Onneksi perheenyhdistämisestä ei ole tehty liian helpoksi . Tässä tapauksessa vaimon ja lasten palautus tuntuu kovalta päätökseltä kun ei tukia ole tarvinnut ja lapset kotiutuneet.
Turkkilaisyrittäjä on elänyt Suomessa yli 10 vuotta ilman tukia – silti hänen perheensä karkotettiin
Tänään klo 15:19
Janakkalan Turengissa asuvan yrittäjän Selahattin Kusin vaimo ja kaksi lasta karkotettiin Suomesta riittämättömien tulojen vuoksi.
- ”Pikkupoika kysyy joka päivä, milloin hän pääsee takaisin Suomeen”, kertoo Selahattin Kus.
- Karkotuspäätös on herättänyt vastustusta Janakkalan kunnassa ja Turengin koulussa.
- Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaan Kusilta olisi odotettu noin 2 800 euron kuukausipalkkaa. Viraston mukaan tulorajat ovat paras arvio siitä, millä rahalla Suomessa tulee toimeen.
Vasemmalla: Selahattin Kus omassa yrityksessään lounasravintola Pikantissa Janakkalassa. Oikealla: Maahanmuuttoviraston päätös Kusin vaimon ja 12-vuotiaan pojan oleskeluluvan hylkäämisestä. SELAHATTIN KUSIN KOTIALBUMI
Janakkalan kunnassa kuohuu paikallisen yrittäjän perheen karkotuspäätöksen vuoksi.
Kuntapäättäjät ja paikallisen Turengin koulun opettajat ovat nousseet vastustamaan turenkilaisen lounasravintola Pikantin omistajan
Selahattin Kusin perheen karkotusta.
Perheen tilanteesta on aiemmin kertonut
Hämeen Sanomat.
Kusin perhe karkotettiin Suomesta helmikuun alussa. Turkkiin lähetettiin vaimo sekä 12- ja 20-vuotiaat lapset.
Erityistä tyrmistystä on herättänyt 12-vuotiaan pojan kohtalo.
Poika on käynyt koulunsa Suomessa ja Selahattin Kusin mukaan pärjännyt hyvin. Turengin koulun kannanotossa sanotaan, että pojan koulutovereiden keskuudessa vallitsee hämmennys.
– Aikuisten maailma näyttäytyy nyt valitettavan epäoikeudenmukaisena ja suvaitsemattomana, sanotaan kannanotossa
Kus joutuu käymään kipeitä keskusteluja 12-vuotiaan poikansa kanssa päivittäin.
– Pikkupoika kysyy joka päivä, milloin hän pääsee takaisin Suomeen, Kus kertoo.
Paluuta Kus ei voi luvata. Ainakaan vielä. Kusin ja hänen perheensä viimeinen oljenkorsi on korkein hallinto-oikeus, jossa Kusin perheen karkotuspäätös on käsiteltävänä.
Poliisi haki kotoa
Selahattin Kus tuli Suomeen töihin vuonna 2007. Hänet tunnetaan turenkilaisen lounasravintola Pikantin yrittäjänä. Kus sai pysyvän oleskeluluvan Suomeen vuonna 2012.
Seuraavana vuonna Kus toi perheensä uuteen kotimaahan. Perhe sai tilapäisen oleskeluluvan ensin vuodeksi, sitten kolmeksi vuodeksi.
Kusin nelihenkinen perhe kotiutui hyvin. Opettajien kuvauksen mukaan nuoremmalla pojalla oli ensin kielellisiä vaikeuksia, mutta sittemmin hänestä kuoriutui idearikas, innokas ja taitava koululainen.
Vanhempi poika aloitti yläasteella ja jatkoi opintoja ammattikoulussa autoalalla.
Vuonna 2017 Kusin vaimo ja kaksi lasta hakivat Suomesta pysyvää oleskelulupaa. Maahanmuuttovirasto teki kielteisen päätöksen helmikuussa 2019. Kusit valittivat hallinto-oikeuteen, joka antoi ratkaisunsa tammikuussa.
Poliisit hakivat Kusin vaimon ja pojan helmikuun alussa ja saattoivat heidät matkalle Turkkiin.
Tuloraja ihmetyttää
Maahanmuuttovirasto hylkäsi Kusin perheen oleskeluluvat, koska perheellä ei ole kiinteitä siteitä Suomeen. Lisäksi merkittävä tekijä kielteisessä päätöksessä olivat liian pienet tulot.
Iltalehti on nähnyt kielteiset oleskelulupapäätökset.
Maahanmuuttoviraston sisäisen ohjeistuksen mukaan Kusilta edellytettiin noin 26 000 euron nettovuosituloja. Nettotulot tarkoittavat käteen jääviä palkkatuloja verotuksen jälkeen.
Vuonna 2018 Kusin tulot olivat nettona noin 19 000 euroa vuodessa. Lisäksi Maahanmuuttovirasto katsoi, että lounaskahvila Pikantin taloudellinen tila ei näytä vakuuttavalta toimeentulon kannalta.
Oikealla Selahattin Kusin vanhemman pojan kielteinen oleskelulupapäätös. Vasemmalla Kusin vaimon ja 12-vuotiaan pojan kielteinen oleskelulupapäätös. SELAHATTIN KUSIN KOTIALBUMI
Kus ei niele perusteluja. Hän korostaa, ettei hän tai hänen perheensä ole kertaakaan 13 vuoden aikana tarvinnut tukeutua sosiaaliturvaan. Tämä todetaan myös Maahanmuuttoviraston päätöksessä.
– Jos rahani riittävät yhdelle perheelle, eikä olisi tarvetta tuhlata ylimääräistä rahaa, niin miksi pienilläkin tuloilla ei voisi elää ilman valtion tukia? Onko tilanteemme Maahanmuuttovirastolle jotenkin ihmeellinen?
Kusin vanhempi poika ehti tulla täysi-ikäiseksi oleskeluluvan hakuprosessin aikana. Häneltä olisi odotettu 12 000 euron nettotuloja vuodessa, vaikka hän opiskeli autoalaa ammattikoulussa.
– Kenellä on aikaa käydä koulua täysipäiväisesti ja työskennellä samaan aikaan, Selahattin Kus ihmettelee.
Ohjeistus vakiintunut
Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja
Pauliina Helminen kommentoi oleskelulupien ratkaisukäytäntöjä yleisellä tasolla. Helmisen mukaan toimeentulovaatimus on keskeinen edellytys ulkomaalaislaissa.
– Lakiin on sisällytetty ajatus siitä, että toimeentulon Suomessa tulee olla turvattu ellei erikseen toisin säädetä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa pitää tulla toimeen turvautumatta toimeentulotukeen tai sitä vastaavan etuuteen, Helminen sanoo.
Selahattin Kusin olisi pitänyt Maahanmuuttoviraston ohjeistuksen mukaan tienata nettona noin 26 000 euroa vuodessa elättääkseen vaimonsa ja nuoremman poikansa.
FAKTAT
Suuntaa-antavat tulorajat (nettona) oleskeluluvan hakijalle:
- 1. aikuinen 1 000 euroa kuukaudessa
- 2. aikuinen 700 euroa kuukaudessa
- 1. alaikäinen perheenjäsen 500 euroa kuukaudessa
- 2. alaikäinen perheenjäsen 400 euroa kuukaudessa
- 3. alaikäinen perheenjäsen 300 euroa kuukaudessa
- 4. alaikäinen perheenjäsen 200 euroa kuukaudessa
- 5. alaikäinen perheenjäsen 100 euroa kuukaudessa
- 6. alaikäinen perheenjäsen 0 euroa kuukaudessa
Veronmaksajain keskusliiton
laskelmien mukaan tulotaso olisi bruttona, eli ennen veroja noin 2 800 euroa kuukaudessa. Suomalaisten palkansaajien mediaani vuonna 2018 oli 3 079 euroa kuukaudessa.
Pauliina Helmisen mukaan Maahanmuuttoviraston ohjeistukset ovat vakiintuneet yli kymmenen vuoden aikana lain ja oikeuskäytännön perusteella.
– Suuntaa-antavat toimeentulorajat ovat paras arvio siitä tulotasosta, jolla Suomessa tulee toimeen.