Tuo kolmas mainitsemasi ongelma(kenttä), itselleni kohtuullisen suurta ärtymystä aiheuttaa. Lisääntyvässä määrin. Edes etäisesti keskustelua muistuttavan mahdollisuuden hukkaaminen jo alkumetreillä, tarkoitushakuisten argumentaatiovirheiden alle.
Vieläpä useimmiten tavalla, joka ei retorisessa kyvykkyydessä. Edes silkkaa teknistä puolta tarkastellen. Hyväksyvää nyökkäilyä herätä. Lähinnä hämmennystä; tämäkö sitten läpi meni? Ja kovin usein. Menihän se.
Mielikuva Marinista, hakkaamassa väärinajattelijoista tunnustusta ulos. On kiherryttävä. Johtunee tuosta imagonrakentamiseen(?) liittyvästä kuvastosta, jota PM kovin mielellään tunnustuksellisena intersektionalistina käyttää. Väärintekijöiden vääryydellä tapahtuvaa vääryyttä vastaan on taistelumme tie! Maahan poljettua suomalaista naista, päivittäisessä harmaassa arjessaan kituen ja itkien (pelon vallassa, salaa wc:ssä). On puolustettava tuota ilkikurisesti paratiisinomaisissa oloissaan naiseudelle (ja homoudelle!) nauravaa irstaan olion - miehen ilmentymää vastaan.
Eipä taitaisi tuo edelläolevan tapainen, eteenpäinvievälle keskustelulle gutaa tehdä? Tälläisen perusjuntin suhteen tuo ei ehkä niinkään laajempia riskejä herättäisi. Mutta entä jos samantapainen viedään, eri muodoissaan toki. Yläkerroksiin poliittisessa ja muussa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Näiden rakenteiden väistämättä myös rahvaan mielipiteenmuodostusta muokatessa. Jalostuuko tuo rahvaan pariin valuessaan. Vaiko karkeutuuko peräti.
Ja sen tasa-arvonkin kanssa on hieman niin ja näin. Koska kyseessä ei nyt varsinaisesti ole mikään luonnonvakio, tuolle(kin) luodaan tavoiteltavat määritteet kulloisestakin ideologisesta (määräävästä) lähtökohdista käsin. Ainakin jossakin määrin.
Pääministeriä ylemmäs, ei ole mahdollista vallankäytön laajuuden suhteen tälläisessä edutuksellisessa demokratiassa edetä. Syystäkin, tuon viran hoitoon asetettavat vaatimukset saattavat ristiriidassa olla "vapauksien olemuksessa toteuttaa persoonaansa" vapaalla tavalla -suhteen. Suurinta valtaa käyttävän, tulisi erityisen tietoinen vastuistaan olla. Myös siitä, että potentiaalinen itsereflektoinnin vajeen suhde hierarkian huipulla olemiseen. On läsnäoleva riski.