Hanski
Ylipäällikkö
Ruotsin merivoimista ei taida olla omaa yleisketjua, joten aloitetaan sellainen!
Ruotsin merivoimat ovat ansainneet oman ketjunsa, historia on kunniakas ja erityisesti toisen maailmansodan lopulla ja kylmän sodan ajan merivoimat olivat todellinen nyrkki! Suomalaiset ajattelevat merellistä toimintaympäristöä helposti liian Itämeri-keskeisesti, mutta Ruotsilla on Itämeren lisäksi huolena Tanskan salmet ja Pohjanmeri, jonne mm. venäläisten sukellusveneiden on helpohkoa hiipiä. Göteborg on ollut vuosikymmeniä Ruotsin tärkein satama, mikä osaltaan lisää Pohjanmeren tärkeyttä.
Aloitan tämän ketjun pienellä yhteenvedolla Ruotsin sodanäjälkeisestä hävittäjälaivastosta. Tämä oli tosiaan upea kokonaisuus hienoja aluksia, kuten @Rannari totesi:
Lähteenä tässä alla olevassa yhteenvedossa on erinomainen kirja Örlogsfartyg, Gustaf von Hofsten & Jan Waernberg, Luleå 2003.
Ruotsin merivoimissa palveli toisen maailmansodan läpi useita vanhoja hävittäjäluokkia, joista vanhimmat oli rakennettu 1900-luvun alussa. Ohitan tässä yhteydessä nämä vanhimmat luokat ja alotan tarkastelun toisen maailmansodan aikana hankituista hävittäjistä:
Kuvassa hävittäjä Halland aktiivivuosinaan.
Ruotsin merivoimat ovat ansainneet oman ketjunsa, historia on kunniakas ja erityisesti toisen maailmansodan lopulla ja kylmän sodan ajan merivoimat olivat todellinen nyrkki! Suomalaiset ajattelevat merellistä toimintaympäristöä helposti liian Itämeri-keskeisesti, mutta Ruotsilla on Itämeren lisäksi huolena Tanskan salmet ja Pohjanmeri, jonne mm. venäläisten sukellusveneiden on helpohkoa hiipiä. Göteborg on ollut vuosikymmeniä Ruotsin tärkein satama, mikä osaltaan lisää Pohjanmeren tärkeyttä.
Aloitan tämän ketjun pienellä yhteenvedolla Ruotsin sodanäjälkeisestä hävittäjälaivastosta. Tämä oli tosiaan upea kokonaisuus hienoja aluksia, kuten @Rannari totesi:
Lähteenä tässä alla olevassa yhteenvedossa on erinomainen kirja Örlogsfartyg, Gustaf von Hofsten & Jan Waernberg, Luleå 2003.
Ruotsin merivoimissa palveli toisen maailmansodan läpi useita vanhoja hävittäjäluokkia, joista vanhimmat oli rakennettu 1900-luvun alussa. Ohitan tässä yhteydessä nämä vanhimmat luokat ja alotan tarkastelun toisen maailmansodan aikana hankituista hävittäjistä:
- Juuri ennen sotaa alkoi 6 alusta käsittäneen Göteborg-luokan hankinta. Ensimmäiset 3 alusta valmistuivat vuoteen 1939 mennessä ja viimeiset vuoteen 1941. Laivat olivat ajalle tyypillisiä torpedo- ja tykkialuksia: uppouma 1240 t, nopeus 39 s, aseistus 3 * 120 mm, 1* 25 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedo, syvyyspommeja ja 48 miinaa. Alusten IT-aseistus oli alkuvuosina varsin vaatimaton, muuten varsin kova luu! Alusluokan nimialus tuhoutui ja upposi Hårsfjärden-katastrofissa 1941, mutta se nostettiin ja palasi palvelukseen uudelleen rakentamisen jälkeen 1943. Sodan jälkeen muut paitsi Göteborg modernisoitiin mm. tutkalla, hydrofoneilla, modernilla taistelunjohtojärjestelmällä ja kattavammalla IT-aseistuksella (4 * 40 mm M/48A). Alukset palvelivat fregateiksi muutettuina vuosiin 1964-1968 (Göteborg oli poistettu listoilta virallisesti 1958).
- Sodan aikana hätäostoksena Ruotsin merivoimat hankkivat kaksi Sella-luokan vanhaa hävittäjää Italiasta vuonna 1940. Alukset oli valmistettu jo 1926 ja ne olivat tyypillinen hätäostos. Ruotsissa nämä saivat nimet Puke ja Psilander. Uppouma oli 1480 t ja nopeus 35 solmua. Aseistus koostui 4 * 120 mm tykeistä, 2 * 40 mm ITK:sta 4 * 45,7 cm torpedoista ja 30 miinasta. Laivoista luovuttiin sodan jälkeen 1947.
- Toinen hätäostos vuonna 1940 oli niinikään Italiasta hankitut kaksi Spica-luokan torpedovenettä, jotka olivat valmistuneet 1934. Laivat purjehtivat sodan myrskyjen läpi Ruotsiin 1940. Laivat nimettiin Ruotsissa "rannikkohävittäjiksi" ja ne saivat nimet Romulus ja Remus. Uppouma oli 900 tonnia ja nopeus 34 solmua. Aseistus oli saatto- ja vartiotehtäviin soveltuva: 3 * 100 mm tykit, 3 * 20 mm ITK, 4 * 45,7 cm torpedot, syvyyspommeja ja 28 miinaa. Laivat palvelivat yllättävän pitkään Ruotsissa ja sotaliput laskettiin näistä vasta 1958.
- Italialaisen Spica-luokan pohjalta ruotsalaiset valmistivat oman kustjagare-tyyppinsä Mode-luokan, joita hankittiin 4 alusta 1942-1943. Spica-luokasta poiketen aluksissa oli huomioitu paremmat majoitusolosuhteet, parempi eristys ja lämmitys. Laivat olivat tarkoitettu saatto- ja vartiotehtäviin. Alusten uppouma oli 785 tonnia ja nopeus 30 solmua. Aseistuksena oli 3 -105 mm tykit, 2 * 40 mm ITK, 2 * 20 mm ITK, 3 * 53,3 torpedot, syvyyspommeja ja 42 miinaa. Laivat muutettiin 1953-54 fregateiksi ja ne palvelivat vuosiin 1966-1970.
- Sodan aikana valmistuivat ensimmäiset modernit hävittäjät, 4 aluksen Visby-luokka. Nämä tulivat palvelukseen 1943-1944 ja ne palvelivat vuosiin 1978-1982. Alusten uppouma oli 1320 tonnia ja nopeus 39 solmua. Aseistuksena oli 3 * 120 mm tykit, 4 * 40 mm ITK, 4 * 20 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, syvyyspommit ja 46 miinaa. Laivat nimettiin vuonna 1965 fregateiksi, jolloin myös aseistus päivitettiin päätykkien osalta 57 mm yleistykkeihin, aseistukseen lisätiin SUTO-raketinheitin ja miinakapasiteetti kasvatettiin 130 miinaan.
- Heti sodan jälkeeb vuonna 1947 ja -49 valmistui kaksi Öland-luokan hävittäjää, jotka palvelivat laivastossa vuoteen 1978. Nämä olivat jo tyypillisiä ruotsalaisia sodanjälkeisiä moderneja hävittäjiä. Uppouma oli 2250 tonnia ja nopeus 35 solmua. Aseistus noudatti Visby-luokan linjaa: 4 * 120 mm tykit, 7 * 40 mm ITK, 8 * 20 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, syvyyspommeja ja 40 miinaa. Aseistus modernisoitiin 1959-63, jolloin asennettiin mm. 6 * 40 mm ITK M/48A ja SUTO-raketinheitin. Vuonna 1975 alukset nimettiin fregateiksi ilman muita muutoksia.
- Vuosina 1955 ja 1956 hankitut Halland ja Småland edustivat ruotsalaisen hävittäjärakentamisen huippua. Alukset palvelivat merivoimissa aina vuosiin 1984 ja 1987. Småland on säilynyt jälkipolville museoaluksena Göteborgissa. Alusten uppouma oli 3400 tonnia (vrt. Pohjanmaa!) ja nopeus 35 solmua. Aseistus oli aluksi 4 * 120 mm täysautomaattiset yleistykit, 2 * 57 mm ITK, 6 * 40 mm ITK, 8 * 53,3 torpedot, 2 SUTO-raketinheitintä, syvyyspommeja ja 58 miinaa. Aseistus uusittiin 1966 asentamalla kaksi RB08-laukaisuramppia. Ohjuksia oli ramppien lisäksi laivalla 7 varastossa. Laivoissa oli moderni taistelunjohtojärjestelmä, syvyytettävä hydrofoni ja tehokas SUTO-aseistus. Halland-luokkaa käytettiin hävittäjälaivueiden johtoaluksina. Laivat modernisoitiin taistelunjohtojärjestelmän osalta 1960-luvulla.
- Östergötland-luokan 4 hävittäjää jäivät Ruotsin viimeiseksi hävittäjäluokaksi. Nämä hankittiin 1958-59 ja ne palvelivat vuoteen 1982. Alusten uppouma oli 2600 tonnia ja nopeus 35 solmua. Aseistus oli Halland-luokkaa kevyempi: 4 * 120 mm vanhemmat M/44 tykit, 7 * 40 mm ITK, 6 * 53,3 cm torpedot, 1 * SUTO-raketinheitin, syvyyspommeja ja 58 miinaa. Laivat olivat edullisempi versio Hallan-luokasta, mutta niissä oli silti edistyksellinen taistelunjohtojärjestelmä ja hyvä SUTO-varustus. Aseistusta uusittiin 1963-1967, jolloin näihin asennettiin mm. brittivalmisteinen Seacat-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Kahden hävittäjän 120 mm kaksoistykkitornit varattiin 1980-luvun alussa Övre Norrbottenin sotilasalueelle asennattavaksi kiinteisiin linnoitteisiin. Tätä ei kuitenkaan koskaan ehditty toteuttaa.
Kuvassa hävittäjä Halland aktiivivuosinaan.
Viimeksi muokattu:
