Hanski
Ylipäällikkö
SeaCat ei tosiaan tainnut olla mikään jumalan nyrkki...
Ruotsin merivoimat
- Viestiketjun aloittaja Hanski
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- hävittäjä ruotsin merivoimat
Hanski
Ylipäällikkö
Ruotsalainen kylmän sodan erikoisuus oli moottoritorpedovene T201, joka oli suunniteltu parhaassa kamikaze- ja Volksjagdflugzeug-hengessä! Myös vertailu lentokonesuunnittelugurun @Juke vaneriviritelmiin on osuva. T201 oli vanerirakenteinen torpedovene, joka pystyi kantamaan 2 kpl 45,7 cm torpedoa. Veneen ainoa navigointivarustus oli yksinkertainen navigointitutka. Isotta-Fraschinin 1500-heppainen moottori antoi rohkeille miehille 44 solmun maksiminopeuden! Vene oli suunniteltu nopeasti massatuotettavaksi sodan syttyessä ja konseptia testattiin vuonna 1953 valmistuneella prototyypillä. Vene ja sen miehistö olisivat olleet sotatilanteessa todennäköisesti kertakäyttöisiä!
Muutaman koneen saivat silläkin alas Falklandilla. Versio ei välttämättä ollut sama kuin Ruotsilla. Ensimmäiset alatyypit olivat varsin alkeellisia virityksiä.
Juu, se on sama millä parametreillä sitä mittaa, Ruotsi oli erittäin vahva. Suomessa vasemmiston mädättämisen seurauksena tilanne oli ihan toinen ja täältä voitiin vain kateellisena seurata Ruotsin puuhia.
Nyt on osat vaihtuneet, Ruotsi on romuttanut lähes kaiken ja miljardien arvoinen infra on pistetty romuksi tai jätetty raunioitumaan. Hävittäjävahvuus laskee tämän vuosikymmenen aikaan 70:neen!!! Koko sodanajan vahvuus taitaa olla alle 60 000 henkilöä! Pintataistelualuksia on 7! Asejärjestelmiä kerätään museoista takaisin... Ei näin ei.
Hanski
Ylipäällikkö
Kylmän sodan legendoihin kuuluu risteilijöiden Sverdlov ja Göta Lejon kilpa-ajo. Kumpikin risteilijä osallistui kuningatar Elisabeth II:n kruunajaisten kunniaksi järjestettyyn laivastoparaatiin Spitheadissa Englannissa vuonna 1953. Paluumatkasta kotitukikohtiin Itämerelle kehkeytyi unohtumaton kilpa-ajo. Pohjanmerellä kumpikin risteilijä ajoi pitkät pätkät yli 30 solmun nopeutta ja pyrki karistamaan kilpakumppaninsa. Göta Lejon lopulta voitti tämän kisan. Göta Lejonin nimellinen huippunopeus oli 33 solmua, kun se Sverdlovilla oli 32,5 solmua.
Kuvassa risteilijät ovat ankkurissa Spitheadissa 1953.
Kuvassa risteilijät ovat ankkurissa Spitheadissa 1953.
Viimeksi muokattu:
Kummallisesti aina syntyy kilpa-ajoja... Esim saman luokan sisaralusten kesken. Onneksi on saanut nauttia siitä voittajasta...
Siellä on voinut vähän kattilahuoneissa olla hiukan lämmin tuossa touhussa. Götä Lejonin kylkipanssari erottuu hyvin kuvassa, vahvuus 70 mm panssariterästä.
Ruotsissa puolustus oli huippuvahvuudessaan aikanaan nimenomaisesti vasemmistovallan alla, mutta kommunisteja ei siellä päästetty hallitusvaltaan... Suomessa demarit ovat olleet paljon pasifistisempia - valitettavasti.
Viimeksi muokattu:
Tällainen torpedovenesukupolvi jäi Suomessa näkemättä, eli siinä missä Nuoli-luokka noudatteli vielä toisen maailmansodan perinteitä, rakennettiin useissa maissa 1960-luvulla uusia teräs- tai alumiinirunkoisia torpedoveneitä joista osa konvertoitiin myöhemmin ohjusveneiksi. Esimerkiksi Ruotsin Spica-luokka. 235tn, 1x 57mm tykki, 6x torpedoputkea joista ammuttiin lankaohjattuja torpedoja. Kokoluokka oli sama kuin alkuperäisissä torpedoveneissä 1800-1900 -luvun vaihteessa.
Tässä Ruotsin torpedoveneitä
Tässä Ruotsin torpedoveneitä
fulcrum
Greatest Leader
Nuoli-veneet tehtiin puusta osittain siksi että haluttiin tukea puuveneteollisuutta. Myös Vasamat taisivat olla puusta. 100+ tonnisia torpedoveneitä Suomi ei varmaan olisi pystynyt hankkimaan riittävän suurta määrää. Moottoritorpedoveneelle pieni koko on usein etu koska useimmat menestykselliset hyökkäykset tehtiin häivelähestymisellä, kone tyhjäkäynnillä pimeydessä lähelle hiippaillen.
Kekkoslovakian ajan Suomessa valitettavasti presidenttikään ei ollut PV:n kaveri, kokonaan vasemmiston piikkiin ei voi näitä siis laittaa.
Kekkoslovakian ajan Suomessa valitettavasti presidenttikään ei ollut PV:n kaveri, kokonaan vasemmiston piikkiin ei voi näitä siis laittaa.
Ikävä kyllä tuo häivelähestyminen pimeässä olisi ollut päätehtävässä, maihinnousun torjunnassa, aika hankalaa. Varsinkin kun 60-70 -luvuilla tutkat olivat reippaasti parempia kuin toisen maailmansodan aikana.
Suomelta nuo Spican kaltaiset mtv:t jäivät hankkimatta, sillä kaikkeahan ei voinut saada, 60-luvun lopulla hankittiin Turunmaat ja 70-luvulla NL:stä suoraan Osat, joiden voisi katsoa edustavan Spican sukupolvea mutta suoraan ohjuksille suunniteltuna.
Toki vaihtoehtoisenahan Turunmaiden sijaan olisi voitu hankkia vaikkapa jotain Spican tai Stormin kaltaisia nopeita taistelualuksia, mutta Ruotsissa ja Norjassa noiden tukena oli nopeita tykistöaluksia (Ruotsissa hävittäjät, Norjassa fregatit), jotka olisivat jääneet Suomelta puuttumaan. Sinänsä toki Storm olisi 76mm tykillä vastannut alkuperäisten tykkivenehaaveidenkin speksejä...
Viimeksi muokattu:
Eihän meidänkään moottoritorpedoveneitä lähetetty Viipurinlahdelle kesällä 1944, vaan aluksia, joilla pystyivät enemmän ottamaan osumaa. Mtv-konsepti kehitettiin I MS aikana Italiassa, kun (lentokone)moottorit kehittyivät riittävän tehokkaiksi. Sitä ennen torpedoveneet oli pieniä hävittäjiä, joiden merikelpoisuus oli huono kun aluksista piti tehdä pitkiä ja kapeita. Suomenlahdella onnistuneet operaatiot olivat sissiretkiä pimeyden turvin aina brittien Koivistosta alkaen. Laatokalla ei voinu ajaa yöllä, jolloin ei sitten mitään aikaan saatukaan. Tämä ei ole tosin ainoa syy monikansallisen osaston epäonnistumiseen.
Jenkit taisteli menestyksellä ylivoimaista maihinnousijaa vastaan Filippiineillä talvella 1942 samoin pimeyden turvin ainakin oman historiankirjoituksensa mukaan. MTB vei McArthurinkin lopuksi sieltä pois; muutenhan postilla olis ollu toinen mies Koreassakin. Valittavan taktiikan pitäisi aina tasoittaa voimasuhteita, joten en kyllä usko torpedoveneiden "rintamahyökkäyksiin" keskellä kirkasta päivää. Ruotsilla on Karlskonassa mtv-perinneporukka, joka tekee yleisöristeilyjä kunnostetulla veneellä. Olivat Tukholmassakin keikalla, mutta ei sopinu aikatauluihin. Sillo olis voinu kysyä.
Veneessä näkyy olevan samat valaisuraketit, kun Turunmaan tykkitornin kyljissäkin, joten pimeätoimintaan oli valmistauduttu. Museovene poistettiin käytöstä 1969 eli torpedo merisodan välineenä rupesi olemaan passe´ 1970-luvulle tultaessa. Nliiton parisataa torpedovenettä olivat vähentyneet 40-50 kappaleeseen vuoden 1973 Janesin mukaan.
Viimeksi muokattu:
Suomessa vaan avovesikausi ja pimeys muodostavat tiettyjä tähtitieteellisiä ongelmia mitä Filippiineillä ei ollut. Nyt elokuussakin (perinteinen hyvä sotakuukausi!) aurinko laskee Helsingissä 21.46 ja nousee 5.08... Ruotsissa mtv:n tukena oli hävittäjäaluksia,uudemmissa mtv:ssä lankaohjatun Typ 61 torpedon kantama oli 24km 30kts nopeudella - miten lie käy langoille ampuvan aluksen kääntyessä... Suomessa Mark VIII:n kantama oli 6400m/41kts, ohjausta ei ollut.
(Sivumennen, MacArthurin vieminen pois Filippiineiltä oli japanilaisten onnistunut operaatio. Voi myös epäillä, että MacArthurin junailu Filippiinien puolustuksen komentajaksi oli myös japanilaisten operaatio
No, ei sentään...)
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Kyllä moottoritorpedoveneitä kävi Viipurinlahdella, samoin kuin sukellusveneitäkin (sekä suomalaisia että saksalaisia) mutta siellä ei ollut oikein kohteita niille. NL ei juurikaan käyttänyt siellä isompia aluksia jotka olisivat olleet hyviä torpedon kohteita. Nyt joku tietysti kontraa että olisi pitänyt olla hävittäjiä, mutta saksalaiset kokeilivat sitäkin, huonoin tuloksin. Kaksi Elbing-tyypin hävittäjää yritti maihinnoususaattueen kimppuun, eivät päässeet varmistuksesta läpi ja neuvostoliittolaisten moottoritorpedoveneiden vastahyökkäys upotti T 31:n. Tuo on muuten yksi todella harvoista kerroista kun mtv:den 'rintamahyökkäys' tuotti tulosta. Yleensä ne eivät menneet hyvin.
Sivumennen sanoen, saksalaisten ammunta tuossa taistelussa oli surkeaa. Vastapuolella oli vain pieniä tykkiveneitä mutta hävittäjät eivät saaneet yhtään niistä upotettua, eikä mtv:stäkään vaikka ampuivat kaikki ammusvarastonsa tyhjiin. Tuossa olisi tarvittu yhteistoimintaa suomalaisten kevyiden voimien kanssa. Heinäkuussa sellaista alettiin harrastamaan mutta sitten se oli jo liian myöhäistä.
Ja joo, MTV:n taistelukertomukset ovat aina & kaikkialla olleet lennokkaampia kuin arkistoista esiin kaivettu todellisuus, myös meillä. Parvitaktiikkataistelut olivat kaoottisia ja veneiden pienet miehistöt täystyöllistettyjä eikä kunnon tähystykseen ollut aikaa.
Hanski
Ylipäällikkö
Palataanpa Viipurinlahdelta ja Filippiineiltä Ruotsiin! Kylmän sodan lopulla vuonna 1991 Ruotsin merivoimat olivat Itämeren alueen voimanyrkki. Laadullisesti Ruotsin merivoimat olivat todennäköisesti parhaimmat ja alusmäärältään todella merkittävä. The Military Balance 1990-1991 listaa luettelossaan seuraavat alukset. Alusten tarkemmat tiedot ovat Örlögsfartyg-raamatusta.
- vahvuus 12000 sotilasta, joista varusmiehiä 6300
- tukikohdat Muskö, Karlskrona, Härnösand, Göteborg
- Sukellusveneitää 12 kpl:
- 4 kpl Västergötland-veneitä (toimitettu 1987-1990, 1150 tonnia, 20 s sukelluksissa, sukellussyvyys 300 m, 6 * 53,3 torpedoputkea, 3 * 40 cm SUTO-torpedoputkea tai 22 miinaa) Veneet olivat aivan huippumoderneja tuolloin!
- Modernisoitu Näcken-luokan vene, jossa AIP-järjestelmän prototyyppi
- 2 muuta Näcken-venettä (toimitettu 1980-1981, 1085 tonnia, 20 s sukelluksissa, sukellussyvyys 300 m, 6 * 53,3 torpedoputkea, 2 * 40 cm SUTO-torpedoputkea tai 12 miinaa)
- 5 Sjöormen-venettä (toimitettu 1968-69, 1210 tonnia, 20 s sukelluksissa, sukellussyvyys 150 m, 4 * 53,3 torpedoputkea, 2 * 40 cm SUTO-torpedoputkea)
- 1 Göteborg-luokan korvetti (toimitettu 1990, 386 tonnia, 30 s, 1 * 57 mm tykki, 1 * 40 mm tykki, 8 * RBS*15, 4 * ELMA, 4 * 40 cm SUTO-torpedoputkea, 4 * 57 mm valaisuraketit, vaihtoehtoisesti 64 miinaa). Göteborg-luokkaa oli tilattu neljä alusta, joista ensimmäinen oli ehtinyt Military Balancen painohetkenä palvelukseen.
- 2 Stockholm-luokan korvettia (toimitettu 1985, 335 tonnia, 30 s, 1 * 57 mm tykki, 1 * 40 mm tykki, 8 * RBS*15, 4 * ELMA, 6 * 53,3 cm torpedoputkea vaihtoehtona RBS-15:lle, 4 * 40 cm SUTO-torpedoputkea, 4 * 57 mm valaisuraketit, vaihtoehtoisesti 68 miinaa).
- 16 Hugin-luokan ohjusvenettä (toimitettu 1978-1982, 180 tonnia, 30 s, 1 * 57 mm tykki, 6 * Penguin, 2 * 57 mm valaisuraketit, vaihtoehtoisesti 24 miinaa).
- 12 Norrköping-luokan ohjusvenettä (toimitettu 1973-1976, 230 tonnia, 40 s, 1 * 57 mm tykki, 8 * RBS*15 tai 6 * 53,3 cm torpedoputkea, 2* 57 mm valaisuraketit, vaihtoehtoisesti 30 miinaa).
- Ohjusveneitä ja korvetteja oli siis yhteensä 31 kappaletta
- Suurempia taistelualuksia ei tuolloin ollut, laivasto oli 1980-luvulla muutettu sukellus- ja ohjusvenelaivastoksi
- Miina-aluksia oli 3: Carlskrona ja kaksi Älvsborg-miinalaivaa
- Miinanraivaajia oli 28, joista 6 Landsort-venettä olivat aivan uusia (toimitettu 1984-1988, viimeinen tulossa 1992)
En tiedä malleista ja yksityiskohdista tarkemmin, mutta meilläkin on aikanaan varauduttu tuotamaan kotimaisilla veneveistämöillä kriisiajan tarpeisiin kevyitä taistelualuksia. Ehkä olivat jotain sukua ruotsalaisten ratkaisulle, tai sitten eivät? Moottorit olisivat olleet yksi ongelma, jos ei sitten ollut jemmattu poistuneen MTV-kaluston voimanlähteitä?
Commander
Kenraali
Ja tarkennuksena: MTO - pattereita oli, ja on vain yksi!
Commander
Kenraali
Ei ollut, mutta 60-luvulla jonkinmoinen de facto ITO-järjestelmä ainakin fregatti-/hävittäjä-luokilla. Eivätkä alue-ITO:tkaan mitään ihmeentekijöitä olleet...
Commander
Kenraali
Nuoli lkaa olisi varmasti syntynyt varsin nopeasti, ja meridieseleitä oli varastossa kohtuullisen paljon. Osa taisi jäädä kokonaan käyttämättä?
Commander
Kenraali
Merivoimien laivastolistauksen lisäksi kokonaisuuteen pitänee sisällyttää vielä hyvin vahva rannikkotykistö rannikkojääkäreineen. Jäätiin kyllä selkeästi toiseksi sekä vahvuuden että kokonaissuorituskyvyn näkökulmista.
Kyllä, 6 - 0. Nyt luvut Suomelle 4 - 1,5. Kun kaikki lasketaan.
Viimeksi muokattu: