RK62 M2,M3 murtojarru

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 1986
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kun tässä harjateräksen katkominen ampumalla on nyt keskiössä, niin voin ihan tosielämän esimerkkinä todeta seuravaa:
Tyypillinen 8mm harjateräs katkeaa 7.62x39 8g FMJ:llä (Kiinalainen ylijäämä tai Barnaul) parhaillaan jopa 100m päästä ammutusta täyskaliperin osumasta. Ollaan kylätason kisoissa riiputettu maalilaitteita näistä, ja pahimmillaan menekki on puolta tusinaa per 30 ampumasuoritusta.
 
SJ kirjoitti:
Nyt kun toit asian esille, niin on tiedossa tapauksia panssariajoneuvoista, joiden panssariteräs tuppasi hajoamaan lasin tapaan saadessaan osuman. Yleensä tälläisiä oli kevyemmin panssaroidut vaunut joiden panssari oli tehty mahdollisimman kovaksi. Tällöin panssari rikkoutui isoina paloina saatuaan osuman ammuksesta joka oli kaliberiltaan suurempi kuin panssarilevyn paksuus. Italialaiset panssarit Afrikassa on yleisimmin mainittu, mutta samanlaisia tapauksia kerrotaan tavatun Saksalaisten panssariautojen kohdalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo pätee edelleen, jos lähtee tavoittelemaan "äärimmäistä" lujuutta/keveyttä.

Ruotsalaisen SSAB:n lujin panssariteräs on Armox Advance, jota valmistaja luonnehtii: "Armox® Advance on SSAB:n lujin panssariteräs, joka on tarkoitettu olosuhteisiin, joissa painon keventäminen on ensiarvoisen tärkeää."

SSAB:n lujin suojausteräslevy.

Armox® Advance on SSAB:n lujin panssariteräs, joka on tarkoitettu olosuhteisiin, joissa painon keventäminen on ensiarvoisen tärkeää.
www.ssab.fi www.ssab.fi

Toiseksi lujin on Armox 600T: "Maailman kovin panssariteräs, jolla on paras läpäisynkestävyys. Armox® 600T -terästä käytetään lisäsuojauslevynä ja olosuhteissa, joissa painon vähentämisellä saavutetaan erityisen suuri merkitys."

Maailman kovin panssariteräs, jolla on paras läpäisynkestävyys.

Armox® 600T -terästä käytetään lisäsuojauslevynä ja olosuhteissa, joissa painon vähentämisellä saavutetaan erityisen suuri merkitys.
www.ssab.fi www.ssab.fi

SSAB:n panssariterästen vertailua:
725x530-armox-pure-steel-pure-evolution.png


Suositeltava levyn paksuus erilaisille suojaustasoille

Valitse sertifioiduksi suojaksi juuri oikea Armox- tai Ramor-levy
www.ssab.fi www.ssab.fi

Testi, jossa Armox Advancea ja Armox 600T:tä on testattu 7.62mm ja 12.7mm panssariluodeilla (The 0.30-cal. APM2 and 0.50-cal. APM2 test projectiles). 7.62mm luodilla 8mm levyyn molemmille on saatu likimain sama v50-arvo (Advance: 892.4 m/s, 600T: 891.5 m/s). v50-arvot 12.7mm luodilla 8mm levyyn: Advance 725.7 m/s, 600T 691.9 m/s.

12.7mm luodin 8mm testilevyn kuvista näkyy, että lujempi Armox Advance -levy on pirstoutunut, kun taas Armox 600T -levy on selviytynyt luodinrei'illä.

1620914971577.png

1620915152045.png
 
aab kirjoitti:
En näe todennäköisenä, että tilanteen päällä ollessa löytyy jannua jolla on räjähteet mukana, ja taito käyttää niitä siten, että betoniseinään saadaan miehen mentävä aukko.

Mutta kai se murtojarru on tarpeelinen koska sellaiset on hankittu.
Klikkaa laajentaaksesi...


Haluatko avata sitä, mihin näkemyksesi perustuu?
 
rukkaskikka kirjoitti:
Tuo pätee edelleen, jos lähtee tavoittelemaan "äärimmäistä" lujuutta/keveyttä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, tää on valitettava tosiasia, että kovuus on materiaalin ominaisuus vastustaa tunkeumaa, ja kovuuden kasvaessa teräs myös haurastuu. Sinänsä yli 600 HB teräksen tekeminen olisi varmasti onnistunut 1940-luvullakin, eihän se ole kuin lisätä hiili (ja mm. kromi- ja vananiidi-)pitoisuutta ja nakata suoraan valssaimesta ankaraan karkaisuun. Tällainen teräs vain on sitten haurasta kuin lasi eikä siksi käyttökelpoista, ja siksi materiaalitekniikassa onkin tehty vuosikymmeniä tutkimusta keinoihin, millä erittäin kovatkin teräkset saadaan säilyttämään edes hieman iskusitkeyttä. Aiheesta on kirjoitettu suomeksikin lukuisia diplomitöitä ja varmaan väikkäreitäkin.

Ne WW2 aikaiset panssariteräkset eivät ymmärtääkseni olleet lähelläkään näin kovia ainakaan kauttaaltaan, vaan pintakarkaistuja tai kauttaaltaan vähemmän kovia, Stetson-arvioni olisi noin 300-400 HB. Ne palasiksi helähtäneet levyt lienevät tosiaan seurausta sotalaadun epätasaisuudesta ja sitkeyttä prantavan nikkelin pulasta kuin tietoisesti ylikarkaistusta materiaalista. Vertailun vuoksi, onhan läjäpäin sellaisiakin kuvia, missä WW2 levyssä ei näy säröäkään vaan kuin jäätelökauhalla kaivettuja uria, kun on räimitty ja kimmotettu karkeallakin APCBC:llä keulaan ja vielä useamman töötin verran.

1621541015997.png 1621541069579.png
 
aab kirjoitti:
Ei perus taistelijalle moisia taitoja opeteta ja vaikea kuvitella tilannetta missä "taistelun tuoksinnassa" päätetään mennä betoniseinän läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep. Todella vailea kuvitella, että käynnissä olevan taistelun aikana räjäytetellään ehjään betoniseinään tai välipohjaan kulkuaukkoa. Niitä aukkoja voi tehdä linnoittaessa, tai sitten niitä tulee taistelujen sivutuotteena. Ja hyökätessä hyväksi käytettäviä taistelun sivutuotteena tulleita aukkoja voi olla käytettävissä.
 
KIM kirjoitti:
Jep. Todella vailea kuvitella, että käynnissä olevan taistelun aikana räjäytetellään ehjään betoniseinään tai välipohjaan kulkuaukkoa. Niitä aukkoja voi tehdä linnoittaessa, tai sitten niitä tulee taistelujen sivutuotteena. Ja hyökätessä hyväksi käytettäviä taistelun sivutuotteena tulleita aukkoja voi olla käytettävissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitä maailmalta oon kattonut kuvia kaupunkisodankäynnistä, niin singot, pommit ja tykistö tuppaa poraamaan kaikennäköistä reikää seiniin..
 
Bombsquad kirjoitti:
Mitä maailmalta oon kattonut kuvia kaupunkisodankäynnistä, niin singot, pommit ja tykistö tuppaa poraamaan kaikennäköistä reikää seiniin..
Klikkaa laajentaaksesi...
Noin minäkin sen ajattelen olevan. Eli että ne taistelun aikana syntyvät reijät tulee eniten taistelun sivutuotteena, eikä siten, että tehdäänpä nyt tuohon betonirakenteeseen kulkuaukko.

Betoniraudoitteilla on ikäviä taipumuksia jäädä sojottamaan sinne sun tänne betonin hajotessa ympäriltä. Rautoja saattaa olla vaikka kadulla kulkuesteinä.

Saako rauhan aikana harjoituksessa ampua betoniraudoitteita poikki rk:n murtojarrulla jos sellainen sattuu tulemaan vastaan? Vai pitääkö ensin hakea 6 kantahenkilöä paikalle ja rajata alue spolkomppanialla sekä rakentaan suojavallit ja hiekkakasat sekä laittaa ampujalle kuulot ja haarniska päälle?
Yleensä jos joku on rauhan aikana vaarallista, niin se voi olla sitä myös sota-aikana.

Murtojarrujen käytöstä luulisi olevan maailmalla jo kokemusta. Mutta millaista?
 
KIM kirjoitti:
Noin minäkin sen ajattelen olevan. Eli että ne taistelun aikana syntyvät reijät tulee eniten taistelun sivutuotteena, eikä siten, että tehdäänpä nyt tuohon betonirakenteeseen kulkuaukko.

Betoniraudoitteilla on ikäviä taipumuksia jäädä sojottamaan sinne sun tänne betonin hajotessa ympäriltä. Rautoja saattaa olla vaikka kadulla kulkuesteinä.

Saako rauhan aikana harjoituksessa ampua betoniraudoitteita poikki rk:n murtojarrulla jos sellainen sattuu tulemaan vastaan? Vai pitääkö ensin hakea 6 kantahenkilöä paikalle ja rajata alue spolkomppanialla sekä rakentaan suojavallit ja hiekkakasat sekä laittaa ampujalle kuulot ja haarniska päälle?
Yleensä jos joku on rauhan aikana vaarallista, niin se voi olla sitä myös sota-aikana.

Murtojarrujen käytöstä luulisi olevan maailmalla jo kokemusta. Mutta millaista?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuohan on vain yksi vaihtoehto muiden joukossa. Ominaisuus joka mahdollistaa yhden menetelmän. Ei poissulje mitään.
Mitä tulee rauhanajan harjoitteluun, ei taida olla kovin yleistä kovilla harjoittelu kovilla rakennetulla alueella, puhumattakaan, että päästäisiin tekemään reikiä räjähtein aukkoja. Varsinkaan reservissä.

Joku Santahaminan kaupunkijääkäri voisi kertoa kokemuksia aiheesta.
 
Lisäksi vaikka tässä keskustelu pyörii betoniraudotteiden ympärillä, niin voisin kuvitella että kaupunkiympäristössä on kaikenlaista lukkoa ym joita voi ampua rikki. Varmaan onnistuu ilman murtojarruakin, mutta sen kanssa lienee suoritusvarmempaa ja/tai turvallisempaa.
 
Eikö ne isot pojat käytä ovien aukomiseen (piipun alle asennettua tynkä)haulikkoa?
 
Meillä on haulikot käytössä. Voin kertoa, että haulikon murtopatruuna ja CS-patruuna voivat mennä helposti sekaisin, ja CS-patruuna ei ole kovin hyvä murtohommissa...
 
Ehkä tässä on ajateltu, että haulikko on lisäpainoa ja siksi kehitetty tämä vaihtoehto.
Onko jollain kokemusta, katkeaako tuollainen 8-10mm harjateräs haulikolla?
 
Onkos haulikkomiehellä tuunatussa rynkyssään kiinni murtojarru? Ainakin jokin pullonavaaja tai muu huipputaktinen härveli piipunpäässä näyttäisi olevan.
 
Ainakin kilkettä ja rensseliä on yllä kiitettävä määrä.
 
YJT kirjoitti:
Lisäksi vaikka tässä keskustelu pyörii betoniraudotteiden ympärillä, niin voisin kuvitella että kaupunkiympäristössä on kaikenlaista lukkoa ym joita voi ampua rikki. Varmaan onnistuu ilman murtojarruakin, mutta sen kanssa lienee suoritusvarmempaa ja/tai turvallisempaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, jääkäri voi vaikka tarvittaessa pakkolunastaa polkupyörän tuon avulla.
 
  • Tykkää
Reactions: KIM
Lähinnä ajattelin ovien avaamista ja näin.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top