Ruotsin merivoimat

Hanski

Ylipäällikkö
Ruotsin merivoimista ei taida olla omaa yleisketjua, joten aloitetaan sellainen!

Ruotsin merivoimat ovat ansainneet oman ketjunsa, historia on kunniakas ja erityisesti toisen maailmansodan lopulla ja kylmän sodan ajan merivoimat olivat todellinen nyrkki! Suomalaiset ajattelevat merellistä toimintaympäristöä helposti liian Itämeri-keskeisesti, mutta Ruotsilla on Itämeren lisäksi huolena Tanskan salmet ja Pohjanmeri, jonne mm. venäläisten sukellusveneiden on helpohkoa hiipiä. Göteborg on ollut vuosikymmeniä Ruotsin tärkein satama, mikä osaltaan lisää Pohjanmeren tärkeyttä.

Aloitan tämän ketjun pienellä yhteenvedolla Ruotsin sodanäjälkeisestä hävittäjälaivastosta. Tämä oli tosiaan upea kokonaisuus hienoja aluksia, kuten @Rannari totesi:
Komeita ja linjakkaita vehkeitä nuo ruotsalaisten hävittäjät. Yksi on Göteborgissa museolaivana. Ja tässä on Rb08-aseistus.

Lähteenä tässä alla olevassa yhteenvedossa on erinomainen kirja Örlogsfartyg, Gustaf von Hofsten & Jan Waernberg, Luleå 2003.

Ruotsin merivoimissa palveli toisen maailmansodan läpi useita vanhoja hävittäjäluokkia, joista vanhimmat oli rakennettu 1900-luvun alussa. Ohitan tässä yhteydessä nämä vanhimmat luokat ja alotan tarkastelun toisen maailmansodan aikana hankituista hävittäjistä:
  • Juuri ennen sotaa alkoi 6 alusta käsittäneen Göteborg-luokan hankinta. Ensimmäiset 3 alusta valmistuivat vuoteen 1939 mennessä ja viimeiset vuoteen 1941. Laivat olivat ajalle tyypillisiä torpedo- ja tykkialuksia: uppouma 1240 t, nopeus 39 s, aseistus 3 * 120 mm, 1* 25 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedo, syvyyspommeja ja 48 miinaa. Alusten IT-aseistus oli alkuvuosina varsin vaatimaton, muuten varsin kova luu! Alusluokan nimialus tuhoutui ja upposi Hårsfjärden-katastrofissa 1941, mutta se nostettiin ja palasi palvelukseen uudelleen rakentamisen jälkeen 1943. Sodan jälkeen muut paitsi Göteborg modernisoitiin mm. tutkalla, hydrofoneilla, modernilla taistelunjohtojärjestelmällä ja kattavammalla IT-aseistuksella (4 * 40 mm M/48A). Alukset palvelivat fregateiksi muutettuina vuosiin 1964-1968 (Göteborg oli poistettu listoilta virallisesti 1958).
  • Sodan aikana hätäostoksena Ruotsin merivoimat hankkivat kaksi Sella-luokan vanhaa hävittäjää Italiasta vuonna 1940. Alukset oli valmistettu jo 1926 ja ne olivat tyypillinen hätäostos. Ruotsissa nämä saivat nimet Puke ja Psilander. Uppouma oli 1480 t ja nopeus 35 solmua. Aseistus koostui 4 * 120 mm tykeistä, 2 * 40 mm ITK:sta 4 * 45,7 cm torpedoista ja 30 miinasta. Laivoista luovuttiin sodan jälkeen 1947.
  • Toinen hätäostos vuonna 1940 oli niinikään Italiasta hankitut kaksi Spica-luokan torpedovenettä, jotka olivat valmistuneet 1934. Laivat purjehtivat sodan myrskyjen läpi Ruotsiin 1940. Laivat nimettiin Ruotsissa "rannikkohävittäjiksi" ja ne saivat nimet Romulus ja Remus. Uppouma oli 900 tonnia ja nopeus 34 solmua. Aseistus oli saatto- ja vartiotehtäviin soveltuva: 3 * 100 mm tykit, 3 * 20 mm ITK, 4 * 45,7 cm torpedot, syvyyspommeja ja 28 miinaa. Laivat palvelivat yllättävän pitkään Ruotsissa ja sotaliput laskettiin näistä vasta 1958.
  • Italialaisen Spica-luokan pohjalta ruotsalaiset valmistivat oman kustjagare-tyyppinsä Mode-luokan, joita hankittiin 4 alusta 1942-1943. Spica-luokasta poiketen aluksissa oli huomioitu paremmat majoitusolosuhteet, parempi eristys ja lämmitys. Laivat olivat tarkoitettu saatto- ja vartiotehtäviin. Alusten uppouma oli 785 tonnia ja nopeus 30 solmua. Aseistuksena oli 3 -105 mm tykit, 2 * 40 mm ITK, 2 * 20 mm ITK, 3 * 53,3 torpedot, syvyyspommeja ja 42 miinaa. Laivat muutettiin 1953-54 fregateiksi ja ne palvelivat vuosiin 1966-1970.
  • Sodan aikana valmistuivat ensimmäiset modernit hävittäjät, 4 aluksen Visby-luokka. Nämä tulivat palvelukseen 1943-1944 ja ne palvelivat vuosiin 1978-1982. Alusten uppouma oli 1320 tonnia ja nopeus 39 solmua. Aseistuksena oli 3 * 120 mm tykit, 4 * 40 mm ITK, 4 * 20 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, syvyyspommit ja 46 miinaa. Laivat nimettiin vuonna 1965 fregateiksi, jolloin myös aseistus päivitettiin päätykkien osalta 57 mm yleistykkeihin, aseistukseen lisätiin SUTO-raketinheitin ja miinakapasiteetti kasvatettiin 130 miinaan.
  • Heti sodan jälkeeb vuonna 1947 ja -49 valmistui kaksi Öland-luokan hävittäjää, jotka palvelivat laivastossa vuoteen 1978. Nämä olivat jo tyypillisiä ruotsalaisia sodanjälkeisiä moderneja hävittäjiä. Uppouma oli 2250 tonnia ja nopeus 35 solmua. Aseistus noudatti Visby-luokan linjaa: 4 * 120 mm tykit, 7 * 40 mm ITK, 8 * 20 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, syvyyspommeja ja 40 miinaa. Aseistus modernisoitiin 1959-63, jolloin asennettiin mm. 6 * 40 mm ITK M/48A ja SUTO-raketinheitin. Vuonna 1975 alukset nimettiin fregateiksi ilman muita muutoksia.
  • Vuosina 1955 ja 1956 hankitut Halland ja Småland edustivat ruotsalaisen hävittäjärakentamisen huippua. Alukset palvelivat merivoimissa aina vuosiin 1984 ja 1987. Småland on säilynyt jälkipolville museoaluksena Göteborgissa. Alusten uppouma oli 3400 tonnia (vrt. Pohjanmaa!) ja nopeus 35 solmua. Aseistus oli aluksi 4 * 120 mm täysautomaattiset yleistykit, 2 * 57 mm ITK, 6 * 40 mm ITK, 8 * 53,3 torpedot, 2 SUTO-raketinheitintä, syvyyspommeja ja 58 miinaa. Aseistus uusittiin 1966 asentamalla kaksi RB08-laukaisuramppia. Ohjuksia oli ramppien lisäksi laivalla 7 varastossa. Laivoissa oli moderni taistelunjohtojärjestelmä, syvyytettävä hydrofoni ja tehokas SUTO-aseistus. Halland-luokkaa käytettiin hävittäjälaivueiden johtoaluksina. Laivat modernisoitiin taistelunjohtojärjestelmän osalta 1960-luvulla.
  • Östergötland-luokan 4 hävittäjää jäivät Ruotsin viimeiseksi hävittäjäluokaksi. Nämä hankittiin 1958-59 ja ne palvelivat vuoteen 1982. Alusten uppouma oli 2600 tonnia ja nopeus 35 solmua. Aseistus oli Halland-luokkaa kevyempi: 4 * 120 mm vanhemmat M/44 tykit, 7 * 40 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, 1 * SUTO-raketinheitin, syvyyspommeja ja 58 miinaa. Laivat olivat edullisempi versio Hallan-luokasta, mutta niissä oli silti edistyksellinen taistelunjohtojärjestelmä ja hyvä SUTO-varustus. Aseistusta uusittiin 1963-1967, jolloin näihin asennettiin mm. brittivalmisteinen Seacat-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Kahden hävittäjän 120 mm kaksoistykkitornit varattiin 1980-luvun alussa Övre Norrbottenin sotilasalueelle asennattavaksi kiinteisiin linnoitteisiin. Tätä ei kuitenkaan koskaan ehditty toteuttaa.
Ruotsin hävittäjälaivasto oli aikanaan todellinen iskunyrkki, esimerkiksi vuonna 1965 rivissä oli peräti 20 hävittäjää tai fregattia!

Kuvassa hävittäjä Halland aktiivivuosinaan.Halland.jpg
 
Viimeksi muokattu:

Hanski

Ylipäällikkö
Jatkan vielä aiheen parissa, kun tuo mainio Örlogsfartyg vielä on työpöydällä!

Kylmän sodan vuosina Ruotsin laivasto oli vahvimmillaan. Esimerkiksi vuonna 1965 laivasto käsitti seuraavat alukset:
  • risteilijä Göta Lejon. Sisaralus Tre Kronor oli laitettu 1958 reserviin ja poistettu listoilta 1964. Göta Lejon palveli aina vuoteen 1970 Ruotsissa ja sen jälkeen vielä yli 12 vuotta Chilen merivoimissa!
  • 20 hävittäjää tai fregattia
  • 22 sukellusvenettä (!)
  • 25 moottoritorpedovenettä
  • 12 suurempaa torpedovenettä
  • 46 miinanraivaajaa (!)
  • 1 varsinainen miinalaiva
  • hurja määrä erilaisia tuki- ja apualuksia
Kuvassa sivuprofiilikuva Göta Lejonista.HMS_Tre_Kronor.png
 
Viimeksi muokattu:

Analysti

Majuri
Jatkan vielä aiheen parissa, kun tuo mainio Örlogsfartyg vielä on työpöydällä!

Kylmän sodan vuosina Ruotsin laivasto oli vahvimmillaan. Esimerkiksi vuonna 1965 laivasto käsitti seuraavat alukset:
  • risteilijä Göta Lejon. Sisaralus Tre Kronor oli laitettu 1958 reserviin ja poistettu listoilta 1964. Göta Lejon palveli aina vuoteen 1970 Ruotsissa ja sen jälkeen vielä yli 12 vuotta Chilen merivoimissa!
  • 20 hävittäjää tai fregattia
  • 22 sukellusvenettä (!)
  • 25 moottoritorpedovenettä
  • 12 suurempaa torpedovenettä
  • 46 miinanraivaajaa (!)
  • 1 varsinainen miinalaiva
  • hurja määrä erilaisia tuki- ja apualuksia
Kuvassa sivuprofiilikuva Göta Lejonista.View attachment 42478
Niin, nyt ollaan luvuissa:
0 hävittäjää
0 fregattia
1 miinalaiva (sekin muutettu lähinnä esikunta-alukseksi)
5 sukellusvenettä
5 korvettia
2 rannikkokorvettia (lähinnä siis ohjusvene oikeasti)
13 partiovenettä (2 isompaa ja 11 pientä)
5 miinantorjunta-alusta
2 sukeltajien tukialusta
2 miinantorjunnan komentoalusta
147 maihinnousuvenettä
muutaman apualus
muutama meritorjuntaohjuspatteri (palautettu museosta).

Suto-hekot Ilmavoimien puolella, muutamia rivissä, tulossa yhteensä muistaakseni 5 kpl.

Eli aika kaukana ollaan loiston päivistä. Osassa näistäkin aluksista melkoisia teknisiä ongelmia, peruskorjaukset myöhässä, alusluokkien käyttöönotto vaikeuksissa jne jne jne...
 

Hanski

Ylipäällikkö
Niin, nyt ollaan luvuissa:
0 hävittäjää
0 fregattia
1 miinalaiva (sekin muutettu lähinnä esikunta-alukseksi)
5 sukellusvenettä
5 korvettia
2 rannikkokorvettia (lähinnä siis ohjusvene oikeasti)
13 partiovenettä (2 isompaa ja 11 pientä)
5 miinantorjunta-alusta
2 sukeltajien tukialusta
2 miinantorjunnan komentoalusta
147 maihinnousuvenettä
muutaman apualus
muutama meritorjuntaohjuspatteri (palautettu museosta).

Suto-hekot Ilmavoimien puolella, muutamia rivissä, tulossa yhteensä muistaakseni 5 kpl.

Eli aika kaukana ollaan loiston päivistä. Osassa näistäkin aluksista melkoisia teknisiä ongelmia, peruskorjaukset myöhässä, alusluokkien käyttöönotto vaikeuksissa jne jne jne...
Sic Gloria Transit Mundi! MTO-pattereita ei taida olla kuin yksi, joka tosiaan palautettiin museosta aktiivipalvelukseen.

EDIT vielä: Ruotsin merivoimilla on tällä hetkellä ja lähivuosina edessään aika pahat ongelmat. Aluskalusto alkaa olla todella vanhaa ja uusien alusten tilaukset laahaavat perässä. Suunnitelmissa on hankkia vuoteen 2030 mennessä 2 uutta korvetia. Näillä pystytään korvaamaan tuolloin jo selkeästi yli-ikäiset Stockholm-luokan rannikkokorvetit. Visbyt lähentelevät tuolloin 30 vuoden ikää ja alkaisivat myös olla poistokunnossa. Uusia sukellusveneitä on tilattu 2 kappaletta ja jos uusia tilauksia ei tehdä pikaisesti, sukellusvenelaivaston koko tippuu tuohon kahteen veneeseen 2030-luvun alkuun mennessä.
 
Viimeksi muokattu:

StmSvejk

Ylipäällikkö
Eli aika kaukana ollaan loiston päivistä. Osassa näistäkin aluksista melkoisia teknisiä ongelmia, peruskorjaukset myöhässä, alusluokkien käyttöönotto vaikeuksissa jne jne jne...
Kyllä. Toisaalta suurimmat uhkakuvatkin ovat kadonneet. Maihinnousu Skåneen Tanskan salmien avaamiseksi on olematon uhkakuva, samoin Suomen valtauksen jälkeinen maihinnousu Gävlenlahdelle. Öxelösund-Nynashamn vaikuttaa sekin kaukaiselta uhkakuvalta. Gotlannin valtaus on jäljellä, sekin ainoastaan yllätyshyökkäyksellä kun Itämeri on nykyään oikeasti rauhan meri - Naton meri.

Ruotsin kauppaliikenne kulkee Göteborgin kautta, siellä merellistä uhkaa ei ole pois lukien sabotaasi, miinat ja erikoisoperaatiot. Jos jostain puolustushaarasta Ruotsin kannattaa säästää, se on merivoimat, ei toki olemattomiin supistettuna jotta voi vähäisiin uhkakuviin vastata ja Suomea tukea. Ruotsin maantieteellä ja nykyteknologialla ilmavoimat ovat selkeästi tärkein puolustushaara.
 
Viimeksi muokattu:

Hanski

Ylipäällikkö
Kyllä. Toisaalta suurimmat uhkakuvatkin ovat kadonneet. Maihinnousu Skåneen Tanskan salmien avaamiseksi on olematon uhkakuva, samoin Suomen valtauksen jälkeinen maihinnousu Gävlenlahdelle. Öxelösund-Nynashamn vaikuttaa sekin kaukaiselta uhkakuvalta. Gotlannin valtaus on jäljellä, sekin ainoastaan yllätyshyökkäyksellä kun Itämeri on nykyään oikeasti rauhan meri - Naton meri.

Ruotsin kauppaliikenne kulkee Göteborgin kautta, siellä merellistä uhkaa ei ole pois lukien sabotaasi, miinat ja erikoisoperaatiot. Jos jostain puolustushaarasta Ruotsin kannattaa säästää, se on ehkä merivoimat, ei toki olemattomiin supistettuna jotta voi vähäisiin uhkakuviin vastata ja Suomea tukea.
Göteborgissa nimenomaan on merellinen uhka! Sukellusveneet pääsevät Pohjanmeren kautta helpommin uhkaamaan alueen laivaliikennettä kuin Itämerellä.
 

StmSvejk

Ylipäällikkö
Göteborgissa nimenomaan on merellinen uhka! Sukellusveneet pääsevät Pohjanmeren kautta helpommin uhkaamaan alueen laivaliikennettä kuin Itämerellä.
Pohjanmeri on Naton sisämeri. Ei ole realistista, että Ruotsilla olisi merivoimat jotka voisivat saattaa Ruotsin kauppamerenkulkua valtamerille, tai toisaalta Nato-maat sietäisivät Venäjän operaatioita siellä. Pois lukien sponsoroitu terrorismi tms.
 

Rannari

Greatest Leader
@Hanski

"Östergötland-luokan 4 hävittäjää jäivät Ruotsin viimeiseksi hävittäjäluokaksi. Nämä hankittiin 1958-59 ja ne palvelivat vuoteen 1982. Alusten uppouma oli 2600 tonnia ja nopeus 35 solmua. Aseistus oli Halland-luokkaa kevyempi: 4 * 120 mm vanhemmat M/44 tykit, 7 * 40 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, 1 * SUTO-raketinheitin, syvyyspommeja ja 58 miinaa. Laivat olivat edullisempi versio Hallan-luokasta, mutta niissä oli silti edistyksellinen taistelunjohtojärjestelmä ja hyvä SUTO-varustus. Aseistusta uusittiin 1963-1967, mutta näihin ei koskaan asennettu ohjusvarustusta."

Minua jäi kaivelemaan toisessa ketjussa mainittu Seacat ja tuohon aloituksesi tekstiin liittyen pieni täsmennys. Ruotsi osti aikanaan Seacat-ilmatorjuntaohjuksia jotka asennettiin Östergötland-luokan hävittäjille. Neljän ohjuksen laukaisin ilmeisesti korvasi 3kpl perälle asennettuja 40mm it-tykkejä.

Eli Ruotsilla oli lopulta hävittäjissään niin MTO:t kuin ITO:tkin. Ne vain olivat eri alusluokissa.

 

Bodyguard

Kenraali
Ruotsihan oli vielä 1960- ja 1970 luvuilla ( ehkäpä vielä 1980-luvullakin ) sotilaallisesti todella merkittävä tekijä. Ilmavoimillakin kai suurimmillaan useita satoja taistelukoneita ( olisiko ollut jopa noin 1000 ). Täällä jo mainittu iso laivasto ja siihen lisäksi vielä kunnon maavoimat. Siitä se mahti sitten on hiipunut pikku hiljaa...
 

Hanski

Ylipäällikkö
@Hanski

"Östergötland-luokan 4 hävittäjää jäivät Ruotsin viimeiseksi hävittäjäluokaksi. Nämä hankittiin 1958-59 ja ne palvelivat vuoteen 1982. Alusten uppouma oli 2600 tonnia ja nopeus 35 solmua. Aseistus oli Halland-luokkaa kevyempi: 4 * 120 mm vanhemmat M/44 tykit, 7 * 40 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, 1 * SUTO-raketinheitin, syvyyspommeja ja 58 miinaa. Laivat olivat edullisempi versio Hallan-luokasta, mutta niissä oli silti edistyksellinen taistelunjohtojärjestelmä ja hyvä SUTO-varustus. Aseistusta uusittiin 1963-1967, mutta näihin ei koskaan asennettu ohjusvarustusta."

Minua jäi kaivelemaan toisessa ketjussa mainittu Seacat ja tuohon aloituksesi tekstiin liittyen pieni täsmennys. Ruotsi osti aikanaan Seacat-ilmatorjuntaohjuksia jotka asennettiin Östergötland-luokan hävittäjille. Neljän ohjuksen laukaisin ilmeisesti korvasi 3kpl perälle asennettuja 40mm it-tykkejä.

Eli Ruotsilla oli lopulta hävittäjissään niin MTO:t kuin ITO:tkin. Ne vain olivat eri alusluokissa.

Kiitos täsmennyksestä, minun olisi pitänyt lukea Örlogsfartyg-kirjasta laivoja käsittelevä tekstiosuus eikä pelkästään referoida kunkin laivan infolaatikoiden tekstejä. Tekstissä mainitaan selvästi: "Östergötland-klassen modifierades 1963-1967 varvid bland annat en 40 mm lvakan togs bort och ersattes med ett lavettage för den brittistillverkade luftvärnsroboten Seacat" Tätä muutosta kirjoittajat eivät olleet tuoneet infolaatikkoon... :confused:
 

Rannari

Greatest Leader
Kiitos täsmennyksestä, minun olisi pitänyt lukea Örlogsfartyg-kirjasta laivoja käsittelevä tekstiosuus eikä pelkästään referoida kunkin laivan infolaatikoiden tekstejä. Tekstissä mainitaan selvästi: "Östergötland-klassen modifierades 1963-1967 varvid bland annat en 40 mm lvakan togs bort och ersattes med ett lavettage för den brittistillverkade luftvärnsroboten Seacat" Tätä muutosta kirjoittajat eivät olleet tuoneet infolaatikkoon... :confused:
Minkähän takia kaikki hävittäjät eivät saaneet Seacatia? Eipä sillä että se olisi aseena ollut kummoinen.
 

Tups

Kapteeni
Tällä hetkellä käytössä olevassa Atle-luokassa oli useimpien lähteiden mukaan neljä 40 mm Boforsia, jotka näkyvät kuvissakin. Vanhemmissa murtajissa, joista luovuttiin 2000-luvun alussa monitoimimurtajien myötä, oli 3-4 tykkiä. Samassa yhteydessä myös nykyisten murtajien aseistus riisuttiin.

Odenissa en muista aseistusta koskaan nähneeni, vaikka neljä paikkaa siitäkin näyttäisi edelleenkin kansirakennuksen nurkista löytyvän. Aluksessa on ruotsalaisen Wikipedian mukaan valmius miinakiskoille, mutta niitä ei koskaan ole asennettu paikoilleen.
 

baikal

Supreme Leader
Göteborgissa nimenomaan on merellinen uhka! Sukellusveneet pääsevät Pohjanmeren kautta helpommin uhkaamaan alueen laivaliikennettä kuin Itämerellä
Göteborg ja Karlskrona ovat Ruotsille NE. Ja niihin kohdistui myös kylmän sodan aikaan punalippulaivaston mielenkiinto.
 
Top