RK62 M2,M3 murtojarru

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 1986
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
En oikein jaksaisi pitää herroille nyt materiaalitekniikan luentoa. Esitän vain kysymyksen, että jos 500 HB panssariteräkset todella helähtävät kuin lasi luodin osuessa, miksi panssariajoneuvot sitten on tehty siitä? :D Matala sitkeys tarkoittaa vain vähäistä murtovenymää.

Noiden kovien terästen valmistus, karkaisu ja käsittely vain on kallista, kun taas teräsbetonissa halutaan halpoja ja kestäviä rakenteita. Noita kasimillisiä harjateräksiä taivutellaan käsivoiminkin mutkalle, tällainen temppu ei karkaistuilla lujilla teräksillä onnistu.

Itse raudoitusten katkaisuun ampumalla en o ota kantaa kun en ole sitä kokeillut, sanotaanko näin että vähän epätoivoiselta se kuulostaa ja on varmasti aika niché ominaisuus - yhteenkin harjateräkseen saa varmaankin somottaa useamman kerran. Kaupunkijääkäreillä voisi kuvitella olevan tarkoitukseen ihan työkalujakin, voimapihdeillä katkeaa nopeasti harjateräskehikkokin. Nimimerkillä muutaman tuhat neliötä lattiaa raudoittanut.
 
En oikein jaksaisi pitää herroille nyt materiaalitekniikan luentoa. Esitän vain kysymyksen, että jos 500 HB panssariteräkset todella helähtävät kuin lasi luodin osuessa, miksi panssariajoneuvot sitten on tehty siitä? :D Matala sitkeys tarkoittaa vain vähäistä murtovenymää.

Nyt kun toit asian esille, niin on tiedossa tapauksia panssariajoneuvoista, joiden panssariteräs tuppasi hajoamaan lasin tapaan saadessaan osuman. Yleensä tälläisiä oli kevyemmin panssaroidut vaunut joiden panssari oli tehty mahdollisimman kovaksi. Tällöin panssari rikkoutui isoina paloina saatuaan osuman ammuksesta joka oli kaliberiltaan suurempi kuin panssarilevyn paksuus. Italialaiset panssarit Afrikassa on yleisimmin mainittu, mutta samanlaisia tapauksia kerrotaan tavatun Saksalaisten panssariautojen kohdalla.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Nyt kun toit asian esille, niin on tiedossa tapauksia panssariajoneuvoista, joiden panssariteräs tuppasi hajoamaan lasin tapaan saadessaan osuman. Yleensä tälläisiä oli kevyemmin panssaroidut vaunut joiden panssari oli tehty mahdollisimman kovaksi. Tällöin panssari rikkoutui isoina paloina saatuaan osuman ammuksesta joka oli kaliberiltaan suurempi kuin panssarilevyn paksuus. Italialaiset panssarit Afrikassa on yleisimmin mainittu, mutta samanlaisia tapauksia kerrotaan tavatun Saksalaisten panssariautojen kohdalla.

Tällasia tapauksia on ollut joo, mutta erityisesti WW2 vehkeiden kohdalla voidaan hyvällä syyllä epäillä valmistuslaadun heikkouksia eritoten akselivaltojen kohdalla. Iskusitkeyden vaihvistamisessa yksi tärkeimpiä seosaineita on nikkeli, mistä saksalaisilla oli ilmeisesti kova pula eikä sotalaadun tuotanto muutenkaan ollut aina erityisen häikäisevää. Italialaisilla raaka-aineiden puute lienee ollut vielä huutavampi (esmes hävittäjissä käyettiin yhä paljon puurakenteita osin raaka-ainepulan takia) eikä myöskään kokemus panssariajoneuvojen valmistamisesta ollut yhtä vahvaa. Keveissä vaunuissa voisin kuvitella käytetyn kovaksi pintakarkaistua terästä (face-hardened steel) joka voidaan vahingossa läpikarkaista liian kovaksi hiilettämällä sitä liikaa. Lisäksi polttohitsaamalla koottujen vaunujen saumojen ympärillä on valtavat HAZ-alueet, missä rakeet kasvavat valtaviksi ja särö pääsee etenemään yhtenäistä raerajaa pitkin. Lisäksi kun HAZista pääsee hiili palamaan pois, tähän tulee helposti kova-sitkeä rajakerros (ja sulan kohdalla suotaumakerros) mikä on ihan omiaan jännityskeskittymien ydintymiselle, mitä lämpövetelyistä pakosta tulee. PS-ammusten läpäisy on lähes aina kaliiperia suurempi, joten osa tuollaisista tapauksista johtuu ihan läpäisyn ja sitä seuranneen räjähdyksen shokkiaalloista. Niitä saattaa esiintyä ihan oikeinkin toimineessa panssariteräksessä ainakin mun näkemän aineiston mukaan. Kyse ei siis ole ainoastaan kovuudesta, haurastumista tapahtuu eri syistä eri olosuhteissa. Sitten ihan oma lukunsa ovat panssarin sisäpuoliseen sirpaloitumiseen perustuvat HESH-kranaatit mitä erityisesti britit suosivat post-WW2 rihlatuissa psv-kanuunoissaan.

Voin palata aiheeseen viikonloppuna, kun palaan saunanrakennushommista ja kaivan esiin vaurioanalyysin oppimateriaalit. Aiheelle voisi myös katsoa sopivamman ketjun.
 
Juurikin rakenneterästen katkomiseen murtojarru on ensisijaisesti olemassa, riippulukot ja muut murtojarrun kitaan mahtuvat esineet on sitten vähän toissijaisia juttuja. Murtojarru on nopeampi tapa pätkiä rakenneterästä kuin voimapihdit, eikä sen käyttö piippuun kiinnitettynä estä aseen normaalia käyttöä. Muutama tuollainen ryhmään niin ainakin tunkeutumiskäytössä voimapihdit jää kakkoseksi... Ja käyttötilanteet on lähtökohtaisesti sellaisia missä räjähdysaine on jo ilmaissut joukon olevan paikalla, jolloin pari kolme laukausta ei enää vaikuta melusaasteen kokonaismäärään.

Eli erikoistyökalu, jolla on katsottu olevan arvoa tietyille joukoille. Jos et itse koe että ko. tuotteelle on tarvetta, et varmaankaan kuulu kohderyhmään ;) Murtojarru on kotimaista valmistetta, mutta onhan noita muuallakin tarjolla:

*edit: pahoittelut alkuperäisestä muotoilusta, some-alustoille ei pitäisi koskaan kirjoitella silloin kun on hieman väsynyt ja murtojarru valmiiksi nenässä.
 
Viimeksi muokattu:
Työmailla raudoitusrautojen katkomiseen melusaasteen vähentämiseksi on käytössä rynkkyjen tilalla akkuvehkeet, tosin meidän firmassa makitan tilalla on hitachin vastaava vehje.
 
Viimeksi muokattu:
Työmailla raudoitusrautojen katkomiseen melusaasteen vähentämiseksi on käytössä rynkkyjen tilalla akkuvehkeet, tosin meidän firmassa makitan tilalla on hitachin vastaava vehje.
Siisti vehjes. Olispa meilläkin ammattikoulussa tollaset, niin ei tarvitsisi saksilla katkoa rautoja. Koulutuspäällikkö on vain aika nihkeä ostamaan edes uutta akkuporaa, kun sellaista tarvitaan.
 
Siisti vehjes. Olispa meilläkin ammattikoulussa tollaset, niin ei tarvitsisi saksilla katkoa rautoja. Koulutuspäällikkö on vain aika nihkeä ostamaan edes uutta akkuporaa, kun sellaista tarvitaan.

Jaa-a, miksikähän tuo nihkeys? Nehän kohtelee amiksia kuin varusmiehiä!
 
Nuo vehkeet on aika hitaita. Kasimillistä verkkoa leikkaa täydet 6 metriä pihdeillä siinä missä tollasella kolme rautaa. 12 mm rautojen kanssa sitten alkaa olla jo ehdoton, niiden napsiminen saksilla alkoi olla jo vittumaista ja ennenkaikkea ihan saatanan hidasta hommaa. Siinä kans menee työkalsuta leuat paskaksi.

Mun valinta pikatyökaluksi olisi akkurälläkkä, se on muutama sekunti per harjateräs, mutta ihan miten vaan. Raksallahan sen käyttöä rajoittaa kipinöinti, ei saa tehdä lattiastyroksien päällä.
 
Nuo vehkeet on aika hitaita. Kasimillistä verkkoa leikkaa täydet 6 metriä pihdeillä siinä missä tollasella kolme rautaa. 12 mm rautojen kanssa sitten alkaa olla jo ehdoton, niiden napsiminen saksilla alkoi olla jo vittumaista ja ennenkaikkea ihan saatanan hidasta hommaa. Siinä kans menee työkalsuta leuat paskaksi.

Mun valinta pikatyökaluksi olisi akkurälläkkä, se on muutama sekunti per harjateräs, mutta ihan miten vaan. Raksallahan sen käyttöä rajoittaa kipinöinti, ei saa tehdä lattiastyroksien päällä.
Jep, akkurälläkkä on ollut tehokkain ja nopein työmailla raudoitusverkkojen katkomiseen, jos on ollut salittua paloturvallisuuden vuoksi.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Jaa-a, miksikähän tuo nihkeys? Nehän kohtelee amiksia kuin varusmiehiä!
Koska idiootit ja välinpitämättömät amikset hukkaa sekä rikkoo kalliita vehkeitä. Oi sitä opettajan riemua, kun lumihangesta löytyy impulssinaulain tai akkukone. Intissä sentään joutuu ehkä korvausvastuuseen, toisin kuin koulussa.
 
Jos seinään on räjäytetty aukko ja siellä on verkko edessä, niin onko hiljaisuudella merkitystä toiminnalle?
 
Jos seinään on räjäytetty aukko ja siellä on verkko edessä, niin onko hiljaisuudella merkitystä toiminnalle?
Ei. nopeus on valttia. Käkkiminen on kuolemaksi. Mitä pidemmän ajan keikut aukossa sitä suuremmalla todennäköisyydellä vihollinen toipuu paineiskusta/shokista ja pystyy tuhoamaan sinut.
 
Suomessa on aika suuri kerrostalokanta, jotka on tehty 50-60-70 luvulla, ja noissa taloissa 8mm harjaterästä ei tahdo löytää kuin tietyistä palkeista, sekä kellarista ja väestönsuojasta. Suurin osa raudoituksesta on noin 4mm teräsverkkoa, seasta löytyy toki myös mm. kuorittuja sähköjohtimia sekä rautalankaa. Nuo edellä mainitut ainakin katkeaa ampumalla. Tosin uskoisin sen 8mm normi harjateräksenkin napsahtavan poikki, ja luulisi, että joku tuota murtojarrua on joskus edes testannut, ennen julkaisua. Eli voisi siitä kuvitella tietyillä joukoilla jotain hyötyä olevan.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Suomessa on aika suuri kerrostalokanta, jotka on tehty 50-60-70 luvulla, ja noissa taloissa 8mm harjaterästä ei tahdo löytää kuin tietyistä palkeista, sekä kellarista ja väestönsuojasta. Suurin osa raudoituksesta on noin 4mm teräsverkkoa, seasta löytyy toki myös mm. kuorittuja sähköjohtimia sekä rautalankaa. Nuo edellä mainitut ainakin katkeaa ampumalla. Tosin uskoisin sen 8mm normi harjateräksenkin napsahtavan poikki, ja luulisi, että joku tuota murtojarrua on joskus edes testannut, ennen julkaisua. Eli voisi siitä kuvitella tietyillä joukoilla jotain hyötyä olevan.
No eikös pitäs ottaa selville, mitä harjateräsvahvuutta naapurissa on käytetty, vai onko mitään.:)
 
Juu, mutta missä tilanteessa tuota teräksen katkaisemisen mahdollisuutta tarvitaan?
Kai se lukko/ketju menee rikki normi ampumisella?
Jos esim ovia tai seiniä murretaan taistelun tuoksinassa, niin lienee eduksi että kaikilla taistelijoilla on aseet kädessä ja käyttövalmiina eikä niin että osalla on murtovälineitä. Jos ei ole nk tilanne päällä niin sitten voi käyttää varsinaista murtosettiä.
 
Jos esim ovia tai seiniä murretaan taistelun tuoksinassa, niin lienee eduksi että kaikilla taistelijoilla on aseet kädessä ja käyttövalmiina eikä niin että osalla on murtovälineitä. Jos ei ole nk tilanne päällä niin sitten voi käyttää varsinaista murtosettiä.
Ja se murtosetti painaa ja syö tilaa muilta välineiltä vs joku 200-300gramman murtojarru.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Jos esim ovia tai seiniä murretaan taistelun tuoksinassa, niin lienee eduksi että kaikilla taistelijoilla on aseet kädessä ja käyttövalmiina eikä niin että osalla on murtovälineitä. Jos ei ole nk tilanne päällä niin sitten voi käyttää varsinaista murtosettiä.
En näe todennäköisenä, että tilanteen päällä ollessa löytyy jannua jolla on räjähteet mukana, ja taito käyttää niitä siten, että betoniseinään saadaan miehen mentävä aukko.

Mutta kai se murtojarru on tarpeelinen koska sellaiset on hankittu.
 
En näe todennäköisenä, että tilanteen päällä ollessa löytyy jannua jolla on räjähteet mukana, ja taito käyttää niitä siten, että betoniseinään saadaan miehen mentävä aukko.

Mutta kai se murtojarru on tarpeelinen koska sellaiset on hankittu.
Mä pystyn miettimättä keksimään useita tilanteita joissa murtojarru voi olla tarpeen. En osaa sanoa niiden todennäköisyyksistä (eli kuinka monen prosentin todennäköisyydellä tilanne tulee eteen), mutta ne ovat kuitenkin ihan uskottavia skenaarioita.
 
Back
Top