Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Suomeen ei nähtävästi ole päässyt potentiaalisia terroristeja kuten pääsi lipsahtamaan Ranskaan ja Britteihin :D
"Satuja ja tarinoita että Eurooppaan tulijoiden seassa olisi teroja", kertoi se "tutkija" jo 2015
 
Rengas tiukentuu Mätipää-Tytin ympärillä.

 
0645a42aba7f4a7d871ed6c36eb2c6287a9ee844cf19be76ae5a765934ad2074.jpg
 
Kuka surffaa ja miksi?

Kuukauden mädätys on tässä:

Vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on puolestaan hyvä, joten sosiaaliturvaa he tarvitsevat vähemmän kuin vastaavat suomalaistaustaiset. EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden (kuvio 1). Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi.

Ylivoimainen osa Suomeen haalituista maahanmuuttajista tulee kehitysmaista. On turha puhua mistään korkeakoulutetuista maahanmuuttajista, koska tyyppiarvo on luku- ja kirjoitustaidoton kehitysmaalainen islamisti. Mainitsin uskon sen vuoksi, että se asettaa rajoituksia työelämäkelpoisuudelle Suomessa. Jossain Somaliassa pelkän luku- ja kirjoitustaidon omaava voi olla sikäläisen mittapuun mukaan korkeakoulutettu. Suomesssa on kuitenkin vielä toistaiseksi oma tapansa määritellä korkekoulutus ja sitä tapaa ei muuta se, että tulija olisi luokiteltu lähtömaassaan korkeakoulutetuksi.

Etlan tehtävän pitäisi olla tämä: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Ulostulot paljastavat että ETLA on pelkkä työrukkanen (instrumentti) haittamaahanmuuton lisäämiseen pyrkivässä asennemuokkauksessa, jota on tavattu nimittaa propagandaksi. ETLAn tohtori voisi seuraavassa manifestissään kertoa meille miksi maahanmuuton vuosikustannukset mitataan miljardeissa, vaikka maahanmuuttajat ovat niin työlle persoja.
 
Viimeksi muokattu:
Aikamoinen öyhö sisäministerinä:

Kaikkensa se tekee Suomen tulevaisuuden epävakauttamiseksi. Nyt on maatalouskin tulilinjalla. Noin 3-5% vähemmistö vetää koko maata koko ajan enemmän luiskalle. Keskusta ei tee mitään, annetaan vaan periksi. Vihreillä on kiire saada temppunsa läpi. Kiireellähän se sujuu helpoiten. Ei tajuta mitä tapahtuu, kävi kuten paskalain kanssa - tai kuten Venäjän maakaupat. Kiireessä ja suhmuroiden.
 
Viimeksi muokattu:
Kertoo ministeristä jotain ku lainaa twiitteihinsa jotain vitun Iiris Suomelaa joka on todella tasapainoinen ja fiksu nainen. Yhtään ei oo vinksallaan aatteensa vuoksi. Mut samaa paskaahan he ajavat joten sen takia Iiriksen lainailu sopii varmasti Ohisalolle paremmin kuin hyvin. Kummatkii haluaa tuhota perinteisen Suomen.
 
Kuka surffaa ja miksi?

Kuukauden mädätys on tässä:

Vähän koulutettujen muuttajien työllisyys on puolestaan hyvä, joten sosiaaliturvaa he tarvitsevat vähemmän kuin vastaavat suomalaistaustaiset. EU:ssa syntyneiden vähemmän koulutettujen työllisyysaste Suomessa oli koronakriisin alla 18 prosenttia korkeampi kuin vähemmän koulutettujen Suomessa syntyneiden (kuvio 1). Myös EU:n ulkopuolella syntyneiden vähemmän koulutettujen miesten työllisyys on Suomeen tultua suomalaistaustaisia korkeampi.

Ylivoimainen osa Suomeen haalituista maahanmuuttajista tulee kehitysmaista. On turha puhua mistään korkeakoulutetuista maahanmuuttajista, koska tyyppiarvo on luku- ja kirjoitustaidoton kehitysmaalainen islamisti. Mainitsin uskon sen vuoksi, että se asettaa rajoituksia työelämäkelpoisuudelle Suomessa. Jossain Somaliassa pelkän luku- ja kirjoitustaidon omaava voi olla sikäläisen mittapuun mukaan korkeakoulutettu. Suomesssa on kuitenkin vielä toistaiseksi oma tapansa määritellä korkekoulutus ja sitä tapaa ei muuta se, että tulija olisi luokiteltu lähtömaassaan korkeakoulutetuksi.

Etlan tehtävän pitäisi olla tämä: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Ulostulot paljastavat että ETLA on pelkkä työrukkanen (instrumentti) haittamaahanmuuton lisäämiseen pyrkivässä asennemuokkauksessa, jota on tavattu nimittaa propagandaksi. ETLAn tohtori voisi seuraavassa manifestissään kertoa meille miksi maahanmuuton vuosikustannukset mitataan miljardeissa, vaikka maahanmuuttajat ovat niin työlle persoja.

Nyt tämä on iltalehdessä.

Matalasti koulutetut maahanmuuttajat ovat useammin töissä kuin suomalaiset verrokkinsa – Etlan Kangasharju: ”Poliitikot lietsoneet pahaa verta”​

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan puheet elintasosurffareista ja haittamuutosta johtavat keskustelua pahasti harhaan.



https://www.iltalehti.fi/talous/a/889ca83e-a5aa-4d60-ae3c-59a842ccea9e






Tässä kannattaa tietysti huomata että tässä matalalla koulutuksella tarkoitetaan pääasiassa perusastetta ja että puhutaan työllisyysasteesta.

Screenshot_20210829-122258.jpg









Vain perusasteen suorittaneet

Vain 14 prosenttia on työttömiä.

Suurin osa on tietysti opiskelijoita .(työvoiman ulkopuolella)


Pelkän perusasteen suorittaneisiin kuuluu työssä olevia (44 % kaikista 18–64-vuotiaista), työttömiä (14 % kaikista 18–64-vuotiaista) ja työvoiman ulkopuolella olevia (42 % kaikista 18–64-vuotiaista).
 
Nyt tämä on iltalehdessä.

Matalasti koulutetut maahanmuuttajat ovat useammin töissä kuin suomalaiset verrokkinsa – Etlan Kangasharju: ”Poliitikot lietsoneet pahaa verta”​


Siinä on taas vedetty mutkia suoriksi ja puhuttu vaan maahanmuuttajista yhtenä ryhmänä. Jos niitä alkaisi eritellä työn, olekelun tai turvapaikkan mukaan, syyllistyisi varmaankin jonkinlaiseen rasistisuuteen.
 
SDP:N ministerikierrätyksestä on puhuttu pitkään, mutta IS:n tietojen mukaan se toteutetaan ensi viikon hallituksen budjettiriihen jälkeen.

Asia on tiedossa Sdp:ssä pienessä, pääministeri Sanna Marinin lähipiirissä, mutta tiedot ovat jo levinneet Sdp:n sisällä.

Hallitukseen ovat nousemassa ex-pääministeri Antti Rinne ja lappeenrantalainen kansanedustaja, liikennevaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen

Rinteestä on tulossa työministeri, Kymäläisestä liikenne- ja viestintäministeri.

Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen on nousemassa liikenneministeriksi Timo Harakan paikalle.

Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen on nousemassa liikenneministeriksi Timo Harakan paikalle. KUVA: SEPPO KÄRKI
Tilaa heille tekevät työministeri Tuula Haatainen ja liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

KOLMANTENA MAHDOLLISENA ministerikierrätyksen kohteena on Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, mutta asiasta ei ole vielä varmuutta.

Mahdollisesti myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutuu ministerikierrätykseen

Mahdollisesti myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen joutuu ministerikierrätykseen KUVA: MIKKO STIG / LEHTIKUVA
Sdp:n ministerikierrätyksestä on puhuttu pitkään.

Se on määrä toteuttaa sen jälkeen, kun ministerit ovat saaneet ensi viikon budjettiriihen hoidettua.

TARKKAA AJANKOHTAA ei ole vielä sovittu.

Poliittisesti asia on pomminherkkä Sdp:n sisällä ja se on haluttu pitää tiukasti pois julkisuudesta.


Varsinkin Antti Rinne on halunnut takaisin hallitukseen siitä lähtien, kun hän joutui luopumaan pääministeripaikastaan syksyllä 2019.


Tiettävästi Rinne sai vahvistusta odotuksilleen viime vuodenvaihteessa, kun hän siirtyi varapuhemiehen paikalta perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi, josta hän palasi keväällä jälleen varapuhemieheksi.

Rinteeltä nyt vapautuvalle puhemiehen paikalle ollaan IS:n tietojen mukaan istuttamassa ministeripaikan menettävää Tuula Haataista.
 

IS:n tiedot: Keskusta törmäyskurssilla vihreiden ja vasemmiston kanssa päästöistä – hallituslähde ihmettelee, miten ”aina ollaan tässä tilanteessa”​

Keskusta torjuu liikenteen päästökaupan, maatalouden energiaverotuksen palautuksen poistamisen sekä turvepeltojen raivausmaksun.

17:54
HALLITUS on ajautunut IS:n tietojen mukaan törmäyskurssille liikenteen ja päästöjen vähentämisestä jo ennen kuin budjettiriihi on päässyt virallisesti alkamaan.

Vihreissä ja vasemmistoliitossa koetaan, että neuvottelut niin sanotulla taakanjakosektorilla sujuvat nihkeästi keskustan kantojen vuoksi.

Keskusta torjuu esimerkiksi liikenteen päästökaupan, maatalouden energiaverotuksen poistamisen sekä turvepeltojen raivausmaksun.

– Tuntuu uskomattomalta, että kerta toisensa jälkeen sovitaan että homma tehdään, mutta aina ollaan tässä tilanteessa, yksi hallituslähde kommentoi hallituksen päästövähennystavoitteisiin viitaten.

– Keskusta luettelee pitkän liudan asioita, mitkä heille eivät käy esittämättä mitään korvaavaa tilalle, toinen hallituslähde kritisoi.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Vihreät ovat vaatineet, että pääministeri Sanna Marin (sd) ottaisi neuvottelut pihteihinsä.


Pääministeripuolueen toimintaa luonnehditaan sanalla ”pettymys”.


KESKUSTASSA puolestaan koetaan, että etenkin vihreiden esitykset ilmastopolitiikassa ovat ”vain raippaa”.

– Siellä on kuvitelmana, että tämä ilmastoasia hoidetaan erilaisilla veroilla, maksuilla ja rangaistuksilla. Meillä on päinvastainen näkemys. Se vaan vähentää tavan ihmisellä sitoutumista ilmastotekoihin, jos ruoskan kautta yritetään tätä tehdä, keskustasta kommentoidaan.


Keskustassa katsotaan, ettei esimerkiksi tieliikenteen päästökaupan käyttöönotolle ole perusteita, sillä tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä saavutetaan ilman päästökauppaa.


Keskustassa on laskeskeltu, että ladattavien hybridien ja täyssähköautojen myynnin odotettua suurempi nousu sekä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen auttavat kuromaan päästötavoitteen kiinni. Keskusta arvioi myös etätyön lisääntymisen vähentävän päästöjä.


Päästökaupassa polttoaineiden jakelijat ostaisivat päästöosuuksia sen mukaan, kuinka paljon he myisivät fossiilisia polttoaineita.


Käytännössä bensiinin ja dieselin myynti vähenisi vuodesta toiseen. Autoilijoille päästökauppa näkyisi hyvin todennäköisesti pumppuhintojen tuntuvana nousuna. Ajatuksena olisi rakentaa päästökaupan yhteyteen kompensaatiomalli pienituloisille ja harvaan asutuilla alueilla asuville.

– Jos porkkanat ei riitä, silloin on päästökauppa. Se on perälauta, joka varmistaa, että liikenteen päästöjen puolittamiseen päädytään, yksi hallituslähde sanoo.


HALLITUSLÄHTEIDEN mukaan budjettiriihessä tulisi tehdä päästövähennyspäätöksiä 11 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä, josta noin puolet koskee niin sanottua taakanjakosektoria, kuten esimerkiksi liikennettä ja maataloutta.

Porkkanaosastoa neuvotteluissa edustaa muun muassa täyssähköautojen autoveron laskeminen noin 1000 eurolla. Vastaavasti esillä on ollut ajoneuvoveron kiristäminen.


Keskusta on korostanut, ettei polttoaineveroa saa kiristää tällä vaalikaudella enää yhtään enempää.


Polttoaineen hinta saattaa nousta kuitenkin toista reittiä, kun biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta ollaan kasvattamassa niin tieliikenteessä kuin mahdollisesti myös työkoneiden puolella.


Taustakeskusteluissa keskustalaiset myöntävät, että pumppuhintojen nouseminen jakeluvelvoitteen kasvattamisen myötä voi olla mahdollista.


– Voi tehdä sitäkin (korottaa pumppuhintoja). Se ei ole veronkorotus, vaan sinne tuodaan uusiutuvaa komponenttia mukaan, sillä luodaan enemmän kotimaista kysyntää ja tarjontaa, keskustasta korostetaan.


MAATALOUDEN osalta esillä on ollut maatalouden energiaveron palautuksen poistaminen.

Keskusta ampuu tuen poistamisen alas sillä perusteella, että tuki on on keskustan mukaan merkittävä osa maatilojen tulonmuodostusta.


Maataloudessa saa palautusta muun muassa käytetystä kevyestä polttoöljystä, biopolttoöljystä sekä raskaasta polttoöljystä. Tuki ohjaa maanviljelijöitä käyttämään fossiilisia polttoaineita, vihreät ja vasemmistoliitto kritisoivat.


Vihreissä nähdään, että maataloutta on tuettu rajusti, mutta päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan. Vihreiden mukaan hallituksen päästövähennystavoitetta on erittäin vaikeaa saavuttaa ilman maatalouteen kohdistuvia toimia.


Vihreät ja vasemmistoliitto ovat pitäneet esillä esimerkiksi turvepeltojen raivausmaksua.


Keskustaa lähellä oleva etujärjestö MTK on todennut, että uusien peltojen raivaaminen turvemaista viljelykäyttöön johtaa suuriin päästöihin ja näyttänyt vihreää valoa pienelle raivausmaksulle. Keskustassa ei kuitenkaan raivausmaksulle lämmetä.

– Suhtaudumme kriittisesti siihen, että yksi elinkeino nostettaisiin tikunnokkaan. Metsämaata raivataan enemmän muihin tarkoituksiin kuin peltomaaksi, esimerkiksi rakentamisen, teiden tai parkkipaikkojen tieltä, keskustasta kommentoidaan.
 
Back
Top