Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

Mitä tarjottavaa Keskustalle, siis Keskustan äänestäjille voisi Kok & PS tarjota? Suurempia maataloustukia? :D
Jos Keskustan äänestäjä on konservatiivisesti ajatteleva, ja muualla kuin kasvukeskuksissa asuva, niin varmasti löytyisi enemmän tarjottavaa kuin vasuviheriäisiltä.
 
Erkki "Eki" Tuomioja ja Anneli "antzu" Jäätteenmäki hallitukseen palauttaisivat uskoni päivän politiikkaan.
 
^Joo, Rinteen vaihtuminen juuri noin puoluekokouksessa voi hyvinkin tapahtua mutta hallitus jatkaa silti arvelen ma :/

Yhdenkään hallituspuolueen etu ei olisi lähteä nyt uusiin vaaleihin. Ja mitä pääministeriin tulee niin hän voi hyvinkin mennä ensi vuonna vaihtoon vaikka tästä revohkasta selviäisikin kuivin jaloin. Sen verran sekavaa settiä tulee ulos lähes päivittäin.
 
Onkohan Rinne ollut aina puheissaan yhtä sekava kuin nyt pääministerinä? Vaikuttaa, kuin hän puhuisi ensin, ja ajattelisi ehkä sitten joskus jälkeenpäin.

Ainakin siltä ajalta miltä minä muistan sen julkisuudesta se on ollut koko ajan samanlainen.

Ihan kuin se ei kuuntelisi muita vaan omaa ajatteluaan siitä mitä olettaa/kuvittelee/toivoo/luulee muiden sanovan ja sen jälkeen nopea reagointi siihen pään sisäiseen "todellisuuteen". Sitten kun käy käry sekavien sössöttämisestä tulee korjausliike, joka koostuu siitä että muita syyllistetään epäsuorasti hänen omista mokistaan. Jos sekään ei auta niin välttelykäyttäytymistä.

Rinnee osaa pitää tosi hyvin vakavan (ja usein huolestuneen) ilmeen sössöttäessään ihan järjettömiä. Suurin osa ihmisistä tuntuu menevän jonkinlaiseen emootiosamaistumistranssiin jossa logiikan ja moraalin puute jutuissa jää huomaamatta.

Orpo osaa vetää saman emootiosamaistumisjutun. Sillä jutuissa on yleensä mukana joku logiikka, joskaan ei välttämättä yhtään sen rehellisempi.

En ole varma asiasta, mutta veikkaisin että kuulijoiden samaistumisen nappaaminen on jonkinlainen variaatio pacing and leading -tekniikoista. Ne sijoitetaan usein NLP-koriin.


off topic

Tämä video on havaintokykyiselle aivan hillitöntä katsottavaa. Kaksi pacing and leading -tekniikan todellista mestaria - Scott Adams ja Jordan Harbinger - käyvät samaan aikaan sekä sanallista keskustelua että soveltavat taukoamatta nonverbaalisesti p&l -tekniikoita toisiinsa. Välillä sitten virnistelevät kun saavat toisen liekaan.

Voi vaatia moneen kertaan katsomista että tekniikat ja niiden vaikutukset huomaa. Ne alkavat yleensä muuttuvina elesarjoina, etenevät sanallisen sisällön ohjaamiseen emotionaalisen yhteyden kautta ja jatkuvat usein niin että toinen irrottautuu ja tekee saman.

Juuri se, että nuo ovat tuossa niin hyviä tekee huomaamisesta vaikeaa.

 
Viimeksi muokattu:
Paaterosta jäi mieleen "hakeva puhetyyli" jotakin epäselvyyttä olu kommunikaatiossa. Se Heidi Hautalaha myös fuduilla 2011 pihalle, valtion omistajaohjaus on niin kuuma peruna.
 
Tiukan paikan tullen menee Rinteellä rykimiseksi.Pääministerin haastattelutunti meni taannoin yhdeksi köhimiseksi.Toista johtopaikoilla olevaa poliitikkoa joka olisi yhtä huono ulosannissa ei tule mieleen.Kuin kuuma peruna pyörisi suussa ja sen lomasta livauttelisi puolittaisia sanoja
 
Tiukan paikan tullen menee Rinteellä rykimiseksi.Pääministerin haastattelutunti meni taannoin yhdeksi köhimiseksi.Toista johtopaikoilla olevaa poliitikkoa joka olisi yhtä huono ulosannissa ei tule mieleen.Kuin kuuma peruna pyörisi suussa ja sen lomasta livauttelisi puolittaisia sanoja

Rinnettä heikompana demarina tulee lähinnä mieleen puoluetoveri Pertti Paasio joka änkytti pahasti.
 
Rinnettä heikompana demarina tulee lähinnä mieleen puoluetoveri Pertti Paasio joka änkytti pahasti.
Mutta Paasion suurin ongelma taisi olla se änkytys. Sisältö ei niinkään.

Rinteen ongelma tuntuu olevan, että ei kestä julkisuutta. Epäilen, että menee lukkoon jännityksestä ja sen vuoksi kommentoi asioita jotenkin pers'tuntumalta sinnepäin. Siksi hyppäsi yht'äkkiä Ranskan kelkkaan, siksi sekoilee postin työtaistelussa, siksi muutkin sammakot. Sitten vielä se typerä jääräpäisyys, eli yrittää säilyttää kasvonsa joko ajamalla päin seinää, vaikka jokainen näkee miehen olevan väärässä tai sitten kiistämällä sanoneensa kyseistä asiaa. Mieleen tulee etsimättä hra Väyrynen. Mielestäni on täysin mahdollista, että Rinteen pääministeriys karahtaa tähän huonoon esiintymiseen. Mutta tuskin hallitus kaatuu, vaikka PM vaihdettaisiinkin.
 
Rinnettä heikompana demarina tulee lähinnä mieleen puoluetoveri Pertti Paasio joka änkytti pahasti.

Paasio on vaimon kautta sukua ja täytyy sanoa että siinä on kyllä tyyppiesimerkki todellisuuden ja julkikuvan räikeästä erosta. Siviilissä aivan hemmetin fiksu kaveri ja hauska seuramies.

Puhevika torpedoi kuitenkin tehokkaasti ulosannin ja nousee määritteleväksi ominaisuudeksi. Eihän hän mikään jämäkkä puoluejohtajatyyppi kyllä ole joten siinä suhteessa ei vääryyttä tapahtunut.
 
Minun mielestäni Rinteestä huokuu poikkeuksellinen vallanhalu ja -jano....jopa politiikan viitekehyksessä. Ja aika surutta tämä itse itsensä äijäfeministiksi koroittanut pm on kyennyt ja kykenee edelleen polkemaan naisväen jalkoihinsa.

Mainio äijäfeministi ympäröi itsensä naisilla mielellään. Miksi? He toimivat kilpinaisina. Samaa näkee jo kunnallispolitiikassa ympäri Suomen. Ja jos joku -nainen- ryhtyy sordinoimaan, hänet surutta lakaistaan pois. Ja eipä nouse naisrintama puolustamaan siskoaan.....hmmm. Tätäkin näkee jo kuntatasoilla tenkanaan, ei ole pitkäkään aika, kun eräs kuntavaikuttajanainen hoksasi joutuneensa sivuraiteelle ryhtyessään vastustamaan pitäjän vahvaa miestä....eikä ole kanssasiskot rikkaa ristiin panneet omiksen puolesta.
 
Julkisuus ei ole (Rinteen) ongelma puhuessa. Kuunnelkaapa niitä puheiden äänenpainoja eduskunnasta, kun se kokee olevansa niskan päällä.

Ongelma on se, että (Rinne) on AY-jyrä. Ei velvollinen vastaamaan asioiden perille viemisestä, vaan on tottunut pakottamaan toiset siihen. Vastuuta ei ole tarvinnut kantaa vaan on voinut pumpata niin paljon kuin rahkeet vaan riittää.

Kuunnelkaa vielä perjantain ilmoitustilaisuuden alku ja katsokaa äijän kehonkieltä. Taisi oivaltaa ensimmäisen kerran, että kaikkeen ei pelkkä ylimielisyys auta vaan vastuuseenkin saattaa joutua.

https://areena.yle.fi/1-4580612 kohdasta 7:50
 
Paasio on vaimon kautta sukua ja täytyy sanoa että siinä on kyllä tyyppiesimerkki todellisuuden ja julkikuvan räikeästä erosta. Siviilissä aivan hemmetin fiksu kaveri ja hauska seuramies.

Niinhän se kuulemma on ja osaa ottaa ihmiset mukaan keskusteluun ja hauskanpitoon. Aika surutta jopa rehtimetia silloin aikoinaan katsoi asiakseen pilkata tätä änkytysvikaa puheessa, seikka, joka kertoo jotain myös rehtimetiasta.
 
Kuitenkin tuollainen ”äijäfeministiksi” itsensä määrittely ja ”setämiesten” parjaaminen, samalla kun itse täyttää lukuisat ”setämiehen” kriteerit, on minusta ihan älytöntä ja riskialtista, jos sillä yrittää kalastella suosiota ja/tai uskottavuutta. Heh, ihan jopa vähän säälittävän kuvan antaa itsensä kadottaneesta henkilöstä. Varmasti todelliset feministitkin ovat niin hämmentyneitä, että eivät saa sanaa suustaan. Ilmoitti vielä oikein ylpeänä, että tavoitteena saada mahdollisimman paljon naisia ympärilleen ministereiksi, ja komissaarikin piti julkisten puheiden mukaan valita sukupuoli edellä. Puhumattakaan mitä nyt sitten viime päivinä on tapahtunut. Eihän tuollaista ”johtajaa” kukaan voi ottaa tosissaan, ja siinä samalla se tosiasiallinen valtakin murenee.
 
Mielipide äijäfeministeistä. :)

Äijäfeminismi on fuulaa
TEHNYT JUSSI JUHANI KUOSMANEN, 01/12/2019



Erään pääministerin seikkailuja seurattuani olen tullut siihen tulokseen, että äijäfeminismi on fuulaa. Sellaiset eivät ole feministejä eivätkä äijiä. Etsin suomen kielestä sanaa, joka kuvaisi tyyppiä parhaiten. Päädyin sanaan ketku. Lisämäärittelisin sen vielä adjektiivilla ”pahimmanlaatuinen”.

Varsinkin politiikan vasemmalla laidalla heitä kelluu feminismin ristiaallokossa kuin heinäsorsia. Ja voi sitä hymyjen maireutta ja henkisten olalletaputusten läiskettä, kun sattuvat naisten seuraan. Ovat olevinaan kaikesta niin samaa mieltä jo ennen kuin kukaan naisista ehtii olla mitään mieltä.
Lipruilevat kuin Sillanpää metamfetamiinipöllyssään. Ja kun ääneen pääsevät, niin rakkaus-, tunneäly- ja arvopohjapuheita riittää. Kuin heinäsorsalta pökäleitä. Mutta eivät he vakavissaan puhu. Heillä on pari tavoitetta.
Ensimmäinen on tietysti päästä sänkyyn. Puhun siis heteroista äijäfeministeistä. Homopuolella sellaisia ei ole. Homot ovat, tuota, homoja. Ja jo sellaisenaan feministinaisten suosiossa. Se on oikein ja reilua. Minustakin he ovat mukavampia kuin yksikään äijäfeministi. Aitoja.
Anteeksi tuo homohyppäys, olin siis puhumassa äijäfeministien sänkyynpääsypyrkimyksistä…
Se on heille vain välitavoite. Eikä siinä sinällään edes mitään pahaa...
Myös jokaisella rehdillä heteromiehellä on seksi tavoitteena useammin kuin naiset arvaavatkaan. Tutkimusten mukaan normaali nuori mies ajattelee seksiä peräti neljä kertaa tunnissa. Ja me vanhemmatkin vielä kahdesti. Puoli tuntia kerrallaan.
Heillä, äijäfeministeillä, on kuitenkin pakkomielle päästä sutaisemaan porukkansa johtavia naaraita. Ja he pääsevät. En ole varma harmittaako se minua, mutta epäilen että kyllä.
Äijäfeminismi tuossa mielessä kannattaa aina. Ihan kuin Jörn Donnerilla lukeminen. Feministiä feikkaavilla miehillä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia päästä petitouhuihin kuin normaaliheterolla. Hehän istuskelevat jatkuvasti erilaisissa naisporukoissa lipruilemassa. Komppaavat ja kaveeraavat niin penteeleesti. Kyllä sillä tyylillä lopulta vähintään säälipillua irtoaa.
Vasta tässä vaiheessa, sanottuani tuon tuhman p-sanan, pyydän anteeksi rumaa ja seksististä kielenkäyttöäni. Siihen on syynsä. Inhoan joka solullani tyyppejä, jotka esittävät jotakin, mitä eivät oikeasti ole. Sellainen on raivostuttavaa. Ja vielä enemmän se, että jotkut menevät jatkuvasti lankaan noiden kanssa.
Tällaisia lipruilun luonnonlahjakkuuksia valitaan erityisesti poliittisten puolueiden johtotehtäviin ja kulttuurilaitosten vetäjiksi. Ja yleensä juuri naiset ovat antaneet heille äänensä. Sen ainoan, jonka olisi voinut käyttää järkevästikin.
Äijäfeministin varsinainen tavoite ja päämäärä on nimittäin päästä naisten avulla valtaan. Ja melkein aina he siinä onnistuvat. Siihen loppuu rakkauspuhe.
Kun normaali äijä mokaa ja tai muuuten mulkeroi, hän kantaa miehekkäästi itse vastuun. Menee hoitoon tai hirteen. Kun äijäfemisti mokaa, hän ruokkii sudet lähipiirinsä naisilla ja luikkii itse karkuun. Se on taas niin nähty.
Yhtä asiaa suomalainen koululaitos kaipaisi kipeästi: Ihmistuntemuskoulutusta.
Jussi Juhani
 
Mitä tarjottavaa Keskustalle, siis Keskustan äänestäjille voisi Kok & PS tarjota? Suurempia maataloustukia? :D

Oli Kepun politiikasta mitä mieltä tahansa, niin on aika vaikea kiistää sitä, etteikö Kepun piiriin olisi vuosikymmenten mittaan kertynyt aivan valtava määrä joidenkin alojen menettelytapa- ja substanssiosaamista.

Toinen asia on se, että niin koomiselta kuin se kuulostaakin, niin Kepun "pidetään koko Suomi asuttuna" -näkökulma edustaa nykyaikaa sekä tulevaisuutta ja monen muun puolueen "turvaudutaan menneen maailman tayloristiseen keskittämispolitiikkaan ja ajetaan oppilaitosten sijoittelulla ja kaavoituspolitikalla väestö kaskukeskusten neukkukuutioihin kärsimään" -politiikka taas menneissä houreissa elämistä.
 
Back
Top