yhteisissä budjettikeskusteluissa. Meillä on hallitusohjelmatavoite, että poliiseja pitäisi olla 7500, nyt olemme 7450:ssä, tavoitteen saavuttaminen vaatii, että saamme lisää resursseja, eikä missään nimessä sitä, että henkilötyövuosia leikattaisiin, Ohisalo sanoo.
Ohisalo on kyllä sellainen norsu posliinikaupassa, että mahtaako jäädä mitään ehjäksi.Keskustako näitä vuotaa:
Muistio: Sisäministeriö esitti seitsemän miljoonan euron leikkauksia maahanmuuttomenoihin – isoimmat säästöt kohdistettiin lopulta poliisitoimeen
Poliisien resurssien lisäämisestä voimakkaasti puhunut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) esitti 3,8 miljoonan säästöjä poliisitoimelle vuodesta 2023 alkaen. Ohisalon mukaan kyse on ”teknisestä kohdennuksesta”, joka ei välttämättä johda säästöihin.
JAA
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo, ettei kehysriihen säästöpäätöksiä ole lyöty vielä virallisesti lukkoon. KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA, VESA MOILANEN/LEHTIKUVA
Olli Waris
5:30
HALLITUS päätti keväällä kehysriihessä 370 miljoonan euron leikkauksista, jotka astuvat voimaan vuodesta 2023 alkaen.
IS pyysi ministeriöiltä tietopyynnöllä säästöpäätöksiin liittyviä asiakirjoja.
Sisäministeriön 3.5.2021 päivätystä muistiosta paljastuu, että sisäministeriö oli alun perin kohdistamassa seitsemän miljoonan euron leikkaukset maahanmuuttomenoihin, mutta ministeriössä päätettiin tehdä lopulta isoimmat säästöt poliisin toimintamenoista.
Alkuperäisessä suunnitelmassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton siirtomäärärahasta olisi vähennetty viisi miljoonaa.
Lisäksi vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavista tuista sekä maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvista menoista olisi säästetty miljoona euroa.
Sisäministeriön uudessa suunnitelmassa päätettiin leikata poliisitoimen toimintamenoista 3,8 miljoonaa euroa ja Rajavartiolaitoksen toimintamenoista 1,6 miljoonaa euroa.
Suojelupoliisin toimintamenoihin kohdistuvan säästön suuruudeksi päätettiin 700 000 euroa, Hätäkeskuslaitoksen 360 000 euroa, Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten 264 000 euroa, sisäministeriön 103 000 euroa, pelastustoimen 100 000 euroa ja Kriisinhallintakeskuksen 13 000 euroa. Jyvitys on tehty suhteessa toimintamenomomenttien määrärahoihin.
SISÄMINISTERI Maria Ohisalo (vihr) on painottanut useaan otteeseen, kuinka hallitus on lisännyt poliisin resursseja. Poliisien määrä onkin noussut viime vuosina, samoin määrärahat.
Kehysriihen säästöpäätös on Ohisalon julkisuudessa paaluttaman viestin kanssa ristiriidassa.
Maria Ohisalo, miksi päätit kohdistaa säästöt poliisin toimintamenoihin?
– Alkuperäinen näkemys oli se, että kun turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ja Maahanmuuttoviraston menot tällä sektorilla jo pienenevät, niin me nähdään, että sieltä ne säästöt jo tulevat. Tämä ei käynyt valtiovarainministeriölle, ja piti tehdä tekninen kohdennus, jossa leikkaukset kohdistuvat koko hallinnonalaan. Tällainen priorisointi täytyy tehdä, mutta tämä on teknistä. Nyt on täytynyt vain alustavasti osoittaa, että tällaisilla painopisteillä mahdollisesti ne kohdennukset, leikkaukset, tehdään. Ensi kevään kehysriihessä katsotaan, ollaanko samaa mieltä kuin tänä vuonna. Lopulliset poliittiset päätökset näistä tehdään 2022.
Eikö se vie uskottavuutta säästämiseltä, jos annetaan ymmärtää, että nämä ovat teknisiä kohdennuksia, jotka voidaan perua? Onko kehyspäätös jonkinlainen vitsi?
– Ei missään tapauksessa, mutta sisäministeriö, minä, Poliisihallitus, olemme täysin samaa mieltä siitä, että kehys on liian tiukka siihen kaikkeen, mitä poliisi tarvitsee. Pelkästään viime vuoden aikana olemme hakeneet lisätalousarvioissa 40 miljoonaa ekstrarahaa. Jos ihmiset ihmettelevät, miksi poliisi valvoo oopperan lohkokysymyksiä, niin tällaisen tehtävän lainsäätäjät ovat poliisille suoneet. Se, mitä on päätetty kehyksessä, on vastannut aika harvoin sitä, mitä päätetään lopulta budjetissa.
Myös sisäministeriön suunnittelu- ja talousjohtaja Kati Korpi sanoo, että uusi säästöesitys tehtiin valtiovarainministeriön vaatimuksesta.
Maahanmuuttomenoista tehtävät säästöt olisivat voineet jäädä väliaikaisiksi, Korpi lisää.
– Jos turvapaikanhakijamäärä nousee, määrärahatasonkin on noustava, sitä kautta se ei olisi jäänyt välttämättä pysyväksi säästöksi.
POLIISIN määrärahoista on noussut kova meteli ennen budjettiriihtä.
Valtiovarainministeriön ensi vuotta koskevassa ehdotuksessa poliisitoimen määrärahat olisivat laskemassa vajaat viisi miljoonaa euroa 794 miljoonaan euroon.
Poliisihallituksen mukaan ensi vuotta koskeva määrärahatarve on 838 miljoonaa euroa.
– Se on rahoitus, joka puuttuu, jotta pystyisimme säilyttämään nykyisen tason henkilöstössä ja toiminnassa. Kustannusten nousu pakollisissa menoissa on kasvanut ja investointivelka on lisääntynyt. Lainsäädännössä on tullut lisää tehtäviä, jotka ovat vaatineet tietojärjestelmiä. Niihin ei ole kuitenkaan saatu resurssointia, Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen selvittää.
Ohisalon mukaan sisäministeriö on esittänyt valtiovarainministeriölle, että ensi vuoden kehystaso ylitettäisiin noin 50 miljoonalla eurolla. Näin siis siitä huolimatta, että vuodelle 2023 sisäministeriö on esittänyt kehyspäätöksessä säästöjä.
– Tämä (kehystason ylitys) tullaan esittelemään sisäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisessä tapaamisessa ja hallituksen yhteisissä budjettikeskusteluissa. Meillä on hallitusohjelmatavoite, että poliiseja pitäisi olla 7500, nyt olemme 7450:ssä, tavoitteen saavuttaminen vaatii, että saamme lisää resursseja, eikä missään nimessä sitä, että henkilötyövuosia leikattaisiin, Ohisalo sanoo.
No eipä tunnu tutkimuksella, yritysinvestoinneilla ja yritysten toimintaedellystysten parantamisellakaan. Sisäministeriö nyt on aivan rimanalitus mutta on tuo muutenkin täysi fiasko kun kestävyysvaje vain pahenee, velkaa otetaan että ranteet ei kestä ja pitäisi olla noususuhdanne. Mikä tahansa suhdannekasvu saadaan näin tukahdutettua.
Vaikka Ohisalo tästä saisikin synninpäästön niin sitä sovitettavaa jää kyllä enemmän kuin Pietari sietää. Ja hallitus on vastuussa budjetista yhdessä, ei siellä voi ruveta toista hallitusjäsentä osoittelemaan jos kerran haluaa tässä hallituksessa olla.
Ei saa minulta ikinä
Aina silloin tällöin baarissa jos taskuun on jäänyt kolikoita. Pankkikortilla en viitsi maksaa pelaamista kun mahdolliset voitot (lol) menevät vain pankkitilille ja tykkään kun baarissa päät kääntyvät kun kolikot kilisevät laariin. 2€:n kolikot pidetään ja loput mätetään takaisin siinä toivossa että vaihtuvat 2€:siksi... Niitä sitten yritetään vaihtaa seteleiksi baarin kassalla ja/tai vaihdetaan erivahvuuksisiin juomiin, kolikkojen määrän perusteella...
www.iltalehti.fi
Tässä haisee populistit hallitusvastuussa.Kuka on se jumalhahmo hallituksessa, joka nämä päättää? Koska jokanen ministeri itkee, että siitä ja siitä ei saa leikata. Mutta silti leikkauksia tapahtuu. Eikös tuolla olla vähän niinkuin yhteiymmärryksessä ja puoleryhmittäin, eikä 1 vs 18 muuta ministeriä.... Jokin tässä puuhassa haisee ja pahasti.
Opetusministeri Li Andersson jyrähtää: Tieteen rahoituksen leikkaukset peruttava
”Haluamme perua tieteen rahoitukseen kohdistuvat vähennykset”, vasemmistoliiton puheenjohtaja ja viisikon jäsen Li Andersson kertoo.
