Ruotsin asevoimat ja niiden kehitys

Kyllä tuo ilmatankkaus vaan olisi aikalailla must jos tilanne perkelöityy. Ehkä tankkaustukea on saatavilla kumppaneilta tai sitten ei. En luottaisi 100% että tankkeria saadaan pohjolan perukoille.

Harmi että gripukkaa ei tankata puomilla, silloin olisi mahdollisuuksien rajoissa tehdä yhteishankinta swedujen kanssa tankkauskoneista esim. 1+1 kpl KC-46 jne. vaikka aika utopistinen ajatus sinänsä sekin olisi.
 
Totta tuokin, jotenkin vain vähän horjunut viime kuukausina luotto Natoon.

Kyllä kai se yhteispohjoismainen ilmatoiminta huolehtii ilmaherruudesta joka tapauksessa. Ja siis vaikka tankkereita ei ehtisi tontille joka hetkeen.
 
Se on kai operatiivista suunnittelua, mihin mikäkin NATOn ilmatankkauskyky oletusarvoisesti SA- suunnitellaan.

Itse kuvittelisin että meidän koneita ilmatankkaava kalusto operoisi Ruotsista käsin, rysyn IT:n ja tuli- iskujen ulottumattomista.
 
Onhan niitä olisi kiva olla osaston vehkeitä vaikka mitä: Ilmavoimille tankkereita, ja taistelunjohtokoneita, maavoimille taisteluhelikopterit, laivastolle muutama sukellusvene yms
 
Onhan niitä olisi kiva olla osaston vehkeitä vaikka mitä: Ilmavoimille tankkereita, ja taistelunjohtokoneita, maavoimille taisteluhelikopterit, laivastolle muutama sukellusvene yms
Niinpä. Luulisi, että jos ikiomat tankkerit olisivat niin korvaamattomia, niin Casoihin olisi hommattu jo ripustimet ja niihin tankkauspodit. Ne olivat kuitenkin jo ensimmäisiä ostettaessa saatavilla tehdasvarusteina.

Nettijuttujen mukaan A-variantin eturungossa olisi tilavaraus letkutankkaussuuttimelle, mutta kukaan ei ole rahoittanut asennusta. Paljonko se maksaisi ei ole tiedossani.
 
Ensinmainittu on tosin poistunut tuotannosta jo 60 vuotta sitten.
Aivan ja nykyään tuotannossa olevat tankkaavat vielä enemmän.

- - -

C-295M voisi tankata max yhden Hornetin, sen kyky on mitoitettu lähinnä helikoptereille. Ei taida olla edes missään käytössä.

- - -

Ei ilmatankkaus puolustuksellisessa ilmaoperastiossa mitenkään välttämätön ole, käytännössä yhtä nopeasti koneet tankataan moottoreita sammuttamatta eteen työnnetyssä maantietukikohdassa/vast. Maassa jokaista konetta tankataan samaan aikaan. Maatukikohta ja koneet siellä ovat kyllä helpommin vaikutuksen kohteena kuin ilmassa tapahtuva tankkaus.
 
Ideaalitilanteessa meillä olisi puolisen tusinaa häivetankkereita Ruotsin lentotukikohtiin tukeutuen.
Mie jo aikaisemmin herättelin ajatusta siitä, kun on nyt "yhteiset" pohjoismaiset ilmavoimat, niin Ruotsi vois panostaa noihin tankkereihin, kuljetuskoneisiin ja tutkakoneisiin (Gripenit suojais noita) ja laivastoon, maavoimissa niihin Balttiaan ja Lappiin tueksi lähettäviin prikaateihin ja Gotlannin saaren tukikohtiin. Suomi keskittys F-35 ja maavoimiin. Norja F-35 ja Poseidon merivalvontakoneisiin ja laivastoon jäämerelle, sekä pohjoisen maavoimiin Lapin puolustamiseksi.
 
Mie jo aikaisemmin herättelin ajatusta siitä, kun on nyt "yhteiset" pohjoismaiset ilmavoimat, niin Ruotsi vois panostaa noihin tankkereihin, kuljetuskoneisiin ja tutkakoneisiin (Gripenit suojais noita) ja laivastoon, maavoimissa niihin Balttiaan ja Lappiin tueksi lähettäviin prikaateihin ja Gotlannin saaren tukikohtiin. Suomi keskittys F-35 ja maavoimiin. Norja F-35 ja Poseidon merivalvontakoneisiin ja laivastoon jäämerelle, sekä pohjoisen maavoimiin Lapin puolustamiseksi.
Ei ole Naton eikä näiden maiden toimintatapa. Kullakin maalla on oltava tasapainoinen kokonaisjärjestelmä. Naton strategia on päinvastoin se, että JOKAINEN jäsenmaa pitää OMAN alueensa. Siten yhteisvaikutus on se, ettei vastustaja voi hyökätä. Jos yhdellä maalla olisi merivoimat, toisella ilmavoimat ja kolmannella maavoimat, homma olisi täysin rikki. Se kokonaisuus EI TOIMISI. Operaatiot ovat nykyään lähes aina JOINT-operaatioita. Esim kielen merkitys on aina olemassa. Vieraalla kielellä EI VAAN millään pärjää niin hyvin kuin omalla kielellään.

Siksi Suomi keskittyy PUOLUSTUSVOIMIIN, eikä esim maavoimiin. Vaikka tätä on harrastelijat, jotka ovat jotenkin oudosti tunteneet vihaa meri- ja ilmavoimia kohtaan, ovat kohta kolme vuosikymmentä jankuttaneet. Asiantuntijat eivät kuitenkaan tähän lähde. Jopa kenraalikin saattaa paljastua amatööriksi - nähty on.
 
Ei ole Naton eikä näiden maiden toimintatapa. Kullakin maalla on oltava tasapainoinen kokonaisjärjestelmä. Naton strategia on päinvastoin se, että JOKAINEN jäsenmaa pitää OMAN alueensa. Siten yhteisvaikutus on se, ettei vastustaja voi hyökätä. Jos yhdellä maalla olisi merivoimat, toisella ilmavoimat ja kolmannella maavoimat, homma olisi täysin rikki. Se kokonaisuus EI TOIMISI. Operaatiot ovat nykyään lähes aina JOINT-operaatioita. Esim kielen merkitys on aina olemassa. Vieraalla kielellä EI VAAN millään pärjää niin hyvin kuin omalla kielellään.
Pääsääntöisesti näin, mutta tietysti kansalliset olosuhteet siinä tasapainossa huomioiden, jotta ei haaskata rahaa tarpeettomiin toimintoihin. Ja toimintaa/hankintoja synkronoimalla pitää yleensäkin välttää tuhlaaminen. Tutkakoneet, satelliitit ja strategisen tiedustelun välineet ovat hyviä esimerkkejä järjestelmistä, joista saadaan enemmän hyötyä yhteiskäytössä, kuin kansallisesti. Siinä liittokunta voi olla enemmän kuin osiensa summa.

On ihan luonnikastakin, että esim. Suomessa ja Norjassa maa- ja merivoimien "suhdeluku" on pelkkää puolustusta ajatellen hyvinkin erilainen. Suomessa ovat sitten huoltovarmuusasiat lisämuuttujana. Samoin Puolassa on perusteltua painottaa maarajan puolustusta yli merivoimien. Joku Portugali voi sitten keskittyä sille asetettuihin vaateisiin tuoda vähäisiä vahvistuksia, kuten vaikkapa panssariprikaatin Italiaan, niin kuin joskus oli sovittuna ja laittaa muut paukut merivoimiin.
 
Ei ole Naton eikä näiden maiden toimintatapa. Kullakin maalla on oltava tasapainoinen kokonaisjärjestelmä. Naton strategia on päinvastoin se, että JOKAINEN jäsenmaa pitää OMAN alueensa. Siten yhteisvaikutus on se, ettei vastustaja voi hyökätä. Jos yhdellä maalla olisi merivoimat, toisella ilmavoimat ja kolmannella maavoimat, homma olisi täysin rikki. Se kokonaisuus EI TOIMISI. Operaatiot ovat nykyään lähes aina JOINT-operaatioita. Esim kielen merkitys on aina olemassa. Vieraalla kielellä EI VAAN millään pärjää niin hyvin kuin omalla kielellään.

Siksi Suomi keskittyy PUOLUSTUSVOIMIIN, eikä esim maavoimiin. Vaikka tätä on harrastelijat, jotka ovat jotenkin oudosti tunteneet vihaa meri- ja ilmavoimia kohtaan, ovat kohta kolme vuosikymmentä jankuttaneet. Asiantuntijat eivät kuitenkaan tähän lähde. Jopa kenraalikin saattaa paljastua amatööriksi - nähty on.
En tarkoitakkaan, että ei kokonaispuolustusta kyseisen maan kohdalla ajateltas, mutta painotus eri aselajien kohdalla voisi olla hyödyksi esim. Ruotsi on suomen seläntakana joten olisi luonnollista, että Ruotsi panostaisi sellaiseen asevoimaan jolla voi tukea suomen taistelua ja huoltovarmuutta, ruotsi tarvii jo oman puolustuksen kannalta vahvoja merivoimia. Norjalla on Norjanmeri ja Barentsinmeri alueet ja luonnollisesti Lappi ja Pohjois-norja. Tanska voi tukea esim F-35:lla Ruotsia ja Balttianmaita. Suomen tarpeet jokainen tajuaa, pitkä maaraja ryssän kanssa on selvä syy kehittää puolustusvoimia tiettyyn suuntaan, eli vahvat maavoimat, ilmatukea on helpompi saada kuin maavoimia. Ei suomi pysty kaikkeen panostamaan, jolloin täytyy tukeutua naapureiden apuun, jos pohjoismaiden kesken on laaditty yhteinen toiminta suunnitelma ja varustautumisohjelma, kunkin maan tarpeiden ja kyvyn mukaan, niin silloin voidaan painottaan niitä osia asevoimista joista on kokonaisuutta ajatellen eniten hyötyä. Pohjoismaiden tulisi toimia kuin oltaisiin yhtä maata, jolloin kaikkien maiden asevoimien yhteinen kokonaisuus olisi paras mahdollinen ratkaisu.
 
Back
Top