Kaarne
Majuri
Tai innokas talkooporukka....
Ruotsi Naton jäsenenä 2024
- Viestiketjun aloittaja vilval
- Aloitus PVM
YliKoo
Greatest Leader
Propagandan levittämisen tarve on kova. Tämä juttu on julkaistu jo syksyllä, mutta eipä vaan riittänyt. Voisi kuvitella, että tuon alan tutkijalla olisi käsitys mitä sukupuolille sodassa ja sen jälkimainingeissa tapahtuu, varsinkin silloin jos puolustus ei pidä.
IS EXTRAN TILAAJILLE
Jaa
Tallenna
Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa. Kuva: HS, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS
Kuuntele juttu
Pasi Lapinkangas
12:00
Tuore puolustusselvitys antaa koruttoman kuvan Nato-Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen raportissa hahmotellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rooleja ”todennäköisessä konfliktissa” Venäjän kanssa.
Norjan tilaamasta raportista löytyy suomalaisittain muun muassa tämä pysäyttävä virke:
”...on todennäköistä, että tuleviin konflikteihin Venäjän kanssa liittyy maan joukkojen suoria hyökkäyksiä Norjan naapurimaita vastaan...”
Kuvaus sisältyy Norjan ilmavoimien alaisen Luftled-lehden kesällä julkaisemaan selvitykseen, jonka yhdysvaltalainen Rand-tutkimuslaitos teki Norjan muuttuneesta roolista Natossa.
Tekstissä todetaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden muuttaneen merkittävästi pohjoismaista sotilaallista karttaa. Se tarkoittaa raportin mukaan käytännössä sitä, että Suomi vastaa nyt ”suuresta osasta Naton etulinjasta Pohjois-Euroopassa”.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä puolustusliittoa kohtaan pohjoisesta, Suomen asema olisi tuolloin yhdysvaltalaisten näkemyksen mukaan karu:
”...Venäjä haluaisi työntää Naton joukot kauemmas omalta alueeltaan mahdollisessa tulevassa konfliktissa, mikä tarkoittaa, että sotilasliiton uusimmat jäsenet ovat todennäköisesti ensisijaisia ilma- ja ohjusiskujen sekä mahdollisesti myös maahyökkäysten kohteita.”
Asiantuntija nostaa kyseisen raportin esiin esimerkkinä siitä, mistä Suomessa pitäisi nyt keskustella: Suomen roolista Natossa.
– Raportin mukaan me olisimme hiukan kärjistäen se, joka ottaisi Venäjän hyökättyä iskun vastaan. Ruotsi taas olisi logistiikkakeskus ja Norjan rooli olisi tukea sitä kaikkea, Turun yliopiston erikoistutkija ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden apulaisprofessori Leena Vastapuu sanoo.
Tutkijan mukaan amerikkalaisen ajatushautomon skenaarioihin liittyy Suomen kannalta yksi suuri kysymys: miksi emme puhu tästä?
– Se ei ole mitään uhkakuvien maalaamista, vaan oikeaa realismia.
Olosuhteiden pakko ja tekninen prosessi.
Lähes ainoastaan niin Nato-jäsenyyttä on Vastapuun mukaan käsitelty Suomessa.
Se jättää Suomen Nato-politiikkaan hänen mielestään yhden suuren puutteen. Laajempi yhteiskunnallinen sekä ennen kaikkea kriittinen keskustelu sotilasliitosta on jäänyt paitsioon, mitä tutkija pitää suurena ongelmana.
Mikä on vaikkapa Naton peruskivenä olevan 5. artiklan todellinen painoarvo Suomelle? Siitäkin pitäisi Vastapuun mielestä puhua avoimemmin.
Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa. Kuva: Leena Vastapuun kotialbumi
Kyseisen artiklan mukaan sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on yhtä kuin hyökkäys koko Natoa kohtaan, mikä velvoittaa myös muita jäsenmaita puolustamaan kohteena ollutta valtiota.
Artikla on kuitenkin varsin löyhästi määritelty. Sen kirjauksen mukaan Nato-maat voivat päättää muiden valtioiden auttamisvelvoitteesta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Käytännössä Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, päättäisivät siis itse, millaista tukea ne lähettäisivät hyökkäyksen kohteena olevalle maalle – vai lähettäisivätkö sitä lainkaan.
– Olemme tuudittautuneet siihen, että jäsenmailla on kollektiivinen vastuu puolustaa tosiaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastapuu kysyy.
Jos Suomi päättäisi olla osallistumatta johonkin Nato-operaatioon, miten vahvasti voisimme sen jälkeen olettaa, että muut maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea käytännössä, tutkija jatkaa.
Lue lisää: Tulisivatko naapurimaat apuun, jos Venäjä valloittaisi ”asumattoman alueen” Suomesta? Yhdestä maasta poikkeava vastaus
Suomen ja Ruotsin hävittäjät lensivät muodostelmassa yhdysvaltalaisen B-52-pommikoneen rinnalla marraskuussa 2024. Kuva: Ilmavoimat / Lehtikuva
Vastapuu kaipaisi vuoropuhelua myös Naton sotilaallisten operaatioiden moraalisista vastuista.
– Tiedämme, että Nato on aiheuttanut tuhansien siviilien kuolemia operaatioissaan. Tästä ei puhuta mitään. Ovatko Suomi ja sotilaamme valmiita kantamaan sen moraalisen vastuun?
Laajempaa julkista Nato-keskustelua on vaatinut moni muukin asiantuntija.
Yksi heistä on turvallisuuspolitiikan asiantuntija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen. Hän katsoo Lapin Kansan haastattelussa, että Suomen vaikeneminen suurista ja vaikeista Nato-päätöksistä voi alkaa syödä kansalaisten vahvaa kannatusta sotilasliitolle.
– Päätökset olisi helpompi hyväksyä, jos niistä keskusteltaisiin demokraattisesti etukäteen, Pyykönen sanoi Lapin Kansalle.
Pyykösen mielestä Suomessa ei edelleenkään aivan ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa Suomelle.
– Me olemme lähteneet linjalle, jossa Suomi tekee kaiken, mitä pyydetään ja vielä vähän enemmänkin. Meidän antama mielikuva on, että pyytäkää mitä vain, me teemme. Ja sitten kun ruvetaan puhumaan rahasta, se on myöhäistä, kun olemme laittaneet nimet paperiin, hän sanoo Lapin Kansan haastattelussa.
Suomi on osallistunut lukuisiin Nato-harjoituksiin jo ennen jäsenyyttäkin. Sota-aluksia Merivoimien johtamassa Freezing Winds 23 -harjoituksessa Hangon edustalla marraskuussa 2023. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston tutkija Noora Kotilainen, joka totesi Apu-lehdelle maamme Nato-keskustelun painottuvan pitkälti teknisiin ja strategisiin puoliin.
– Turvallisuuspolitiikan eettisyydestä tai yhteiskunnallisista vaikutuksista puhutaan harvoin. Natosta puhutaan vain puolustusvoimien näkökulmasta, kun pitäisi puhua kriittisesti siitä, miten Natossa toimiminen vaikuttaa maamme ulkopoliittiseen liikkumavaraan tai siihen, menevätkö puolustusvoimille ohjatut määrärahat kritiikittä läpi samalla, kun hyvinvointivaltio on kriisissä, Kotilainen sanoi Apu-lehdessä.
Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP / Lehtikuva
Jos Naton viides artikla joudutaan ottamaan käyttöön, ketkä lähtevät Suomesta sotimaan?
Kysymyksestä tuli polttava, kun Suomi liittyi sotilasliittoon.
Naton viides artikla perustuu siihen, että jokaisella jäsenmaalla olisi valmiudessa oma joukkonsa, jonka voisi tarpeen tullen lähettää puolustamaan sotilashyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-valtiota.
Suomessa tämä valmiusjoukko kootaan todennäköisesti vapaaehtoisista reserviläisistä.
Tällä kannalla on myös enemmistö upseereista. Upseeriliiton tuoreen kyselyn mukaan 58 prosenttia ammattiupseereista ja 54 prosenttia reservin upseereista kannattaa vähintään jossain määrin sitä, että niin sanottu nopean toiminnan joukko rakentuisi vapaaehtoisista sotilaista.
Tarkemmat tiedot ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Julkisuuteen ei ole kerrottu esimerkiksi sitä, kuinka monta sotilasta Suomen Nato-joukkoihin koottaisiin ja millä ehdoilla.
Julkisuudessa Naton nopean toiminnan joukkojen kooksi on arvioitu useampaa tuhatta sotilasta, mutta todellinen määrä voi olla pienempi.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen kertoi syyskuussa Suomen Kuvalehdelle, että Nato esittää ensi vuoden aikana Suomelle tarkemman vaateen Nato-operaatioihin osallistuvien suomalaissotilaiden lukumäärästä.
– Puhutaan mittaluokasta, joka ei ole tuhansia sotilaita, mutta ehkä enemmän kuin tuhat, Pulkkinen totesi lehdelle.
Puolustusministeriö valmistelee parhaillaan vaadittavaa lainsäädäntöä maamme Nato-joukkoja varten.
Vuoden 2024 alussa löydettiin sopu yli vuoden mittaiselle kiistalle Naton operaatioihin osallistuvien komentajien palkasta ja työehdoista.
Neuvottelutulos vaatii vielä valtiovarainministeriön hyväksynnän, jonka jälkeen siitä on kerrottavissa enemmän yksityiskohtia.
Leena Vastapuun mielestä demokraattisen keskustelun tila Natosta on kaventunut maassamme. Hänen mukaansa puolustuspoliittista asioista puhuvat nyt pääasiassa ”univormupukuiset miehet”.
– Jos on esitetty kysymyksiä, mitä jäsenyys oikeasti tarkoittaa meille – ja erityisesti, jos asialla on ollut nainen – heidät on leimattu putinisteiksi tai ties miksi Venäjän pussiin pelaajiksi. Tiedän useita ihmisiä, jotka eivät halua osallistua lainkaan keskusteluun, koska pelkäävät sitä leimaa.
– Shokkitilassa haetaan ymmärrettävästi turvaa. Se turvan tunne tulee nyt Natosta. Mutta siinä hässäkässä keskustelun tila kapenee. Ruotsissa on käynyt aivan sama kehityskultu.
Vastapuu korostaa puhuvansa Natosta tutkijana, eikä hän ota kantaa itse jäsenyyteen. Hän toteaa ymmärtävänsä, että maanpuolustuksessa ja sotilasliitossa on paljon salassa pidettäviä asioita, joita ei voi lausua julkisesti ääneen.
Hänen mielestään Suomen tulisi silti demokraattisena maana kyetä suorapuheisempaan dialogiin Natosta.
Suomen Nato-politiikkaa johtava tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili sotilasliiton Nordic Response -suurharjoituksessa Norjan Altassa maaliskuussa 2024. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
– Emme voi mennä sen verhon taakse, että kaikki on salaista, minkä vuoksi vaikenemme kaikesta. Kyse on koko kansakuntaa koskevista hyvin suurista päätöksistä, joihin käytetään meidän rajallisia resurssejamme ja rahojamme.
Avoimempaa puhetta Naton kustannuksista on peräänkuuluttanut myös Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Juho-Matti Paavola.
– Sekä kustannukset että mahdolliset taloudelliset hyödyt ovat olleet Nato-keskustelussa vain vähäisesti esillä ja arviot ovat olleet ylimalkaisia, Paavola kirjoitti heinäkuussa blogissaan.
Tarkkaa Suomen Nato-jäsenyyden hintalappua ei ole esitetty, mutta Paavola arvioi sen kohoavan julkisten tietojen perusteella satoihin miljooniin tai jopa ”miljardiluokkaan”.
Kasvaneita puolustusmenoja pitäisi Vastapuun mielestä tarkastella myös hyvinvointipalveluihin iskevien leikkausten valossa.
– Meillä on valtavia leikkauksia lähes läpi koko yhteiskunnan, ja samaan aikaan olemme valmiita laittamaan aivan valtavia rahoja puolustustarpeisiin. Meidän pitäisi pystyä puhumaan myös siitä, millä prioriteeteilla päätöksiä tehdään.
Suomi osallistuu vuonna 2025 Naton rauhan ajan tehtäviin muutamilla Merivoimien aluksilla sekä Ilmavoimien hävittäjillä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Vastapuu kaipaisi tasaveroisempaa keskustelua siitä, mistä muilta elämän osa-alueilta Suomen sotilaallisen turvan vahvistaminen voi olla pois.
– Onhan tämä absurdi tilanne, jos ajattelemme, että rauha syntyy ainoastaan mahdollisimman pitkälle viedyllä varustelulla, mutta emme puhu siitä, miten vaikkapa mielenterveystyötä ja sosiaali- ja terveydenhoitoa nakerretaan samalla isolla kädellä, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä vakavia pahoinvoinnin kasaantumisia.
Vastapuun mukaan varovainen Nato-politiikka johtuu myös Suomen nöyrästä linjasta puolustusliiton tuoreena jäsenenä.
– Meidän on oltava nyt hyviä natolaisia. Kriittiset keskustelut tai näkökulmat nähdään jotenkin huonona asiana meille Natossa.
Natoon kuuluu tällä hetkellä 32 valtiota, joista jokaisella on omat painotukset ja odotukset puolustusliitossa. Vastapuu toivoisi Suomen tuovan esille omaa arvomaailmaansa koalitiossa, etenkin nyt, kun arvaamattomana pidetty Donald Trump nousee Yhdysvaltojen presidentiksi.
– Se voisi olla ihan pohdiskelevaa keskustelua, ei se tarkoittaisi kenenkään pussiin pelaamista.
– Mutta tuntuu, että pelkäämme puhua Suomessa siksi, koska ajattelemme sen aiheuttavan paniikkia ja turhaa pelottelua.
Juttu on julkaistu alun perin 25.11.2024.
www.is.fi
Miksi vaikenemme?
Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syystä.IS EXTRAN TILAAJILLE
Jaa
Tallenna
Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa. Kuva: HS, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS
Kuuntele juttu
Pasi Lapinkangas
12:00
Tuore puolustusselvitys antaa koruttoman kuvan Nato-Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen raportissa hahmotellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rooleja ”todennäköisessä konfliktissa” Venäjän kanssa.
Norjan tilaamasta raportista löytyy suomalaisittain muun muassa tämä pysäyttävä virke:
”...on todennäköistä, että tuleviin konflikteihin Venäjän kanssa liittyy maan joukkojen suoria hyökkäyksiä Norjan naapurimaita vastaan...”
Kuvaus sisältyy Norjan ilmavoimien alaisen Luftled-lehden kesällä julkaisemaan selvitykseen, jonka yhdysvaltalainen Rand-tutkimuslaitos teki Norjan muuttuneesta roolista Natossa.
Tekstissä todetaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden muuttaneen merkittävästi pohjoismaista sotilaallista karttaa. Se tarkoittaa raportin mukaan käytännössä sitä, että Suomi vastaa nyt ”suuresta osasta Naton etulinjasta Pohjois-Euroopassa”.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä puolustusliittoa kohtaan pohjoisesta, Suomen asema olisi tuolloin yhdysvaltalaisten näkemyksen mukaan karu:
”...Venäjä haluaisi työntää Naton joukot kauemmas omalta alueeltaan mahdollisessa tulevassa konfliktissa, mikä tarkoittaa, että sotilasliiton uusimmat jäsenet ovat todennäköisesti ensisijaisia ilma- ja ohjusiskujen sekä mahdollisesti myös maahyökkäysten kohteita.”
Asiantuntija nostaa kyseisen raportin esiin esimerkkinä siitä, mistä Suomessa pitäisi nyt keskustella: Suomen roolista Natossa.
– Raportin mukaan me olisimme hiukan kärjistäen se, joka ottaisi Venäjän hyökättyä iskun vastaan. Ruotsi taas olisi logistiikkakeskus ja Norjan rooli olisi tukea sitä kaikkea, Turun yliopiston erikoistutkija ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden apulaisprofessori Leena Vastapuu sanoo.
Tutkijan mukaan amerikkalaisen ajatushautomon skenaarioihin liittyy Suomen kannalta yksi suuri kysymys: miksi emme puhu tästä?
– Se ei ole mitään uhkakuvien maalaamista, vaan oikeaa realismia.
Olosuhteiden pakko ja tekninen prosessi.
Lähes ainoastaan niin Nato-jäsenyyttä on Vastapuun mukaan käsitelty Suomessa.
Se jättää Suomen Nato-politiikkaan hänen mielestään yhden suuren puutteen. Laajempi yhteiskunnallinen sekä ennen kaikkea kriittinen keskustelu sotilasliitosta on jäänyt paitsioon, mitä tutkija pitää suurena ongelmana.
Mikä on vaikkapa Naton peruskivenä olevan 5. artiklan todellinen painoarvo Suomelle? Siitäkin pitäisi Vastapuun mielestä puhua avoimemmin.
Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa. Kuva: Leena Vastapuun kotialbumi
Kyseisen artiklan mukaan sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on yhtä kuin hyökkäys koko Natoa kohtaan, mikä velvoittaa myös muita jäsenmaita puolustamaan kohteena ollutta valtiota.
Artikla on kuitenkin varsin löyhästi määritelty. Sen kirjauksen mukaan Nato-maat voivat päättää muiden valtioiden auttamisvelvoitteesta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Käytännössä Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, päättäisivät siis itse, millaista tukea ne lähettäisivät hyökkäyksen kohteena olevalle maalle – vai lähettäisivätkö sitä lainkaan.
– Olemme tuudittautuneet siihen, että jäsenmailla on kollektiivinen vastuu puolustaa tosiaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastapuu kysyy.
Jos Suomi päättäisi olla osallistumatta johonkin Nato-operaatioon, miten vahvasti voisimme sen jälkeen olettaa, että muut maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea käytännössä, tutkija jatkaa.
Lue lisää: Tulisivatko naapurimaat apuun, jos Venäjä valloittaisi ”asumattoman alueen” Suomesta? Yhdestä maasta poikkeava vastaus
Suomen ja Ruotsin hävittäjät lensivät muodostelmassa yhdysvaltalaisen B-52-pommikoneen rinnalla marraskuussa 2024. Kuva: Ilmavoimat / Lehtikuva
Vastapuu kaipaisi vuoropuhelua myös Naton sotilaallisten operaatioiden moraalisista vastuista.
– Tiedämme, että Nato on aiheuttanut tuhansien siviilien kuolemia operaatioissaan. Tästä ei puhuta mitään. Ovatko Suomi ja sotilaamme valmiita kantamaan sen moraalisen vastuun?
Laajempaa julkista Nato-keskustelua on vaatinut moni muukin asiantuntija.
Yksi heistä on turvallisuuspolitiikan asiantuntija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen. Hän katsoo Lapin Kansan haastattelussa, että Suomen vaikeneminen suurista ja vaikeista Nato-päätöksistä voi alkaa syödä kansalaisten vahvaa kannatusta sotilasliitolle.
– Päätökset olisi helpompi hyväksyä, jos niistä keskusteltaisiin demokraattisesti etukäteen, Pyykönen sanoi Lapin Kansalle.
Pyykösen mielestä Suomessa ei edelleenkään aivan ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa Suomelle.
– Me olemme lähteneet linjalle, jossa Suomi tekee kaiken, mitä pyydetään ja vielä vähän enemmänkin. Meidän antama mielikuva on, että pyytäkää mitä vain, me teemme. Ja sitten kun ruvetaan puhumaan rahasta, se on myöhäistä, kun olemme laittaneet nimet paperiin, hän sanoo Lapin Kansan haastattelussa.
Suomi on osallistunut lukuisiin Nato-harjoituksiin jo ennen jäsenyyttäkin. Sota-aluksia Merivoimien johtamassa Freezing Winds 23 -harjoituksessa Hangon edustalla marraskuussa 2023. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston tutkija Noora Kotilainen, joka totesi Apu-lehdelle maamme Nato-keskustelun painottuvan pitkälti teknisiin ja strategisiin puoliin.
– Turvallisuuspolitiikan eettisyydestä tai yhteiskunnallisista vaikutuksista puhutaan harvoin. Natosta puhutaan vain puolustusvoimien näkökulmasta, kun pitäisi puhua kriittisesti siitä, miten Natossa toimiminen vaikuttaa maamme ulkopoliittiseen liikkumavaraan tai siihen, menevätkö puolustusvoimille ohjatut määrärahat kritiikittä läpi samalla, kun hyvinvointivaltio on kriisissä, Kotilainen sanoi Apu-lehdessä.
Ketkä lähtevät Suomesta sotimaan Naton riveissä?
Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP / Lehtikuva
Jos Naton viides artikla joudutaan ottamaan käyttöön, ketkä lähtevät Suomesta sotimaan?
Kysymyksestä tuli polttava, kun Suomi liittyi sotilasliittoon.
Naton viides artikla perustuu siihen, että jokaisella jäsenmaalla olisi valmiudessa oma joukkonsa, jonka voisi tarpeen tullen lähettää puolustamaan sotilashyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-valtiota.
Suomessa tämä valmiusjoukko kootaan todennäköisesti vapaaehtoisista reserviläisistä.
Tällä kannalla on myös enemmistö upseereista. Upseeriliiton tuoreen kyselyn mukaan 58 prosenttia ammattiupseereista ja 54 prosenttia reservin upseereista kannattaa vähintään jossain määrin sitä, että niin sanottu nopean toiminnan joukko rakentuisi vapaaehtoisista sotilaista.
Tarkemmat tiedot ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Julkisuuteen ei ole kerrottu esimerkiksi sitä, kuinka monta sotilasta Suomen Nato-joukkoihin koottaisiin ja millä ehdoilla.
Julkisuudessa Naton nopean toiminnan joukkojen kooksi on arvioitu useampaa tuhatta sotilasta, mutta todellinen määrä voi olla pienempi.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen kertoi syyskuussa Suomen Kuvalehdelle, että Nato esittää ensi vuoden aikana Suomelle tarkemman vaateen Nato-operaatioihin osallistuvien suomalaissotilaiden lukumäärästä.
– Puhutaan mittaluokasta, joka ei ole tuhansia sotilaita, mutta ehkä enemmän kuin tuhat, Pulkkinen totesi lehdelle.
Puolustusministeriö valmistelee parhaillaan vaadittavaa lainsäädäntöä maamme Nato-joukkoja varten.
Vuoden 2024 alussa löydettiin sopu yli vuoden mittaiselle kiistalle Naton operaatioihin osallistuvien komentajien palkasta ja työehdoista.
Neuvottelutulos vaatii vielä valtiovarainministeriön hyväksynnän, jonka jälkeen siitä on kerrottavissa enemmän yksityiskohtia.
Leena Vastapuun mielestä demokraattisen keskustelun tila Natosta on kaventunut maassamme. Hänen mukaansa puolustuspoliittista asioista puhuvat nyt pääasiassa ”univormupukuiset miehet”.
– Jos on esitetty kysymyksiä, mitä jäsenyys oikeasti tarkoittaa meille – ja erityisesti, jos asialla on ollut nainen – heidät on leimattu putinisteiksi tai ties miksi Venäjän pussiin pelaajiksi. Tiedän useita ihmisiä, jotka eivät halua osallistua lainkaan keskusteluun, koska pelkäävät sitä leimaa.
Suomen yhteisrintamassa tapahtunut nopea kääntyminen Naton taakse kertoo Vastapuun mielestä ”yhteiskuntamme shokkitilasta”, jossa olemme olleet siitä hetkestä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Shokkitilassa haetaan ymmärrettävästi turvaa. Se turvan tunne tulee nyt Natosta. Mutta siinä hässäkässä keskustelun tila kapenee. Ruotsissa on käynyt aivan sama kehityskultu.
Vastapuu korostaa puhuvansa Natosta tutkijana, eikä hän ota kantaa itse jäsenyyteen. Hän toteaa ymmärtävänsä, että maanpuolustuksessa ja sotilasliitossa on paljon salassa pidettäviä asioita, joita ei voi lausua julkisesti ääneen.
Hänen mielestään Suomen tulisi silti demokraattisena maana kyetä suorapuheisempaan dialogiin Natosta.
Suomen Nato-politiikkaa johtava tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili sotilasliiton Nordic Response -suurharjoituksessa Norjan Altassa maaliskuussa 2024. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
– Emme voi mennä sen verhon taakse, että kaikki on salaista, minkä vuoksi vaikenemme kaikesta. Kyse on koko kansakuntaa koskevista hyvin suurista päätöksistä, joihin käytetään meidän rajallisia resurssejamme ja rahojamme.
Avoimempaa puhetta Naton kustannuksista on peräänkuuluttanut myös Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Juho-Matti Paavola.
– Sekä kustannukset että mahdolliset taloudelliset hyödyt ovat olleet Nato-keskustelussa vain vähäisesti esillä ja arviot ovat olleet ylimalkaisia, Paavola kirjoitti heinäkuussa blogissaan.
Tarkkaa Suomen Nato-jäsenyyden hintalappua ei ole esitetty, mutta Paavola arvioi sen kohoavan julkisten tietojen perusteella satoihin miljooniin tai jopa ”miljardiluokkaan”.
Kasvaneita puolustusmenoja pitäisi Vastapuun mielestä tarkastella myös hyvinvointipalveluihin iskevien leikkausten valossa.
– Meillä on valtavia leikkauksia lähes läpi koko yhteiskunnan, ja samaan aikaan olemme valmiita laittamaan aivan valtavia rahoja puolustustarpeisiin. Meidän pitäisi pystyä puhumaan myös siitä, millä prioriteeteilla päätöksiä tehdään.
Suomi osallistuu vuonna 2025 Naton rauhan ajan tehtäviin muutamilla Merivoimien aluksilla sekä Ilmavoimien hävittäjillä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Vastapuu kaipaisi tasaveroisempaa keskustelua siitä, mistä muilta elämän osa-alueilta Suomen sotilaallisen turvan vahvistaminen voi olla pois.
– Onhan tämä absurdi tilanne, jos ajattelemme, että rauha syntyy ainoastaan mahdollisimman pitkälle viedyllä varustelulla, mutta emme puhu siitä, miten vaikkapa mielenterveystyötä ja sosiaali- ja terveydenhoitoa nakerretaan samalla isolla kädellä, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä vakavia pahoinvoinnin kasaantumisia.
Vastapuun mukaan varovainen Nato-politiikka johtuu myös Suomen nöyrästä linjasta puolustusliiton tuoreena jäsenenä.
– Meidän on oltava nyt hyviä natolaisia. Kriittiset keskustelut tai näkökulmat nähdään jotenkin huonona asiana meille Natossa.
Natoon kuuluu tällä hetkellä 32 valtiota, joista jokaisella on omat painotukset ja odotukset puolustusliitossa. Vastapuu toivoisi Suomen tuovan esille omaa arvomaailmaansa koalitiossa, etenkin nyt, kun arvaamattomana pidetty Donald Trump nousee Yhdysvaltojen presidentiksi.
– Se voisi olla ihan pohdiskelevaa keskustelua, ei se tarkoittaisi kenenkään pussiin pelaamista.
– Mutta tuntuu, että pelkäämme puhua Suomessa siksi, koska ajattelemme sen aiheuttavan paniikkia ja turhaa pelottelua.
Juttu on julkaistu alun perin 25.11.2024.
Amerikkalaisraportissa lausutaan ääneen Suomen koruton kohtalo, jos Venäjä hyökkäisi – tutkija ihmeissään: ”Miksi emme puhu tästä?”
IS EXTRA | Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syystä.
www.is.fi
tulikomento
Supreme Leader
Ruotsalainen mekanisoitu pataljoona on nyt Liettuassa.
Kylläpä todellakin Suomi on nostanut profiiliaan joulupyhien tapahtumien jälkeen Natossa ja turpo-maailmassa yleensäkin. Nöyrä ei ole luonnehdinta mikä tulee ekana mieleen.Propagandan levittämisen tarve on kova. Tämä juttu on julkaistu jo syksyllä, mutta eipä vaan riittänyt. Voisi kuvitella, että tuon alan tutkijalla olisi käsitys mitä sukupuolille sodassa ja sen jälkimainingeissa tapahtuu, varsinkin silloin jos puolustus ei pidä.
Miksi vaikenemme?
Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syystä.
IS EXTRAN TILAAJILLE
Jaa
Tallenna
Suomi liittyi Natoon huhtikuussa 2023. Asiantuntijoiden mukaan moni puolustusliittoon ja Suomen rooliin liittyvä asia on yhä hämärän peitossa. Kuva: HS, Lehtikuva, kuvankäsittely: IS
Kuuntele juttu
Pasi Lapinkangas
12:00
Tuore puolustusselvitys antaa koruttoman kuvan Nato-Suomen asemasta Venäjän rajanaapurina. Yhdysvaltalaisen tutkimuslaitoksen raportissa hahmotellaan Suomen, Ruotsin ja Norjan rooleja ”todennäköisessä konfliktissa” Venäjän kanssa.
Norjan tilaamasta raportista löytyy suomalaisittain muun muassa tämä pysäyttävä virke:
”...on todennäköistä, että tuleviin konflikteihin Venäjän kanssa liittyy maan joukkojen suoria hyökkäyksiä Norjan naapurimaita vastaan...”
Kuvaus sisältyy Norjan ilmavoimien alaisen Luftled-lehden kesällä julkaisemaan selvitykseen, jonka yhdysvaltalainen Rand-tutkimuslaitos teki Norjan muuttuneesta roolista Natossa.
Tekstissä todetaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden muuttaneen merkittävästi pohjoismaista sotilaallista karttaa. Se tarkoittaa raportin mukaan käytännössä sitä, että Suomi vastaa nyt ”suuresta osasta Naton etulinjasta Pohjois-Euroopassa”.
Jos Venäjä päättäisi hyökätä puolustusliittoa kohtaan pohjoisesta, Suomen asema olisi tuolloin yhdysvaltalaisten näkemyksen mukaan karu:
”...Venäjä haluaisi työntää Naton joukot kauemmas omalta alueeltaan mahdollisessa tulevassa konfliktissa, mikä tarkoittaa, että sotilasliiton uusimmat jäsenet ovat todennäköisesti ensisijaisia ilma- ja ohjusiskujen sekä mahdollisesti myös maahyökkäysten kohteita.”
Asiantuntija nostaa kyseisen raportin esiin esimerkkinä siitä, mistä Suomessa pitäisi nyt keskustella: Suomen roolista Natossa.
– Raportin mukaan me olisimme hiukan kärjistäen se, joka ottaisi Venäjän hyökättyä iskun vastaan. Ruotsi taas olisi logistiikkakeskus ja Norjan rooli olisi tukea sitä kaikkea, Turun yliopiston erikoistutkija ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden apulaisprofessori Leena Vastapuu sanoo.
Tutkijan mukaan amerikkalaisen ajatushautomon skenaarioihin liittyy Suomen kannalta yksi suuri kysymys: miksi emme puhu tästä?
– Se ei ole mitään uhkakuvien maalaamista, vaan oikeaa realismia.
Olosuhteiden pakko ja tekninen prosessi.
Lähes ainoastaan niin Nato-jäsenyyttä on Vastapuun mukaan käsitelty Suomessa.
Se jättää Suomen Nato-politiikkaan hänen mielestään yhden suuren puutteen. Laajempi yhteiskunnallinen sekä ennen kaikkea kriittinen keskustelu sotilasliitosta on jäänyt paitsioon, mitä tutkija pitää suurena ongelmana.
Mikä on vaikkapa Naton peruskivenä olevan 5. artiklan todellinen painoarvo Suomelle? Siitäkin pitäisi Vastapuun mielestä puhua avoimemmin.
Leena Vastapuu keskittyy tutkimuksessaan muun muassa sukupuoleen, rauhaan ja turvallisuuteen sodassa ja sen jälkimainingeissa. Kuva: Leena Vastapuun kotialbumi
Kyseisen artiklan mukaan sotilaallinen hyökkäys Nato-maahan on yhtä kuin hyökkäys koko Natoa kohtaan, mikä velvoittaa myös muita jäsenmaita puolustamaan kohteena ollutta valtiota.
Artikla on kuitenkin varsin löyhästi määritelty. Sen kirjauksen mukaan Nato-maat voivat päättää muiden valtioiden auttamisvelvoitteesta ”tarpeelliseksi katsomallaan tavalla, mukaan lukien sotilaallisen voiman käyttö”. Käytännössä Suomi, kuten muutkin jäsenvaltiot, päättäisivät siis itse, millaista tukea ne lähettäisivät hyökkäyksen kohteena olevalle maalle – vai lähettäisivätkö sitä lainkaan.
– Olemme tuudittautuneet siihen, että jäsenmailla on kollektiivinen vastuu puolustaa tosiaan. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Vastapuu kysyy.
Jos Suomi päättäisi olla osallistumatta johonkin Nato-operaatioon, miten vahvasti voisimme sen jälkeen olettaa, että muut maat sitoutuisivat puolustamaan Suomea käytännössä, tutkija jatkaa.
Lue lisää: Tulisivatko naapurimaat apuun, jos Venäjä valloittaisi ”asumattoman alueen” Suomesta? Yhdestä maasta poikkeava vastaus
Suomen ja Ruotsin hävittäjät lensivät muodostelmassa yhdysvaltalaisen B-52-pommikoneen rinnalla marraskuussa 2024. Kuva: Ilmavoimat / Lehtikuva
Vastapuu kaipaisi vuoropuhelua myös Naton sotilaallisten operaatioiden moraalisista vastuista.
– Tiedämme, että Nato on aiheuttanut tuhansien siviilien kuolemia operaatioissaan. Tästä ei puhuta mitään. Ovatko Suomi ja sotilaamme valmiita kantamaan sen moraalisen vastuun?
Laajempaa julkista Nato-keskustelua on vaatinut moni muukin asiantuntija.
Yksi heistä on turvallisuuspolitiikan asiantuntija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen. Hän katsoo Lapin Kansan haastattelussa, että Suomen vaikeneminen suurista ja vaikeista Nato-päätöksistä voi alkaa syödä kansalaisten vahvaa kannatusta sotilasliitolle.
– Päätökset olisi helpompi hyväksyä, jos niistä keskusteltaisiin demokraattisesti etukäteen, Pyykönen sanoi Lapin Kansalle.
Pyykösen mielestä Suomessa ei edelleenkään aivan ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa Suomelle.
– Me olemme lähteneet linjalle, jossa Suomi tekee kaiken, mitä pyydetään ja vielä vähän enemmänkin. Meidän antama mielikuva on, että pyytäkää mitä vain, me teemme. Ja sitten kun ruvetaan puhumaan rahasta, se on myöhäistä, kun olemme laittaneet nimet paperiin, hän sanoo Lapin Kansan haastattelussa.
Suomi on osallistunut lukuisiin Nato-harjoituksiin jo ennen jäsenyyttäkin. Sota-aluksia Merivoimien johtamassa Freezing Winds 23 -harjoituksessa Hangon edustalla marraskuussa 2023. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Samoilla linjoilla on myös Helsingin yliopiston tutkija Noora Kotilainen, joka totesi Apu-lehdelle maamme Nato-keskustelun painottuvan pitkälti teknisiin ja strategisiin puoliin.
– Turvallisuuspolitiikan eettisyydestä tai yhteiskunnallisista vaikutuksista puhutaan harvoin. Natosta puhutaan vain puolustusvoimien näkökulmasta, kun pitäisi puhua kriittisesti siitä, miten Natossa toimiminen vaikuttaa maamme ulkopoliittiseen liikkumavaraan tai siihen, menevätkö puolustusvoimille ohjatut määrärahat kritiikittä läpi samalla, kun hyvinvointivaltio on kriisissä, Kotilainen sanoi Apu-lehdessä.
Ketkä lähtevät Suomesta sotimaan Naton riveissä?
Kuva: Jonathan Nackstrand / AFP / Lehtikuva
Jos Naton viides artikla joudutaan ottamaan käyttöön, ketkä lähtevät Suomesta sotimaan?
Kysymyksestä tuli polttava, kun Suomi liittyi sotilasliittoon.
Naton viides artikla perustuu siihen, että jokaisella jäsenmaalla olisi valmiudessa oma joukkonsa, jonka voisi tarpeen tullen lähettää puolustamaan sotilashyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-valtiota.
Suomessa tämä valmiusjoukko kootaan todennäköisesti vapaaehtoisista reserviläisistä.
Tällä kannalla on myös enemmistö upseereista. Upseeriliiton tuoreen kyselyn mukaan 58 prosenttia ammattiupseereista ja 54 prosenttia reservin upseereista kannattaa vähintään jossain määrin sitä, että niin sanottu nopean toiminnan joukko rakentuisi vapaaehtoisista sotilaista.
Tarkemmat tiedot ovat kuitenkin vielä hämärän peitossa. Julkisuuteen ei ole kerrottu esimerkiksi sitä, kuinka monta sotilasta Suomen Nato-joukkoihin koottaisiin ja millä ehdoilla.
Julkisuudessa Naton nopean toiminnan joukkojen kooksi on arvioitu useampaa tuhatta sotilasta, mutta todellinen määrä voi olla pienempi.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen kertoi syyskuussa Suomen Kuvalehdelle, että Nato esittää ensi vuoden aikana Suomelle tarkemman vaateen Nato-operaatioihin osallistuvien suomalaissotilaiden lukumäärästä.
– Puhutaan mittaluokasta, joka ei ole tuhansia sotilaita, mutta ehkä enemmän kuin tuhat, Pulkkinen totesi lehdelle.
Puolustusministeriö valmistelee parhaillaan vaadittavaa lainsäädäntöä maamme Nato-joukkoja varten.
Vuoden 2024 alussa löydettiin sopu yli vuoden mittaiselle kiistalle Naton operaatioihin osallistuvien komentajien palkasta ja työehdoista.
Neuvottelutulos vaatii vielä valtiovarainministeriön hyväksynnän, jonka jälkeen siitä on kerrottavissa enemmän yksityiskohtia.
Leena Vastapuun mielestä demokraattisen keskustelun tila Natosta on kaventunut maassamme. Hänen mukaansa puolustuspoliittista asioista puhuvat nyt pääasiassa ”univormupukuiset miehet”.
– Jos on esitetty kysymyksiä, mitä jäsenyys oikeasti tarkoittaa meille – ja erityisesti, jos asialla on ollut nainen – heidät on leimattu putinisteiksi tai ties miksi Venäjän pussiin pelaajiksi. Tiedän useita ihmisiä, jotka eivät halua osallistua lainkaan keskusteluun, koska pelkäävät sitä leimaa.
Suomen yhteisrintamassa tapahtunut nopea kääntyminen Naton taakse kertoo Vastapuun mielestä ”yhteiskuntamme shokkitilasta”, jossa olemme olleet siitä hetkestä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Shokkitilassa haetaan ymmärrettävästi turvaa. Se turvan tunne tulee nyt Natosta. Mutta siinä hässäkässä keskustelun tila kapenee. Ruotsissa on käynyt aivan sama kehityskultu.
Vastapuu korostaa puhuvansa Natosta tutkijana, eikä hän ota kantaa itse jäsenyyteen. Hän toteaa ymmärtävänsä, että maanpuolustuksessa ja sotilasliitossa on paljon salassa pidettäviä asioita, joita ei voi lausua julkisesti ääneen.
Hänen mielestään Suomen tulisi silti demokraattisena maana kyetä suorapuheisempaan dialogiin Natosta.
Suomen Nato-politiikkaa johtava tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili sotilasliiton Nordic Response -suurharjoituksessa Norjan Altassa maaliskuussa 2024. Kuva: Antti Hämäläinen / IS
– Emme voi mennä sen verhon taakse, että kaikki on salaista, minkä vuoksi vaikenemme kaikesta. Kyse on koko kansakuntaa koskevista hyvin suurista päätöksistä, joihin käytetään meidän rajallisia resurssejamme ja rahojamme.
Avoimempaa puhetta Naton kustannuksista on peräänkuuluttanut myös Valtiontalouden tarkastusviraston ylitarkastaja Juho-Matti Paavola.
– Sekä kustannukset että mahdolliset taloudelliset hyödyt ovat olleet Nato-keskustelussa vain vähäisesti esillä ja arviot ovat olleet ylimalkaisia, Paavola kirjoitti heinäkuussa blogissaan.
Tarkkaa Suomen Nato-jäsenyyden hintalappua ei ole esitetty, mutta Paavola arvioi sen kohoavan julkisten tietojen perusteella satoihin miljooniin tai jopa ”miljardiluokkaan”.
Kasvaneita puolustusmenoja pitäisi Vastapuun mielestä tarkastella myös hyvinvointipalveluihin iskevien leikkausten valossa.
– Meillä on valtavia leikkauksia lähes läpi koko yhteiskunnan, ja samaan aikaan olemme valmiita laittamaan aivan valtavia rahoja puolustustarpeisiin. Meidän pitäisi pystyä puhumaan myös siitä, millä prioriteeteilla päätöksiä tehdään.
Suomi osallistuu vuonna 2025 Naton rauhan ajan tehtäviin muutamilla Merivoimien aluksilla sekä Ilmavoimien hävittäjillä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Vastapuu kaipaisi tasaveroisempaa keskustelua siitä, mistä muilta elämän osa-alueilta Suomen sotilaallisen turvan vahvistaminen voi olla pois.
– Onhan tämä absurdi tilanne, jos ajattelemme, että rauha syntyy ainoastaan mahdollisimman pitkälle viedyllä varustelulla, mutta emme puhu siitä, miten vaikkapa mielenterveystyötä ja sosiaali- ja terveydenhoitoa nakerretaan samalla isolla kädellä, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä vakavia pahoinvoinnin kasaantumisia.
Vastapuun mukaan varovainen Nato-politiikka johtuu myös Suomen nöyrästä linjasta puolustusliiton tuoreena jäsenenä.
– Meidän on oltava nyt hyviä natolaisia. Kriittiset keskustelut tai näkökulmat nähdään jotenkin huonona asiana meille Natossa.
Natoon kuuluu tällä hetkellä 32 valtiota, joista jokaisella on omat painotukset ja odotukset puolustusliitossa. Vastapuu toivoisi Suomen tuovan esille omaa arvomaailmaansa koalitiossa, etenkin nyt, kun arvaamattomana pidetty Donald Trump nousee Yhdysvaltojen presidentiksi.
– Se voisi olla ihan pohdiskelevaa keskustelua, ei se tarkoittaisi kenenkään pussiin pelaamista.
– Mutta tuntuu, että pelkäämme puhua Suomessa siksi, koska ajattelemme sen aiheuttavan paniikkia ja turhaa pelottelua.
Juttu on julkaistu alun perin 25.11.2024.Amerikkalaisraportissa lausutaan ääneen Suomen koruton kohtalo, jos Venäjä hyökkäisi – tutkija ihmeissään: ”Miksi emme puhu tästä?”
IS EXTRA | Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa maallemme. Norjalaisten tilaamassa raportissa esitetään kaunistelematon skenaario, josta Suomessa tutkijan mukaan vaietaan – tietystä syystä.
Tuskinpa monelle muulle kuin tälle tutkijalle on tullut yllätyksenä se, että olemme etulinjamaa. Ja nyt tutkija varmasti kirjoittaisi ihan eri tavalla kun näkee miten itämeren maat, pohjoismaat ja balttia ottavat aktiivista polunnäyttäjän eli pfadfinderin roolia alueellaan.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Ruotsin Laivastomuseon Facebookista. Ensimmäinen käytössä ollut Nato-lippu museoitiin. Ilmeisesti oli käytössä museon lähellä sijaitsevassa Karlskronan laivastotukikohdassa.
Naval Base Commander Fredrik Edwardson presented the flag to Museum Director Mats Persson, and it is now part of our collections.
– Sweden’s transition from neutrality to NATO membership is one of the most significant defence policy changes in the past 200 years. As a museum, we must preserve objects that reflect this historic moment, said Mats Persson.
Naval Base Commander Fredrik Edwardson presented the flag to Museum Director Mats Persson, and it is now part of our collections.
– Sweden’s transition from neutrality to NATO membership is one of the most significant defence policy changes in the past 200 years. As a museum, we must preserve objects that reflect this historic moment, said Mats Persson.