Saatat olla hyvinkin oikeassa, mutta löytyykö tälle maksajaa?
Ihminen saattaa tehdä erinomaista työtä omasta mielestään, mutta jos kukaan ei ole valmis maksamaan siitä työstä, ongelma on valmis.
Sitten tuosta soveltavasta työstä.
Kuvittelen, että iso osa töistä on kaikkea muuta kuin soveltavaa. Jos kokoat elektroniikkaa tehtaassa, työsi saattaa olla vaativaa ja vaikeaa, mutta se ei ole luovaa, taio soveltavaa. Niillä joilla työ on soveltavaa, työnantaja tuskin tuijottaa työtunteja, vaan tuloksia. Jos ei, saattaa olla kyseessä erimielisyys siitä kuinka soveltavaa työ on.
Maksajan löytäminen on oma asiansa. Jos yrität myydä uniikkia tuotetta bulkkituotannon logiikalla, huonosti käy. Samoin käy toisinpäin. Yritäjän on ymmärrettävä tietysti mitä hän on myymässä. Vastuu asiasta on puhtaasti yrittäjällä.
Ehkä tässä yhteydessä sana luovuus ei ole oikea termi.
Lyhyesti. Monissa maissa teollisuus ja tekeminen ovat kehittyneet historiallisesti suurtuotannon näkökulmasta. Tähän on laaja historiallinen perusta mutta unohdetaan se. Olennaista on se, että näissä maissa tekeminen perustuu tarkkoihin ohjeisiin, sääntöihin ja proseduureihin.
Sitten on toisenlaisia maita, joissa samoin historiallisista perusteista johtuen tekeminen perustuu enemmän yksilön ratkaisuihin ja päätöksiin eri tilanteissa.
Maissa, joissa on totuttu suurtuotannon näkökulmiin, millintarkka ohjeistus on sääntö. He eivät pysty toimimaan muuten edes tilanteissa, joissa tämä ohjeistus/sääntely/proseduriaalisuus aiheuttavat vain valtavasti turhaa työtä. Koska kyseessä on kulttuuri. Täytyy muistaa, että raha on aina toissijainen asia kulttuuriin nähden. Sama pätee maihin, joissa toiminnan perusteet ovat toisenlaiset. He eivät pysty toiminaan kulttuuriaan vastaan.
Ongelmat syntyvät siinä, kun näitä eri toimintatapoja sovelletaan ympäristöissä, joissa ne eivät toimi. Tiedän erinomaisen hyvin, miten sama työ voi vaatia 20 hengen täysipäiväisen työn yhdessä maassa ja 1 hengen osapäiväisen työn toisessa maassa. Ja lopputulos on parempi siinä 1 hengen maassa. Toisaalta tiedän myös, että siinä 1 hengen maassa ei pystytä koskaan suurtuotantoon. Nämä ovat sekä omia kokemuksiani että lukemia monista maista ja kulttureista. Esimerkkejä voin ottaa vaikka kuinka ainakin 4 mantereelta.
Tuntien vertaaminen maiden välillä on turhaa. Koska niillä tunneilla ei tehdä samoja asioita.
Ihan huvikseni sanon näin. Saksassa perusmekaanikon koulutus kestää 0,5-1,5 vuotta. Suomessa 2-3 vuotta. Molemmilla on sama tutkinto. Meillä itketään, että koulutus kestää liian kauan kilpailijoihin verrattuna, mikä on ajallisesti totta.
Arvatkaapa, kumpi on tehokkaampi tapa 10 vuoden tähtäimellä.
