Ruotsin asevoimat ja niiden kehitys

Liberaali

Kersantti
Tälle aiheelle on tarpeen saada ketju. Aihe on meidän kannalta kiinnostava muutenkin, mutta varsinkin nyt kun naapuri on samaa liittoumaa, ja kehittää hyvää vauhtia suorituskykyään ja kalustoaan.

Tässä todella mielenkiintoinen, ja pitkä, juttu puolustusprioriteeteistä Natoon kuuluvan Ruotsin näkökulmasta. Jutussa käsitellään keskeisiä asioita, yksikköjä, suorituskykyjä, sekä näiden kehitystarpeita. Vaikka kyseessä on "essee", kun asiantuntemus on kovalla tasolla ja asiat loogisia, on melko selvää että tällaiselta pohjalta Ruotsi vetää suunnitelmiaan. Aikataulu, rahoitus ja detaljit on toinen juttu. Mielenkiintoisesti suurena linjana nähdään suorituskyky Itämeren ja Pohjoiskalotin (eli ruotsalaisittain Luleå-Tornio tason pohjoispuolen), tai Suomen, puolustus muun tarpeellisen kuten avun vastaanotto- ja toimituskyvyn, ilmapuolustuksen ja Gotlannin puolustuksen lisäksi. Jos ruotsi on samalla tasolla kuin mulla, toimii oikein hyvin google translatella, kunhan muutamat virkkeet malttaa lukea ajatuksella.

Tiedän, että täällä on useita, jotka seuraavat Ruotsiakin, mutta linkkejä tai vaikka nostoja ruotsalaisesta keskustelusta näkee suhteettoman vähän kun kyse on yhdestä keskeisimmistä liittolaisista. Näkisin mielellään aiheesta enemmän ja muutakin, kuin ruotsin puolustuskyky on pilalla-toistelun, josta saa melko väärän käsityksen
 
...ja siis henkkoht olen tottunut käyttämään google-käännöstä englantiin, joka on parempi kuin käännös suomeen, mutta nykyään jälkimmäinenkään ei ole aivan lukemiskelvotonta
 
Frisk luki Ruotsin viimeviikkoisen puolustusselonteon ja kirjoittaa Naval Newsissä merivoimien hankintatarpeista. Minä luen tekstiä niin, että Luleå-luokan lisäksi olisi suunnitelmissa olemassaolevasta aluksesta kevyillä muutoksilla tehtävä alus, mikä olisi uutinen.

"Naval Newsin ymmärryksen mukaan Ruotsi voisi olla katselemassa Pohjanmaa-luokkaa"

 
No nyt @Analysti ja @Commander.
the committee advocates for the procurement of another class of vessels with introduction in the mid-2030s, which would be based on an existing design with limited modifications. Naval News understands that Sweden could be looking at Finland’s future Pohjanmaa-class as a possible design.
 
Niin, toivoa sopii. Erittäin pienin muutoksin alus sopisi Ruotsille kuin nenä päähän.
Mutta luulen, että henkinen muuri jonkun suomalaisen tuotteen ottamiseen on liian korkea... :)

Toivottavasti eivät tee omin päin halpaa kopiota. Siitä kun ei tule muuta kuin sanomista.

Jos ovat aikeissa nojautua alkuperäisiin Visby+ -konsepteihin, niin huoli ainakaan halpuudesta on perusteeton. Oli lavetti sitten mikä tahansa, niin Pmaan taistelujärjestelmän ottaminen lähtökohdaksi (pl ito) tuottanee suurimman kustannus- ja aikahyödyn.
 
Jos ovat aikeissa nojautua alkuperäisiin Visby+ -konsepteihin, niin huoli ainakaan halpuudesta on perusteeton. Oli lavetti sitten mikä tahansa, niin Pmaan taistelujärjestelmän ottaminen lähtökohdaksi (pl ito) tuottanee suurimman kustannus- ja aikahyödyn.
Olen siinä käsityksessä, että kaikki "Visby-II" suuntaiset ajatukset on heitetty täysin toteuttamiskelvottomina romukoppaan. Tarvitaan aivan toisen kokoluokan alus, jos Pohjanmaan taistelujärjestelmä halutaan asentaa. Se on se sanotaan 3500 tn ja siitä ylöspäin riippuen eräistä muista suunnitteluratkaisuista.

Miksi ITO pitäisi olla joku muu? VLS Mk-41 mahdollistaa niin monenlaisen ohjuksen käytön, että suosittelen heille ehdottomasti sitä ratkaisua.

"Visby" -lk on kaiken kaikkiaan niin surullinen projekti ettei mitään määrää... voi voi.
 
Juu, eiköhän ennemmin pl. PTO, jolle Saabilla on tarjolla kunnollinen vaihtoehto. (Gungnir Mk IV)
Toisaalta jos Visbyihin ahdetaan CAMM ER niin silloin kai sitä ESSMin sijaan voisi käyttää myös noissa.
Niin minäkin sanoisin.
CAMM on kuitenkin aika lelu verrattuna USA tuotteisiin.

Jälleen "Pohjanmaiden" suunnittelun nerokkuus paljastuu: siihen on helppo laittaa mikä tahansa PTO/MTO kun vain asennetaan moduulipohjalle... :) Järjestelmäintegraation luulisi olevan jo valmiina oman maan tuotteelle? Minkäs ohjuksen Saksa laittaakaan F-123:seen? Harpoon?
 
Minkäs ohjuksen Saksa laittaakaan F-123:seen? Harpoon?
Rbs 15 Mk 3. Eli ei edelleenkään Suomelle jo Gabrielia vastaan tarjottu Mk 4. Jota ilmeisesti Ruotsi itse ainoana on tilannut.
Rbs 15 menee luultavasti sen takia F123:lle kun sinne asennetaan päivityksenä 9LV ja Sea Giraffe 4A + 1X. Eli Saabin kokonaispaketti.
Sekä erityisesti koska se Mk 3 on jo K130-luokalla.
Uudelle F126:lle on valittu NSM.

F123 on siitä erikoinen peli, että sillä on näköjään jo kohta kolmas PTO menossa. Aluksi 2x2 Exocet, vielä toistaiseksi 2x4 Harpoon ja lopulta RBS 15 Mk. 3.

Minusta näyttää siltä, että Rbs15 Mk 4:sta on tulossa floppi.
 
Viimeksi muokattu:
Olen siinä käsityksessä, että kaikki "Visby-II" suuntaiset ajatukset on heitetty täysin toteuttamiskelvottomina romukoppaan. Tarvitaan aivan toisen kokoluokan alus, jos Pohjanmaan taistelujärjestelmä halutaan asentaa. Se on se sanotaan 3500 tn ja siitä ylöspäin riippuen eräistä muista suunnitteluratkaisuista.

Miksi ITO pitäisi olla joku muu? VLS Mk-41 mahdollistaa niin monenlaisen ohjuksen käytön, että suosittelen heille ehdottomasti sitä ratkaisua.

"Visby" -lk on kaiken kaikkiaan niin surullinen projekti ettei mitään määrää... voi voi.
Riippunee siitä, minkä asentavat Visby lkalle, ja se ei liene ESSM mk2...
 
Niin minäkin sanoisin.
CAMM on kuitenkin aika lelu verrattuna USA tuotteisiin.

Jälleen "Pohjanmaiden" suunnittelun nerokkuus paljastuu: siihen on helppo laittaa mikä tahansa PTO/MTO kun vain asennetaan moduulipohjalle... :) Järjestelmäintegraation luulisi olevan jo valmiina oman maan tuotteelle? Minkäs ohjuksen Saksa laittaakaan F-123:seen? Harpoon?
Käsittääkseni NSM - korjaan RBS mk3
 
Olen siinä käsityksessä, että kaikki "Visby-II" suuntaiset ajatukset on heitetty täysin toteuttamiskelvottomina romukoppaan. Tarvitaan aivan toisen kokoluokan alus, jos Pohjanmaan taistelujärjestelmä halutaan asentaa. Se on se sanotaan 3500 tn ja siitä ylöspäin riippuen eräistä muista suunnitteluratkaisuista.

Miksi ITO pitäisi olla joku muu? VLS Mk-41 mahdollistaa niin monenlaisen ohjuksen käytön, että suosittelen heille ehdottomasti sitä ratkaisua.

"Visby" -lk on kaiken kaikkiaan niin surullinen projekti ettei mitään määrää... voi voi.
Jos Friskin sanoma pitäisi paikkansa, putkessa olevan Luleå-luokan lisäksi harkinnassa olisi toinen luokka, joka voisi olla Pohjanmaa PTO:n ym. vaihtamisella. Luleå-luokasta viimeinen juttu jonka näin sanoi, että se perustuisi ulkomaiseen runkoon tms. eli käytännössä Edit: Visby 2, (ei Luleå 2) kuopattiin.

Olisipas melkoinen panostus Ruotsilta, mutta kyllä linjassa strategiapaperin tehtävien kanssa, kuten myös Meri-alajohtokeskus pohjoismaiden esituksessä Natolle. Och ett u-båt till
 
Ruotsi olisi Itämeren johtava tekijä merivoimien puolella
Niin. Sen verran on sanottava, että tällä hetkellä ja varsinkin "Pohjanmaa"-lk:n valmistuessa, Suomen Merivoimat on siis oikeasti vahvemmat kuin Ruotsin merivoimat. Vaikka aina päinvastaista hoetaan. Mutta kun lasketaan ns. täyslaidallisen paino ja teho, Suomen Merivoimat on länsimaiden ykkönen Itämerellä. Venäjä on yksittäisiin maihin nähden vahvin, mutta jää Nato-maiden yhteenlasketulle kapasiteetille 0 - 6

Puola, jos suunnitelmat toteutuu, siitä tulee Itämeren-maiden vahvin. Epäilen kyllä, ettei toteudu.
 
Natosta pitäisi tietty puhua, mutta jos nyt teoreettisesti yksittäisistä maista puhutaan, niin millä perusteella Venäjä, tai kukaan muu olisi Itämerellä vahvempi kuin Ruotsi sen jälkeen jos tämän jälkeen esim. 6 fregattia, 5 Visbytä ja 5 modernia suvea jne? Et varmaan laske mukaan muualta Itämerelle siirrettävää kalustoa?
 
En usko, että Venäjän laivanrakennusohjelma toteutuu sen paremmin kuin tähänkään asti. Todnäk. merivoimiin panostus jää tavallista heikommiksi, ja erityisesti Itämerellä, missä sen elinikä tai hyödyllisyys on rajallinen.
 
Googlekäänsin raportin pinta-aluskohdan, ja kyllä luen sen molemmilla kielillä kuten Frisk, eli että neljän Luleå-luokan aluksen 2030-2035 lisäksi pitäisi harkita toista luokkaa 2035-. Luleåista näyttäisi kyllä tulevan ihan sotalaivoja, enkä keksi mistä meinaisivat saada tuollaiset alukset aiemmin kuin Suomesta, josta voisi ehkä saadakin meidän alusten perään neljä "isoa korvettia" lisää 2030-2035? Saas nähdä mitä tuolta tulee, ehkä tämä
on sitä diskuteeraamista

By the decided mid-term modification of the five corvettes
of the Visby class, they are armed with anti-aircraft robotic systems and
improved sensors intended for aerial, surface and underwater reconnaissance.
Improved capabilities in telewar are also an essential part of them
capacity-building measures. Together with the submarines make up
The Visby corvettes the most qualified ships in the navy.
The Defense Committee believes that the Armed Forces should plan to
maintain these ships into the 2040s.
The Defense Committee states that the decided direction
acquiring four new surface combat ships of the Luleå class is of high priority.
The ships provide increased endurance and further boosted advanced
air defense capability as well as adding capability to robust naval command. The enhanced air defense capability, which integrates with
the air force's combat control and air surveillance system, means that
the ships will be a powerful reinforcement of Sweden's
combined air defense capabilities and a relevant contribution to NATO
integrated air and robotic defenses (Integrated Air and Missile
Defence, IAMD).
Because delivery of the Luleå class does not take place until the first semester
half of the 2030s, the Defense Committee believes that the two
the corvettes of the Gävle class and the two patrol vessels of
Stockholm class must be maintained and replaced at the earliest after the fact
as the ships in the Luleå class are delivered. It should be considered that
maintain the two corvettes of the Gävle class next to the new class
of surface combat ships that the preparation considers should be considered for delivery from
mid 2030s.
 
Back
Top