Ruokahuolto

Pakki pitäisi suunnitella uusiksi, hakea ruoan valmistukseen, kuljetukseen, annosteluun malleja lentoyhtiöistä, cateringistä, pikaruokailusta, Woltista, retkeilystä ties mistä.

Pakki oli 1800 luvun vastaus kyseisen vuosisadan huollon ongelmiin. Hyvänä päivänä saatiin kuumaa gulassia soppatykistä, huonona päivänä valmistettiin jaetuista raaka-aineista mitä pystyttiin nuotiolla. Oikein huonona päivänä syötiin Halbieserne kylmänä.

Perinteisessä pakkiruokailussa Saksassa (ja Ranskassa) 50% kaloreista tuli leivästä, Kommisbrot tai Pain Poilu. Tämä vastasi valtaväestön ravintoa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Suotta ei Isä Meidän rukouksessa sanota että anna meille meidän jokapäiväinen leipämme. Kun sota-ajan ruoka vastasi suunnilleen sitä mitä järsittiin siviilissäkin, onnistui sotilaiden ruokkiminen, kunhan aineksia oli vain riittävästi saatavilla.

Periaatteessa keitto + leipä ruokavaliolla voitaisiin tankata nykyisetkin joukot, ihmisen fysiikka ei ole sanottavasti muuttunut viimeisen 50 000 vuoden aikana, mutta ruokavalio on kokenut Suomessakin totaalisen muutoksensotien jälkeen ja valitettavasti sen vaihtaminen lennosta ei onnistu vaikka olisi nälkäkin. Ihmiseläin on monimutkainen.

Mielenkiintoinen ploki ruokahuollosta ja kenttä astioista.
 
Amerikkalainen firma Heavy Cover keksiii pyörän uudestan, niin sanotusti.
Lokakuussa ilmestyy myyntiin titaanista tehty pakki. Ensimmäinen postaus tässä linkissä.

 
Tuli hommattua sieltä matkavarusteesta tatonka 0,8l kuppi ja bcb geeli kautta tablettikeitin, testataan kun keritään. Kuppi menee oikein hyvin nalgenen kanssa
 
Onneksi vyötäröltä löytyy senverran ettei ensimmäisenä kippaa.


Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten​

Ylen MOT-toimitus selvitti, mitä kaikkea valtio varastoi pahan päivän varalle.

Perkules!


Koronakuolemien ja ylipainon väliltä löydettiin ”shokeeraava korrelaatio” – USA:ssa vain 12 prosenttia tehohoitopotilaista ollut normaalipainoisia​

 
Onneksi vyötäröltä löytyy senverran ettei ensimmäisenä kippaa.


Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten​

Ylen MOT-toimitus selvitti, mitä kaikkea valtio varastoi pahan päivän varalle.

Perkules!


Koronakuolemien ja ylipainon väliltä löydettiin ”shokeeraava korrelaatio” – USA:ssa vain 12 prosenttia tehohoitopotilaista ollut normaalipainoisia​

Oletus on kuulemma se ensimmäinen virhe.. Toisaalta ehkä ne elintarvikkeet on sitten kaupan/teollisuuden varastoissa ja kierrossa?
 
Oletus on kuulemma se ensimmäinen virhe.. Toisaalta ehkä ne elintarvikkeet on sitten kaupan/teollisuuden varastoissa ja kierrossa?
Aiheeseen löyhästi liittyen, niin millaisessa muodossa ne elintarvikkeet pitäisi nykykansalaisille olla varattuna kallioluoliin että kelpaisi? Purkkihernekeittoa, pakastepitsoja vai mikroaterioita? Tuttuva koki fb-pöyristymisen kun kunnan ruokapaketti etäkoululaisille oli kuivaelintarvikkeita..
 
Ei paha
Purkkihernekeittoa
Koronamelskan alkaessa ostin myos pakastekuivattua, ei normaaleissa vaeltajan ateria per pussi, vaan expedition pack: 16 ateriaa samasta. Ja kahta plaatua, ettei kyllastyta (liikaa)
- 14 pvan karanteeni olisi 28 paa-ateriaa... noista jo olisi jaanyt ylikin, kaupassa kaymatta

Toisaalta Berliinin saarron aikana sinne varastoidut pihvit, jotka oli sateilytetty ennen vakuumia, huutokaupattiin, oliko n. tusina vuotta sitten, kaypana tavarana (eika matkamuistona)

Konstit on monet (sano entinenki akka, kun kissalla poytaa pyyhki)
 
Ei paha

Koronamelskan alkaessa ostin myos pakastekuivattua, ei normaaleissa vaeltajan ateria per pussi, vaan expedition pack: 16 ateriaa samasta. Ja kahta plaatua, ettei kyllastyta (liikaa)
- 14 pvan karanteeni olisi 28 paa-ateriaa... noista jo olisi jaanyt ylikin, kaupassa kaymatta

Toisaalta Berliinin saarron aikana sinne varastoidut pihvit, jotka oli sateilytetty ennen vakuumia, huutokaupattiin, oliko n. tusina vuotta sitten, kaypana tavarana (eika matkamuistona)

Konstit on monet (sano entinenki akka, kun kissalla poytaa pyyhki)
Samaa mieltä! Ja kun tarpeeksi on nälkä niin kaikki tarjottu kelpaa. Ilmaiseksi saatu ei ole minkään arvoista on vanha sanonta joka pitää yhä paikkaansa Valirettavasti, sanoisi Mara..
 
Katsoin saman dokkarin. Eniten siinä kertoi minulle, että HVK:n henkilökunnasta puolet on johtajia.
Ja kuten Österlund sanoi, siinä tulee mieleen hallitus. Amiraali puhui viisaita sanoja ja tiesi, mistä puhuu.
Ikävää, että tuollaista alan ammattilaista ei kuitenkaan kuunnella.

Tämän luulisi / kuuluisi olla ajankohtaisin aihe foorumilla, niin kauan, kuin asiat ovat kunnossa.
Tämä koskettaa meitä kaikkia. Sen sijaan täällä jaksetaan pohtia HX-hankintojen aseistusta loputtomiin.
Niissäkin kaikki tieto perustuu netistä kaivettuihin tietoihin ja spekulaatioihin, koska yksikään niistä
asioista oikeasti ymmärtävä ei kirjoita riviäkään. Sama 2020-hankkeesta. Nettisotureita, joilla onneton
ymmärrys asioiden todellisesta laidasta (yleistäen).
 
Vähän yli kymmenen vuotta sittenhän oli kohu kun puolalainen tukkuri oli myynyt ruotsalaista 27 vuotta vanhaa ”nötköttiä” ihmisravinnoksi.

mtv3 kirjoitti:
Liha tuli markkinoille, kun Ruotsi lakkautti valtion varmuusvarastot 1990-luvun lopulla. Valtio myi lihasäilykevuoren, runsaat 1,5 miljoonaa kiloa lihaa, pilkkahintaan syrjäisiin maailmankolkkiin
 
Nälänhätä ei Suomessa ole mitenkään tuntematon ilmiö. Ääritapauksissa suurina kuolonvuosina 25% ihmisistä kuoli nälkään sadon epäonnistuessa toistuvasti. Pienempi nälänhätä koettiin 1918, kotimaassa oli maataloutta kiireisempää tekemistä eikä kansainvälinen kauppakaan oikein kulkenut. Nälkä oli merkittävä tekijä valtionjohdon päätöksissä vuosina 41-44. Sodan jälkeen elintarvikkeiden huoltoketjun varmistaminenon ollut yhtä tärkeä osa maanpuolustusta kuin varusmies sorsalippiksessä ja Nokialaisissa.

Leipäiljavarastoja on valtakunnassa pidetty 2 vuoden kulutusta vastaava määrä joka olisi riittänyt poikkeustilanteessa siihen, että kansalaiset olisivat saaneet käännettyä itselleen riittävän pottupenkin ennenkuin nälkä vie jalat alta. Omakotitaloihin kaavoitettiin pihamaa juuresten ja hedelmien viljelyä varten, kerrostaloissa oli kellarikopissa perunalaari. Kaikista näistä on yhä kiihtyvällä tahdilla luovuttu, Vanhasen hallinnon aikaan valtion viljavarastot purettiin 24 kk -> 6 kk ja pihan kasvimaat ovat muisto vain. Sorsalippiksiäkään ei enää ole.

Ajatus että valtio varastoisi makaronia ja tonnikalaa poikkeusolojen varalle on kuolleena syntynyt. Tiukkaa tekee edes asevoimien ruokkiminen jos toimitusketju häiriintyy. Kaupan nykyinen toimistusketjukaan ei kykene suurempaan puskurointiin, johan se nähtiin Covid shoppailuvimman aikaan. Pasta ja riisi palasi hyllylle aikanaan koska niiden tuotantoketju ei häiriintynyt, mutta mikäli Myllyn Paras ei saa vehnää loppuu makaroni kaupasta 72 tunnissa. Valtion viljavarasto pitäisi täyttää uudelleen, jotta saadaan peliaikaa uuteen normaaliin sopeutumiseen. Globaalille ruokahuollolle on tulossa suuria haasteita:
  • Vesi loppuu, jos/kun Oglalla akviferi pumpataan kuivaksi loppuu USA:n keskilännen maissin ja vehnän tuotanto
  • Kiinassa yhä useammin vie sadon joko tulva, kuivuus tai saastunut viljelymaa
  • Saharan levittäytymine Sahelin alueelle vie paikallisen väestön viljelymahdollisuudet
  • Lähi-idässä maatalous on myös romahtamassa kuivuuden ja konfliktin takia ks. esim Libanon
Kaikki ei iske kerralla eikä heti, mutta trendi on selvä, syöjiä on enemmän, ruokaa on vähemmän eikä sitä ole välttämättä saatavilla paikallisesti. Se asettaa globaaleille elintarvikemarkkinoille kokonaan uusia haasteita. Jos esim EU ja USA asettaa vientirajoitteita ja ostaa alijäämänsä raakalla rahalla, osuu afrikan ja lähi-idän kriisit tuulettimeen tavalla, joka saa 2015 pakolaiskriisin näyttämään nakkarin jonolta pilkun jälkeen.
 
Nälänhätä ei Suomessa ole mitenkään tuntematon ilmiö. Ääritapauksissa suurina kuolonvuosina 25% ihmisistä kuoli nälkään sadon epäonnistuessa toistuvasti. Pienempi nälänhätä koettiin 1918, kotimaassa oli maataloutta kiireisempää tekemistä eikä kansainvälinen kauppakaan oikein kulkenut. Nälkä oli merkittävä tekijä valtionjohdon päätöksissä vuosina 41-44. Sodan jälkeen elintarvikkeiden huoltoketjun varmistaminenon ollut yhtä tärkeä osa maanpuolustusta kuin varusmies sorsalippiksessä ja Nokialaisissa.

Leipäiljavarastoja on valtakunnassa pidetty 2 vuoden kulutusta vastaava määrä joka olisi riittänyt poikkeustilanteessa siihen, että kansalaiset olisivat saaneet käännettyä itselleen riittävän pottupenkin ennenkuin nälkä vie jalat alta. Omakotitaloihin kaavoitettiin pihamaa juuresten ja hedelmien viljelyä varten, kerrostaloissa oli kellarikopissa perunalaari. Kaikista näistä on yhä kiihtyvällä tahdilla luovuttu, Vanhasen hallinnon aikaan valtion viljavarastot purettiin 24 kk -> 6 kk ja pihan kasvimaat ovat muisto vain. Sorsalippiksiäkään ei enää ole.

Ajatus että valtio varastoisi makaronia ja tonnikalaa poikkeusolojen varalle on kuolleena syntynyt. Tiukkaa tekee edes asevoimien ruokkiminen jos toimitusketju häiriintyy. Kaupan nykyinen toimistusketjukaan ei kykene suurempaan puskurointiin, johan se nähtiin Covid shoppailuvimman aikaan. Pasta ja riisi palasi hyllylle aikanaan koska niiden tuotantoketju ei häiriintynyt, mutta mikäli Myllyn Paras ei saa vehnää loppuu makaroni kaupasta 72 tunnissa. Valtion viljavarasto pitäisi täyttää uudelleen, jotta saadaan peliaikaa uuteen normaaliin sopeutumiseen. Globaalille ruokahuollolle on tulossa suuria haasteita:
  • Vesi loppuu, jos/kun Oglalla akviferi pumpataan kuivaksi loppuu USA:n keskilännen maissin ja vehnän tuotanto
  • Kiinassa yhä useammin vie sadon joko tulva, kuivuus tai saastunut viljelymaa
  • Saharan levittäytymine Sahelin alueelle vie paikallisen väestön viljelymahdollisuudet
  • Lähi-idässä maatalous on myös romahtamassa kuivuuden ja konfliktin takia ks. esim Libanon
Kaikki ei iske kerralla eikä heti, mutta trendi on selvä, syöjiä on enemmän, ruokaa on vähemmän eikä sitä ole välttämättä saatavilla paikallisesti. Se asettaa globaaleille elintarvikemarkkinoille kokonaan uusia haasteita. Jos esim EU ja USA asettaa vientirajoitteita ja ostaa alijäämänsä raakalla rahalla, osuu afrikan ja lähi-idän kriisit tuulettimeen tavalla, joka saa 2015 pakolaiskriisin näyttämään nakkarin jonolta pilkun jälkeen.
Vuoden korona-sekoilua on seurattu, niin aina tulee eteen uusia asiota johon ei sitten oikeasti olekaan varauduttu vaikka niin on siniset silmät pyöreänä vannottu.. Huollestuttaa vähän, että mikä kaikki onkaan ollut höpöhöpöjuttuja? Nykyään jo tiedetään että sadeviitta ei kestäkään ydinsotaa ja T-72 ei ollutkaan maailman paras vaunu.
 
,Sama 2020-hankkeesta. Nettisotureita, joilla onneton
ymmärrys asioiden todellisesta laidasta (yleistäen).

Joka ei estä sinua postaamasta samaan aiheeseen :rolleyes:
 
Joka ei estä sinua postaamasta samaan aiheeseen :rolleyes:

Tiedän asioista jonkin verran keskivertoa enemmän. Meillä on kuitenkin turvaluokitukset olemassa ja salassapitositoumukset virkaehdoissa. Tuo viestiketju on kyllä sellainen, missä ei välillä tiedä pitäisikö itkeä, vai nauraa. Odottakaa nyt nojatuoliamiraalit vielä tovi. Aikanaan se ensimmäinen lipuu kotisatamaansa...
 
Itse varsinaiseen aihepiiriin minulla ei ole selviä säveliä. Valtio siirtää omavaraisuusvastuuta siviileille koko ajan enemmän. Kaipa se oikea ratkaisu olisi se talouskohtainen omavaraisuus. On vaan hankala yhtälö maalikylässä. Maaseudulla monilla näin onkin ja pärjäämiskyky hyvä vrt. kaupungit.
 
Nälänhätä ei Suomessa ole mitenkään tuntematon ilmiö. Ääritapauksissa suurina kuolonvuosina 25% ihmisistä kuoli nälkään sadon epäonnistuessa toistuvasti. Pienempi nälänhätä koettiin 1918, kotimaassa oli maataloutta kiireisempää tekemistä eikä kansainvälinen kauppakaan oikein kulkenut. Nälkä oli merkittävä tekijä valtionjohdon päätöksissä vuosina 41-44. Sodan jälkeen elintarvikkeiden huoltoketjun varmistaminenon ollut yhtä tärkeä osa maanpuolustusta kuin varusmies sorsalippiksessä ja Nokialaisissa.

Leipäiljavarastoja on valtakunnassa pidetty 2 vuoden kulutusta vastaava määrä joka olisi riittänyt poikkeustilanteessa siihen, että kansalaiset olisivat saaneet käännettyä itselleen riittävän pottupenkin ennenkuin nälkä vie jalat alta. Omakotitaloihin kaavoitettiin pihamaa juuresten ja hedelmien viljelyä varten, kerrostaloissa oli kellarikopissa perunalaari. Kaikista näistä on yhä kiihtyvällä tahdilla luovuttu, Vanhasen hallinnon aikaan valtion viljavarastot purettiin 24 kk -> 6 kk ja pihan kasvimaat ovat muisto vain. Sorsalippiksiäkään ei enää ole.

Ajatus että valtio varastoisi makaronia ja tonnikalaa poikkeusolojen varalle on kuolleena syntynyt. Tiukkaa tekee edes asevoimien ruokkiminen jos toimitusketju häiriintyy. Kaupan nykyinen toimistusketjukaan ei kykene suurempaan puskurointiin, johan se nähtiin Covid shoppailuvimman aikaan. Pasta ja riisi palasi hyllylle aikanaan koska niiden tuotantoketju ei häiriintynyt, mutta mikäli Myllyn Paras ei saa vehnää loppuu makaroni kaupasta 72 tunnissa. Valtion viljavarasto pitäisi täyttää uudelleen, jotta saadaan peliaikaa uuteen normaaliin sopeutumiseen. Globaalille ruokahuollolle on tulossa suuria haasteita:
  • Vesi loppuu, jos/kun Oglalla akviferi pumpataan kuivaksi loppuu USA:n keskilännen maissin ja vehnän tuotanto
  • Kiinassa yhä useammin vie sadon joko tulva, kuivuus tai saastunut viljelymaa
  • Saharan levittäytymine Sahelin alueelle vie paikallisen väestön viljelymahdollisuudet
  • Lähi-idässä maatalous on myös romahtamassa kuivuuden ja konfliktin takia ks. esim Libanon
Kaikki ei iske kerralla eikä heti, mutta trendi on selvä, syöjiä on enemmän, ruokaa on vähemmän eikä sitä ole välttämättä saatavilla paikallisesti. Se asettaa globaaleille elintarvikemarkkinoille kokonaan uusia haasteita. Jos esim EU ja USA asettaa vientirajoitteita ja ostaa alijäämänsä raakalla rahalla, osuu afrikan ja lähi-idän kriisit tuulettimeen tavalla, joka saa 2015 pakolaiskriisin näyttämään nakkarin jonolta pilkun jälkeen.

Hyvä kirjoitus.
Tyhmemmänkin luulisi jo ymmärtävän, että olemme täysin meriliikenteen varassa?
Huolestuttavaa on vuosikymmenten ajan kestänyt merivoimien aluskaluston väheneminen, sekä
tosiaan kauppalaivaston ulosliputtaminen. Ymmärrän ilta- & maavaivojen tarpeet. Niillä ei kuitenkaan saada
turvattua peruselintarvikkeiden maahantuontia.
 
Tyhmemmänkin luulisi jo ymmärtävän, että olemme täysin meriliikenteen varassa?
Huolestuttavaa on vuosikymmenten ajan kestänyt merivoimien aluskaluston väheneminen, sekä
tosiaan kauppalaivaston ulosliputtaminen. Ymmärrän ilta- & maavaivojen tarpeet. Niillä ei kuitenkaan saada
turvattua peruselintarvikkeiden maahantuontia.
Olemme meriliikenteen varassa rauhan aikana. Konfliktin aikana emme ole.
Ulosliputetut laivat, merivoimat uusine aluksineen eivät vaan voi sille mitään. Veli venäläinen sulkee halutessaan Suomen meritiet.
Pitää siis varastoida niitä peruselintarvikkeita.
 
Lappeenrannan teknisen yliopiston ja VTT:n yhteisen tutkimuksen kyntämään peltoon lähti kasvamaan yritys nimeltä Solar Foods.

Solar foods pyrkii valmistamaan ilmasta kaapatusta hiilidioksidista ja vedestä 65-prosenttista proteiinijauhetta. Teknologia on siis jo kehitetty ja homma toimii tällä hetkellä 1kg päivävauhdilla kokeilu mielessä. Ensi vuoden puolella pitäisi ensimmäisen teollisen tuotantolaitoksen aloittaa toiminta Etelä-Suomessa.

Tuommoisen homman tekeminen pienessä mittakaavassa ei varmasti ole temppu eikä mikään, mutta nämä povaavat että toiminnan laajentuessa hinta tippuu eläinperäisiä tuotteita edullisemmaksi. Tähän kun vielä lisää, että ei taida hommaan kuulua EU:n tukihehtaareja, jolloin todellinen taloudellinen tuottavuus lienee huimasti parempi kuin perinteisessä proteiinituotannossa. Lisänä vielä ympäristön parempi tila kun ei tarvitse läträtä raskasmetallipitoisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla.

Tällaista proteiinia tuotettaessa ei siis tarvitsisi lanata tähtitieteellisiä maa-aloja rehusoijaviljelyksille tai laidunmaille. Proteiinitehtaan pöntöt voisivat pöhistä vaikka kallioluolissa tai aavikoilla - kunhan sinne saadaan jonkinlainen sähköntuotanto. Sähköntuotantoon riittänee epäsäännöllinen lähde kuten aurinko tai tuuli.

Homma toimii siten, että ilmasta kerätään hiilidioksidi ja vesi, joista jälkimmäinen hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Nämä kaasut sitten syötetään isossa pöntössä mikrobeille jotka lisääntyvät ja kun ne kuivataan saadaan ravintorikasta jauhetta. Sitä voi sitten sotkea miten ja mihin haluaa.

Olisiko pitkittyvissä poikkeusoloissa hyödyllistä tuottaa ruokaa kotopuolessa kallioluolissa ydinreaktorin/dieselgeneraattorin varassa?
Jos peltopinta-alaa joskus tulevina vuosikymmeninä pienennetään, niin aloitetaanko metsittäminen itärajalta korpisoturien eduksi?
Mikäli valtava tulivuorenpurkaus pimentää taivaan kymmeneksi vuodeksi, niin onko tässä vastaus sivilisaation säilyttämiseksi?


Soluviljely on kokonaisuutena vielä paljon monipuolisempi juttu josta on puhuttu ilmeisesti jo vuosikymmeniä tietyissä piireissä, mutta (toivottavasti) tulevina vuosikymmeninä tapahtuu suurin muutos ruuantuotannossa sitten maanviljelyksen.

kvg - solarfoods.fi
https://www.youtube.com/channel/UCavUeXc_OkfVLZdsOJeLjPA
 
Lappeenrannan teknisen yliopiston ja VTT:n yhteisen tutkimuksen kyntämään peltoon lähti kasvamaan yritys nimeltä Solar Foods.

Solar foods pyrkii valmistamaan ilmasta kaapatusta hiilidioksidista ja vedestä 65-prosenttista proteiinijauhetta. Teknologia on siis jo kehitetty ja homma toimii tällä hetkellä 1kg päivävauhdilla kokeilu mielessä. Ensi vuoden puolella pitäisi ensimmäisen teollisen tuotantolaitoksen aloittaa toiminta Etelä-Suomessa.

Tuommoisen homman tekeminen pienessä mittakaavassa ei varmasti ole temppu eikä mikään, mutta nämä povaavat että toiminnan laajentuessa hinta tippuu eläinperäisiä tuotteita edullisemmaksi. Tähän kun vielä lisää, että ei taida hommaan kuulua EU:n tukihehtaareja, jolloin todellinen taloudellinen tuottavuus lienee huimasti parempi kuin perinteisessä proteiinituotannossa. Lisänä vielä ympäristön parempi tila kun ei tarvitse läträtä raskasmetallipitoisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla.

Tällaista proteiinia tuotettaessa ei siis tarvitsisi lanata tähtitieteellisiä maa-aloja rehusoijaviljelyksille tai laidunmaille. Proteiinitehtaan pöntöt voisivat pöhistä vaikka kallioluolissa tai aavikoilla - kunhan sinne saadaan jonkinlainen sähköntuotanto. Sähköntuotantoon riittänee epäsäännöllinen lähde kuten aurinko tai tuuli.

Homma toimii siten, että ilmasta kerätään hiilidioksidi ja vesi, joista jälkimmäinen hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Nämä kaasut sitten syötetään isossa pöntössä mikrobeille jotka lisääntyvät ja kun ne kuivataan saadaan ravintorikasta jauhetta. Sitä voi sitten sotkea miten ja mihin haluaa.

Olisiko pitkittyvissä poikkeusoloissa hyödyllistä tuottaa ruokaa kotopuolessa kallioluolissa ydinreaktorin/dieselgeneraattorin varassa?
Jos peltopinta-alaa joskus tulevina vuosikymmeninä pienennetään, niin aloitetaanko metsittäminen itärajalta korpisoturien eduksi?
Mikäli valtava tulivuorenpurkaus pimentää taivaan kymmeneksi vuodeksi, niin onko tässä vastaus sivilisaation säilyttämiseksi?


Soluviljely on kokonaisuutena vielä paljon monipuolisempi juttu josta on puhuttu ilmeisesti jo vuosikymmeniä tietyissä piireissä, mutta (toivottavasti) tulevina vuosikymmeninä tapahtuu suurin muutos ruuantuotannossa sitten maanviljelyksen.

kvg - solarfoods.fi
https://www.youtube.com/channel/UCavUeXc_OkfVLZdsOJeLjPA
Muttakun hiilidioksidia pyritään nykyään vähentämään, niinkin paljon ettei se hurrilikka enää kykene näkemään sitä. Kysymys kuuluukin, onko meillä elintarviketeollisuudessa tulevaisuudessa hiilidioksidivajaus?
 
Back
Top