Kyllä yksityinen sektori irrottaa prolen palveluksesta kuin palan jätkän sielusta. Mutta kahtokkeepa julkista sektoria ja ainakin kuntatasoa. Kyllä on saamattoman ja hankalan lutjakkeen saaminen ulos varsin veikeä tapahtuma. Yleensä ei onnistu mitenkään.
Moni työpaikka kuntatasolla huokaa jatkuvasti erilaisten mitoitusten kanssa. Mitoitus yleensä on varsin passeli, KUNHAN jokainen hoitaisi oman osuutensa siitä työstä. Mutta kun ei hoida. Ei siinä muuta kuin sitten se vajaa porukka hoitaa senkin lutjakkeen osuuden. Lasten-vanhustenhoito-opetustoimi ovat hyviä esimerkkejä.
Työnjohto sitten yrittää luovia ja pehmittää tilanteita. Lopputuloksena syntyy vajaasti tuotettu palvelu, ryytyneet työläiset, suht tyytyväinen lutjake ja sopu....joka ei päädy lehtien palstoille.
Ratkaisua tähän asiaa ei ole olemassa, koska me ihmiset. Täydellistä pakettia ei ole missään ja yleensä pitää tyytyä riittävän hyvään.