Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Vanha rakuuna kirjoitti:
Mehän ollaan nyt lähes Natossa ja sieltä saadan sitte tukea tarvittaessa, näin on helppo perustella leikkauksia puolustusmäärärahoihin. 😢
Klikkaa laajentaaksesi...
Puolustusmäärärahat menee sen Naton maagisen 2% bkt:stä yli nyt kun F-35 maksut alkavat virrata. Ilman tuota hankintaa jäisi alle. Suomi tunnetusti noudattaa pilkuntarkasti kv. sitoumuksiaan, joten todellisuudessa Marinin hallitus tuli lukinneeksi tulevaisuuteen huomattavasti korkeamman puolustusmäärärahojen tason tulevaisuudessa.

Se mikä kiinnostaa on se miten tämä rahoitetaan. F-35 hankintahan rahoitetaan lainaamalla ja Valtiokonttori laskee seuraavat vuodet yhden viitelainan normaalin verrattuna lisää liikkeeseen tulevat vuodet. Pysyvä tason nosto on rahoitettava muuten joten veronkorotuksia on tiedossa, summa on liian suuri leikattavaksi...

Ja seuraava hallitus ei saa taloutta tasapainoon. Leikkausten määrä on vain liian suuri varsinkin kun ekp kiristää samaan aikaan rahapolitiikkaa. Mikään hallituspohja ei puheista huolimatta sitä tee, sillä se johtaisi tarpeettomaan syvään taantumaan.
 
mow kirjoitti:
Puolustusmäärärahat menee sen Naton maagisen 2% bkt:stä yli nyt kun F-35 maksut alkavat virrata. Ilman tuota hankintaa jäisi alle. Suomi tunnetusti noudattaa pilkuntarkasti kv. sitoumuksiaan, joten todellisuudessa Marinin hallitus tuli lukinneeksi tulevaisuuteen huomattavasti korkeamman puolustusmäärärahojen tason tulevaisuudessa.

Se mikä kiinnostaa on se miten tämä rahoitetaan. F-35 hankintahan rahoitetaan lainaamalla ja Valtiokonttori laskee seuraavat vuodet yhden viitelainan normaalin verrattuna lisää liikkeeseen tulevat vuodet. Pysyvä tason nosto on rahoitettava muuten joten veronkorotuksia on tiedossa, summa on liian suuri leikattavaksi...

Ja seuraava hallitus ei saa taloutta tasapainoon. Leikkausten määrä on vain liian suuri varsinkin kun ekp kiristää samaan aikaan rahapolitiikkaa. Mikään hallituspohja ei puheista huolimatta sitä tee, sillä se johtaisi tarpeettomaan syvään taantumaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Taantuma tulee joka tapauksessa, se on jo USA:ssa.

www.bloomberg.com

US Economy Shrinks for a Second Quarter, Fueling Recession Fears

The drumbeat of recession grew louder after the US economy shrank for a second straight quarter, as decades-high inflation undercut consumer spending and Federal Reserve interest-rate hikes stymied businesses and housing.
www.bloomberg.com www.bloomberg.com
 
mow kirjoitti:
Puolustusmäärärahat menee sen Naton maagisen 2% bkt:stä yli nyt kun F-35 maksut alkavat virrata. Ilman tuota hankintaa jäisi alle. Suomi tunnetusti noudattaa pilkuntarkasti kv. sitoumuksiaan, joten todellisuudessa Marinin hallitus tuli lukinneeksi tulevaisuuteen huomattavasti korkeamman puolustusmäärärahojen tason tulevaisuudessa.

Se mikä kiinnostaa on se miten tämä rahoitetaan. F-35 hankintahan rahoitetaan lainaamalla ja Valtiokonttori laskee seuraavat vuodet yhden viitelainan normaalin verrattuna lisää liikkeeseen tulevat vuodet. Pysyvä tason nosto on rahoitettava muuten joten veronkorotuksia on tiedossa, summa on liian suuri leikattavaksi...

Ja seuraava hallitus ei saa taloutta tasapainoon. Leikkausten määrä on vain liian suuri varsinkin kun ekp kiristää samaan aikaan rahapolitiikkaa. Mikään hallituspohja ei puheista huolimatta sitä tee, sillä se johtaisi tarpeettomaan syvään taantumaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tässä maassa koskaan saada riittäviä leikkauksia aikaiseksi, se kun torpataan viimeistään perustuslakivaliokunnassa syyllä tai toisella, eikä yhdestäkään puolueesta löydy tarpeeksi itsetuhoista porukkaa, koska sehän jumaliste veisi kannatuksen. Suomi tarvitsee jo ulkopuolisen tahon apua ohjaamaan talous takaisin kestävälle pohjalle, ellei sitten samantien jo ulkoisteta budjetintekoa EU:lle, niin kaikki saavat kätensä pestyä.

Hassua kuitenkin ajatella, että leikkaukset aiheuttaisivat taantuman, kun taantumapeikko on jo kaikkialla muualla. Tokihan sitä voi velkarahalla pyristellä eteenpäin, mutta velkarahalla kustannettu hyvinvointi ei pääty vain taantumaan, vaan satasta päin kallioleikkausta.
 
Fisu kirjoitti:
Hassua kuitenkin ajatella, että leikkaukset aiheuttaisivat taantuman, kun taantumapeikko on jo kaikkialla muualla. Tokihan sitä voi velkarahalla pyristellä eteenpäin, mutta velkarahalla kustannettu hyvinvointi ei pääty vain taantumaan, vaan satasta päin kallioleikkausta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskon sen, että viime vuosikymmenellä opittiin taloudellisen niukkuuspolitiikan aikana (austerity) sen ettei valtion menoja kannata leikata taantumassa. Nyt tilanne eroaa viime vuosikymmenestä siinä, että Suomessakin on täystyöllisyys ja mahdollisuus inflaatiopaineisiin. Siksi seuraava hallitus tulee pitämään julkistalouden virityksen nykytasolla vaalilupauksista huolimatta. Eli ei elvyttävää eikä kiristävää politiikkaa. Ja tämä tapahtuu hallituspohjasta riippumatta.

Se miksi julkistalouden alijäämän leikkaaminen aiheuttaa bkt:n supistumisen ja taantuman riskin tai syvenemisen johtuu bkt:n määritelmästä, yksityinen kulutus+julkinen kulutus+investoinnit+nettovienti. Kun alijäämää leikataan niin bkt laskee.

Mikä pitää ottaa tässä vielä huomioon on se, että bkt:n kasvua mitatessa puhutaan inflaatiosta puhdistetusta luvusta. Kuitenkin arkitodellisuudessa eletään nimellisten lukujen kanssa.

Tänään valtion 2023 budjettiehdotuksen alijäämäksi kerrottiin 6,9mrd. Suomen bkt 2021 ennakkotieto on 252,9 mrd. Prosentuaalisesti alijäämä olisi siis noin 2,7 prosenttia. Käyttäen vaikka Euro ja talous verkkosivujen viimeisiä ennusteita 2023 vuodelle bkt:kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia ja bkt:n hintaindeksiksi 2,4 prosenttia. Eli nimellinen bkt ennuste on siis 2,9 prosenttia. Jos näin tapahtuisi niin Suomen valtionvelka/bkt suhde laskisI vuonna 2023. Näin käy vaikka budjetti on selvästi alijäämäinen, sillä talous kasvaa nimellisesti enemmän kuin alijäämä on nimellisesti (2,9>2,7).

Vastaavasti voisi myös yksinkertaisesti arvioida, että jos talous tasapainoitettaisiin nyt kertaheitolla romahtaisi bkt vuonna 2023 tuon noin 2,7 prosenttia. Tuloksena olisi melko syvä ja tarpeettomasti itse aiheutettu taantuma.

Pidemmällä aikavälillä alijäämät käyvät jonkin verran haasteellisemmiksi väestörakenteen takia, mutta tänä ja ensi vuonna inflaatio jarruttaa suhteellisen velkaantumisen kasvua.

Koen itse velkakeskustelun on vaikeaksi kun nimelliset, reaaliset, absoluuttiset ja suhteelliset käsitteet menee niin helposti sekaisin.
 
mow kirjoitti:
Tänään valtion 2023 budjettiehdotuksen alijäämäksi kerrottiin 6,9mrd. Suomen bkt 2021 ennakkotieto on 252,9 mrd. Prosentuaalisesti alijäämä olisi siis noin 2,7 prosenttia. Käyttäen vaikka Euro ja talous verkkosivujen viimeisiä ennusteita 2023 vuodelle bkt:kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia ja bkt:n hintaindeksiksi 2,4 prosenttia. Eli nimellinen bkt ennuste on siis 2,9 prosenttia. Jos näin tapahtuisi niin Suomen valtionvelka/bkt suhde laskisI vuonna 2023. Näin käy vaikka budjetti on selvästi alijäämäinen, sillä talous kasvaa nimellisesti enemmän kuin alijäämä on nimellisesti (2,9>2,7).
Klikkaa laajentaaksesi...
Budjetti ei ole sama kuin BKT, budjettiehdotuksen mukaan alijäämä tippuu alle kymmeneen prosenttiin mutta ei paljoa. Velaksi siis eletään ja velanhoitokulut ovat jo reilusti yli miljardin vuodessa, ja varmasti kaikki tietävät mihin suuntaan korot ovat menossa. Velka on kasvanut hallituskaudella 100mrd -> 140mrd.
 
tonoppa kirjoitti:
Budjetti ei ole sama kuin BKT, budjettiehdotuksen mukaan alijäämä tippuu alle kymmeneen prosenttiin mutta ei paljoa. Velaksi siis eletään ja velanhoitokulut ovat jo reilusti yli miljardin vuodessa, ja varmasti kaikki tietävät mihin suuntaan korot ovat menossa. Velka on kasvanut hallituskaudella 100mrd -> 140mrd.
Klikkaa laajentaaksesi...
Yhdysvaltojen valtion velka on yli 30 biljoonaa, mikä on käsittämättömän paljon eikä sitä tulla koskaan maksamaan pois. 🏌️
 
tviiru kirjoitti:
Yhdysvaltojen valtion velka on yli 30 biljoonaa, mikä on käsittämättömän paljon eikä sitä tulla koskaan maksamaan pois. 🏌️
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikki velka maksetaan pois, tällä hetkellä usein uudella velalla. Ongelmia tulee kun velka on pelkkää syömävelkaa eikä sitä enää saa yhtä halvalla, velkojat ovat ulkomailla tai velka on otettu muiden hallinnassa olevalla valuutalla. Yhdysvaltain dollari on vähän eri asia jenkeille kuin mitä euro on meille.
 
tonoppa kirjoitti:
Velaksi siis eletään ja velanhoitokulut ovat jo reilusti yli miljardin vuodessa, ja varmasti kaikki tietävät mihin suuntaan korot ovat menossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo "velaksi elämisen" käsite on hankala. Vakaassa kansantaloudessa niin valtion kuin kotitalouksienkin velkamäärät pitäisi kokonaisuutena kasvaa melko tasaista vauhtia kansantalouden nimellisen kasvun kanssa jotta velkasuhteet ja talous pysyvät vakaina.

Matalaa valtionvelkaa usein selittää esimerkiksi jonkun toisen sektorin raju velkaantuminen ja sitä kautta kasvaneet verotulot (asuntokupla on hyvä esimerkki, Ruotsi) tai liian matala suhteellinen työvoiman hinta valuuttaunionissa (saksa) tai demografiset tekijät jne. Matala valtionvelka itsessään ei vielä paljon kerro taloudesta, esimerkiksi Ceausescun Romania tai nyky Ruotsi.

Valtionvelalla on myös tärkeä rooli pankkisektorilla, eläkejärjestelmissä ja vakuutussektorilla. Valtionlainoja tarvitaan erityyppisinä sijoituksina, vakuuksiksi ja täyttänään sääntelyvaatimuksia.Lisäksi keskuspankit ovat ruvenneet käyttämään aktiivisesti rahapolitiikassa valtionlainoja. Yhden velka on aina toisen sijoitus.

Yhteenvetona voisi sanoa, sopiva valtion velkamäärä on ehkä jossain 50-100 prosenttia bkt:stä nykymaailmassa. Kriisejä kohdatessa suhde nousee, kuten nyt on käynyt, ja sen jälkeen on ensiksi aika stabiloida se suhde ja sitten koittaa pitää menojen kasvu nimellistä bkt:n kasvua pienempänä (voi silti olla alijäämiä, kunhan on tarpeeksi pieniä) suhdanteiden niin salliessa, jotta suhde taas laskee. Jos tähän ei pystytä niin edessä on ongelma.

Suomessa tuskin seuraavakaan hallitus vielä pääsee laskemaan velkaantumisen tasoa kun katsoo maailman tilannetta. Se taitaa mennä vasta sitä seuraavalle hallitukselle, mutta se ei ole mikään ongelma vielä. Näissä asioissa aikahorisontti on niin pitkä, että on vaikea hahmottaa valtionvelkaa kokonaisuutena.
 
mow kirjoitti:
Yhteenvetona voisi sanoa, sopiva valtion velkamäärä on ehkä jossain 50-100 prosenttia bkt:stä nykymaailmassa. Kriisejä kohdatessa suhde nousee, kuten nyt on käynyt, ja sen jälkeen on ensiksi aika stabiloida se suhde ja sitten koittaa pitää menojen kasvu nimellistä bkt:n kasvua pienempänä (voi silti olla alijäämiä, kunhan on tarpeeksi pieniä) suhdanteiden niin salliessa, jotta suhde taas laskee. Jos tähän ei pystytä niin edessä on ongelma.

Suomessa tuskin seuraavakaan hallitus vielä pääsee laskemaan velkaantumisen tasoa kun katsoo maailman tilannetta. Se taitaa mennä vasta sitä seuraavalle hallitukselle, mutta se ei ole mikään ongelma vielä. Näissä asioissa aikahorisontti on niin pitkä, että on vaikea hahmottaa valtionvelkaa kokonaisuutena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Velkamäärän tarkastelu on harhaanjohtavaa, sen yhteen aikaan sitoutumisen vuoksi, kun oleellisempaa on tarkastella trendiä. Näin siis jos halutaan toimia paremmin tulevaisuutta ajatellen, eikä vain perustella velanottoa nykyhetkessä "on meillä (tällä hetkellä) varaa ottaa velkaa". Suomen velkaantumisen mukana ei pysy enää mikään selitys. Uusia selityksiä velanotolle on keksitty sitä mukaan, kun aiempi selitys on ohitettu.
 
tonoppa kirjoitti:
Kaikki velka maksetaan pois, tällä hetkellä usein uudella velalla. Ongelmia tulee kun velka on pelkkää syömävelkaa eikä sitä enää saa yhtä halvalla, velkojat ovat ulkomailla tai velka on otettu muiden hallinnassa olevalla valuutalla. Yhdysvaltain dollari on vähän eri asia jenkeille kuin mitä euro on meille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomen pankki taitaa omistaa jotain +40mrd Suomen velkoja. Osteli velkakirjoja EKP:n antamalla rahalla ja kiersi sitä kautta eurosäännöstöä joka kieltää suoran lainoittamisen valtiolle.
 
Kummasta BKT-lukemasta muuten se NATO:n 2 prosenttia mitataan, nimellisarvoisesta vai ostovoimakorjatusta BKT-lukemasta?
 
Mitäpä tuossa, laitos tarvii todennäköisesti aika massiiviset määrät hiiltä ja varmaan turve ja biomassakin maistuisi kattilalle. Eri asia että onko sitä saatavilla ja mihin hintaan. Järkevintähän olisi kerätä polttoainevarastoja ja ajaa laitos ylös talveksi sitten kun on oikeasti se kriittinen tarve.
 
Protheon_93 kirjoitti:
Kummasta BKT-lukemasta muuten se NATO:n 2 prosenttia mitataan, nimellisarvoisesta vai ostovoimakorjatusta BKT-lukemasta?
Klikkaa laajentaaksesi...

NATO:n omat sivut sanovat epäsuorasta rahoituksesta: "In 2006, NATO Defence Ministers agreed to commit a minimum of 2% of their Gross Domestic Product (GDP) to defence spending to continue to ensure the Alliance’s military readiness." eli nimellismääräisestä BKT:stä on kyse.
 
Täälläkin fanitellaan Sanna Marinia, mutta varsin valikoivasti suhtautuu ns. vastuuseen pääministerinä. Kivaa pitää olla ja boomerit hoitakoot ne kuivemmaksi jutut.

www.is.fi

Tällainen oli Sanna Marinin esiintyminen Flow'ssa – yksi kommentti sai aikaan aplodit

Pääministeri osallistui Flow-festivaaleilla musiikkialan paneelikeskusteluun.
www.is.fi www.is.fi
Pääministeri osallistui Flow-festivaaleilla musiikkialan paneelikeskusteluun.
www.iltalehti.fi

Katso koko lista: heidät presidentti Niinistö kutsui keskustelemaan Kultarantaan – Marin jää pois

Noin 90 kutsutun listalla on kotimaisen politiikan, elinkeinoelämän ja median kärkikaartia.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
Pääministeri Sanna Marinin (sd) oli määrä ottaa osaa yhteen tapahtuman pääkeskusteluista, mutta hän on joutunut perumaan osallistumisensa koronavirustartunnan vuoksi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top