Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Nyt käsillä olevassa tilanteessa nousee helposti mieleen oliko esimerkiksi Inkoon 1000 MW varavoimalan purkaminen järkevää huoltovarmuuden näkökulmasta. Omissa käsissä kannattaisi säilyttää pelimerkkejä pahan päivän varalle. Vähintäänkin niin, ettei varajärjestelyjä pureta ennakoivasti, vaan vaikkapa tuontienergialle pitäisi löytyä kotimainen vaihtoehto kohtuullisine polttoainevarastoineen. Sähköjen katketessa eivät päästöt ole kovinkaan kiinnostava asia. Huoltovarmuuden puolella on tehty hyvää duunia, mutta vielä on parantamisen varaa.

Tämä ei tosin liity otsakkeen aiheeseen, vaan voimalan purkupäätös tehtiin jo aiemmin.
 
Nyt käsillä olevassa tilanteessa nousee helposti mieleen oliko esimerkiksi Inkoon 1000 MW varavoimalan purkaminen järkevää huoltovarmuuden näkökulmasta. Omissa käsissä kannattaisi säilyttää pelimerkkejä pahan päivän varalle. Vähintäänkin niin, ettei varajärjestelyjä pureta ennakoivasti, vaan vaikkapa tuontienergialle pitäisi löytyä kotimainen vaihtoehto kohtuullisine polttoainevarastoineen. Sähköjen katketessa eivät päästöt ole kovinkaan kiinnostava asia. Huoltovarmuuden puolella on tehty hyvää duunia, mutta vielä on parantamisen varaa.

Tämä ei tosin liity otsakkeen aiheeseen, vaan voimalan purkupäätös tehtiin jo aiemmin.
Täysin totta, mutta huoltovarmuusasiat ja ydinliiketoiminta-, kvartaalitalous ja JOT-ideologiat eivät oikein sovi yhteen..
Edit; JOT= Just on time eli varastot kumipyörillä eli ei tavaroiden turhaa seisottamista varastoissa..
 
Sanna ja Tytti vois ottaa tähän kantaa
Ilmastopsykoosit syynä. Ei mikään muu. Kunhan kansalle valkenee kylmän talven jälkeen että ilmasto oli syynä kylmyyteen ja sähkön säännöstelyyn...

Päästökauppa..
 
Täysin totta, mutta huoltovarmuusasiat ja ydinliiketoiminta-, kvartaalitalous ja JOT-ideologiat eivät oikein sovi yhteen..
Edit; JOT= Just on time eli varastot kumipyörillä eli ei tavaroiden turhaa seisottamista varastoissa..
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten huoltovarmuuskuviot tulevina vuosina kehittyvät. Tarve hengityssuojaimille ja muille suojavälineille opittiin jo kantapään kautta. Itselleni oli melkoinen yllätys, että niinkin olennaisia varusteita oli suunnitelmissa jätetty kokonaan keskitetyn varastoinnin ulkopuolelle.
 
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten huoltovarmuuskuviot tulevina vuosina kehittyvät. Tarve hengityssuojaimille ja muille suojavälineille opittiin jo kantapään kautta. Itselleni oli melkoinen yllätys, että niinkin olennaisia varusteita oli suunnitelmissa jätetty kokonaan keskitetyn varastoinnin ulkopuolelle.
Kyllä tässä varmasti moni silmä vielä aukenee ennen ensi Jussia..
 
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten huoltovarmuuskuviot tulevina vuosina kehittyvät. Tarve hengityssuojaimille ja muille suojavälineille opittiin jo kantapään kautta. Itselleni oli melkoinen yllätys, että niinkin olennaisia varusteita oli suunnitelmissa jätetty kokonaan keskitetyn varastoinnin ulkopuolelle.
Eivät nämä asiat kehity. Ehkä vähän parempaa silmää pidetään varastoinnista, mutta tuotanto on jälleen EU:n ulkopuolella.
 
Eivät nämä asiat kehity. Ehkä vähän parempaa silmää pidetään varastoinnista, mutta tuotanto on jälleen EU:n ulkopuolella.
Hengityssuojainten valmistushan saatiin Suomessa nopeasti käyntiin, ja niitä tekee ainakin Lifa Air ja Jedx. Ongelma on nyt tietysti se, että niitä pitäisi mennä jatkossakin kaupaksi, jotta tuotanto säilyisi. Toivottavasti isoja määriä käyttävät sairaanhoitopiirit ostavat kotimaista jatkossa.
 
Eivät nämä asiat kehity. Ehkä vähän parempaa silmää pidetään varastoinnista, mutta tuotanto on jälleen EU:n ulkopuolella.
Pelkkä varastointi ei tosiaan riitä, vaan pitäisi olla valmius käynnistää tuotanto niin materiaalien, kuin lopputuotteenkin osalta. Liian iso pala ainakin Suomen yksin purtavaksi.

Kiina-riippuvuus on suurin huoltovarmuushaaste.
 
Täälläkin fanitellaan Sanna Marinia, mutta varsin valikoivasti suhtautuu ns. vastuuseen pääministerinä. Kivaa pitää olla ja boomerit hoitakoot ne kuivemmaksi jutut.

Pääministeri osallistui Flow-festivaaleilla musiikkialan paneelikeskusteluun.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) oli määrä ottaa osaa yhteen tapahtuman pääkeskusteluista, mutta hän on joutunut perumaan osallistumisensa koronavirustartunnan vuoksi.
Flow festivaalin koronatuki 2020 780 000 euroa. Kyllä sillä rahalla nyt yksi vaalipuhe pitää saada festareilla pitää.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...sinkoja-yli-kaksi-miljoonaa/7953242#gs.8glf51
 
Hengityssuojainten valmistushan saatiin Suomessa nopeasti käyntiin, ja niitä tekee ainakin Lifa Air ja Jedx. Ongelma on nyt tietysti se, että niitä pitäisi mennä jatkossakin kaupaksi, jotta tuotanto säilyisi. Toivottavasti isoja määriä käyttävät sairaanhoitopiirit ostavat kotimaista jatkossa.
Sairaanhoitopiirien täytyy ostaa halvinta, kotimaisuus ei riitä syyksi.
 
Edelleen mietityttää meidän hallituksen politiikka ja varainhoito verrattuna monen muun Euroopan maan tilanteeseen.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta tällaista pohdin:

Italian ja monen muun maan taloustilanne on saatu näyttämään huolestuttavalta siksi koska rahat on tallessa enemmänkin kansalaisten lompakossa ja talletuksissa. Ei niinkään valtion kassassa.
Kun EU nyt sitten tarkastelee maiden tilannetta, niin johtopäätöksiä tehdään valtion kassan perusteella. Maat joilla heikon näköinen kassavaranto saavat tukiaisia joita maat sitten ohjaavat suoraan kansalaistensa hyödyksi. Just sitä mitä tässä energian kustannusnousun tilanteessa on nähty. Jos tilanne äityy oikein pahaksi niin hallitukset ruinaa EU kassasta lisää rahaa jaettavaksi kansalle.

Suomessa toimitaan toisinpäin.
Kansalta kerätään rahat ja näytetään EU suuntaan varakasta valtion kassaa, mikä johtaa sitten siihen, että EU ottaa Suomesta rahaa jaettavaksi muille. Kun meillä EU:ssa on tämä tasajako periaate.
Voisiko joku selittä linnunaivolle, että miksi me tehdään näin? EU pelisääntö vaikuttaa käytännössä olevan niin, että se joka saa valtion kassan näyttämään tyhjältä saa Brysselistä eniten rahaa.
Kuitenkin "köydien valtioiden" kansalaisilla näyttää menevän ihan hyvin.

Miksei meidän hallitus pelaa samaa?
Vai onko tämä hillitön velan ottaminen just suuntausta siihen samaan mitä muutkin tekee ? Jos on, niin milloin alkaa nökymään verojen kevennykset ja muut helpotteet millä valtio voi keventää meidän veronmaksajien elämää ?

.
 
Suomen ongelmana on julkisen sektorin järkyttävä koko joka vääristää mm. BKT:n laskemista. Suomen BKT on kuin ylitäyteen puhallettu ilmapallo järkyttävän suuren julkisen sektorin takia. Tämä antaa sitten väärän kuvan niin BKT per capita kuin ylipäätään BKT:stä. Asiasta ei voi syyttää EU:ta mutta asiasta voi syyttää hemmetin huonosti asiansa hoitavaa hallitusta ja eduskuntaa. Ostovoima olisi järkevämpi vertailukohta ja se kertoisi niin kansan varallisuudesta, toimeentulosta kuin myös siitä jakovarasta. Sillä listalla emme loistaisi ja olisimmekin varmaan EU:n talouspuolen tehohoito-osastolla. Pohdinnassa olisi jatketaanko elvytystä vai päästetäänkö tuskistaan.

BKT:tä ei siis pitäisi käyttää eri maiden talouksien vertailuun koska ne eivät ole BKT:llä mitattuna vertailukelpoisia.
Tuo myös vääristää poliitikkojen kuin myös kansalaisten mielikuvia maan vaurauden tasosta. Paperilla kun BKT per capita ollessa 53 000 ja rapia saa sen kuvan, että tässä kieriskellään rahassa.
 
Suomen ongelmana on julkisen sektorin järkyttävä koko joka vääristää mm. BKT:n laskemista. Suomen BKT on kuin ylitäyteen puhallettu ilmapallo järkyttävän suuren julkisen sektorin takia. Tämä antaa sitten väärän kuvan niin BKT per capita kuin ylipäätään BKT:stä. Asiasta ei voi syyttää EU:ta mutta asiasta voi syyttää hemmetin huonosti asiansa hoitavaa hallitusta ja eduskuntaa. Ostovoima olisi järkevämpi vertailukohta ja se kertoisi niin kansan varallisuudesta, toimeentulosta kuin myös siitä jakovarasta. Sillä listalla emme loistaisi ja olisimmekin varmaan EU:n talouspuolen tehohoito-osastolla. Pohdinnassa olisi jatketaanko elvytystä vai päästetäänkö tuskistaan.

BKT:tä ei siis pitäisi käyttää eri maiden talouksien vertailuun koska ne eivät ole BKT:llä mitattuna vertailukelpoisia.
Tuo myös vääristää poliitikkojen kuin myös kansalaisten mielikuvia maan vaurauden tasosta. Paperilla kun BKT per capita ollessa 53 000 ja rapia saa sen kuvan, että tässä kieriskellään rahassa.
Tuostahan on olemassa se opettava esimerkki:
- Jos kaksi äitiä hoitaa kumpikin oman lapsensa itse, sen vaikutus BKT:en on 0 €.
- Jos äidit "vaihtavat päikseen" ja hoitavat toistensa lapset satasella kumpikin, kasvaa BKT 200 €.
 
Ja jos äiti olisi julkisella puolella ja hoitaa oman lapsensa itse niin vaikutus bkt:n on 100€ Julkinen kun lasketaan bruttokansantuotteeseen mukaan mutta koska sen tuottoa ei voi laskea lasketaan mukaan kulut.

"Bruttokansantuote mittaa euroina Suomessa tehdyn tuotannon laajuuden. Bruttokansantuote lasketaan arvonlisäysmenetelmällä, jossa yrityksen myyntituotoista vähennetään ostot muilta yrityksiltä. Julkisella sektorilla BKT lasketaan palkkatulojen ja poistojen summana."
 
Suomen ongelmana on julkisen sektorin järkyttävä koko joka vääristää mm. BKT:n laskemista. Suomen BKT on kuin ylitäyteen puhallettu ilmapallo järkyttävän suuren julkisen sektorin takia. Tämä antaa sitten väärän kuvan niin BKT per capita kuin ylipäätään BKT:stä.

Suomen julkinen sektori on melko keskimääräisen kokoinen Euroopassa kun katsotaan työntekijöiden määrää suhteessa väestöön. Kun katsotaan julkisen sektorin kokoa suhteessa kansantalouteen niin valittu terveydenhuolto- ja eläkepolitiikka vaikuttavat siihen suuresti. Kuinka paljolti nuo järjestelmät nojaavat yksityiseen ja julkiseen sektoriin määrävät tuota suhdelukua.

Tätä pitää katsia kokonaisuutena ja sama pätee myös esimerkiksi kansalaisten varallisuuteen. Onko eläsijoitukset omalla tilillä vai eläkeyhtiön tekee melkoisen eron kun arvioidaan eri maiden kansalaisten varallisuuksia jne.

BKT:tä ei siis pitäisi käyttää eri maiden talouksien vertailuun koska ne eivät ole BKT:llä mitattuna vertailukelpoisia.
Tuo myös vääristää poliitikkojen kuin myös kansalaisten mielikuvia maan vaurauden tasosta. Paperilla kun BKT per capita ollessa 53 000 ja rapia saa sen kuvan, että tässä kieriskellään rahassa.

BKT on puutteistaan huolimatta paras mittari, sillä sen laskenta on standardoitu, sitä lasketaan laajasti ja sen puutteet myös tunnetaan hyvin.
 


On se vaan hyvä, Uniperin miljardit ja muut pikkujutut jäivät taka-alalle kun laitettiin festarivaihde silmään. Tosi cool ja näittekö mikä glitter-mekko?
 
Back
Top