Ruotsin puolustusvoimat sota-aikana

Samses

Ylipäällikkö
Jos Ruotsin hallitus päättäisi palauttaa yleisen asevelvollisuuden takaisin, niin kauanko toimintakykyisen reservin luomiseen menisi aikaa? Ikäluokkia ei vuoden 2010 jälkeen ole kuitenkaan niin hirveän monta vielä menetetty.

Vuosia päätöksestä, ja tämäkin olettaen että ihan kaikki poliittinen vääntö ja tarvittavat lainmuutokset on tehty ja voimaan saatettu ennen kuin päätös tehdään (mikä ei ole käytännössä realistinen oletus).

Varuskunnat joissa koulutetaan pitää ensin rakentaa/olemassa olevat laajentaa uusien miesmäärien tarvitsemalle tasolle, ja varustaa kaikella tarvittavalla, kouluttajat rekrytoida ja kouluttaa ja muu henkilökunta jokaista keittäjää ja siivoojaa myöten hankkia jostain Manpowerilta tms., koulutusohjelmat kaivaa naftaliinista ja päivittää ajanmukaisiksi, koulutuskaluston hankinta kilpailuttaa, kalusto tilata, ottaa vastaan, ottaa käyttöön ja opetella käyttämään sitä... En juuri tällä alalla, mutta muuten olen kyseisenlaisia monijärjestelmäprojekteja joskus vetänyt, ja yksi vuosi ei riitä noihin valmisteluihin.

Sitten itse koulutus päälle, vähintään kuukausia per saapumiserä... Hemmetin hyvällä tuurilla ja kaiken mennessä todella putkeen, kahden vuoden kuluttua päätöksestä saattaa ensimmäinen rajoitetun kokoinen erä uusia reserviläisiä tulla ulos koulutusputkesta, ja ehkä 10 vuoden päästä alkaa olla merkittävä reservi kasassa kun koko ajan pikku hiljaa saadaan koulutuskapasiteettia lisää käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:

Rateko

Kersantti
Kiitos kommentista. Ruotsalaisten omassakin keskustelussa on nostettu esiin se, että menetetyn puolustuskyvyn rakentamiseen uudestaan menisi vuosikymmen ja kuluisi reilusti rahaa. Esimerkiksi tuo sikäläisen kenttätykistön alasajo on ollut aika uskomaton suoritus.
 

SJ

Supreme Leader
Vuosia päätöksestä, ja tämäkin olettaen että ihan kaikki poliittinen vääntö ja tarvittavat lainmuutokset on tehty ja voimaan saatettu ennen kuin päätös tehdään (mikä ei ole käytännössä realistinen oletus).

Varuskunnat joissa koulutetaan pitää ensin rakentaa/olemassa olevat lajentaa uusien miesmäärien tarvitsemalle tasolle, ja varustaa kaikella tarvittavalla, kouluttajat rekrytoida ja kouluttaa ja muu henkilökunta jokaista keittäjää ja siivoojaa myöten hankkia jostain Manpowerilta tms., koulutusohjelmat kaivaa naftaliinista ja päivittää ajanmukaisiksi, koulutuskaluston hankinta kilpailuttaa, kalusto tilata, ottaa vastaan, ottaa käyttöön ja opetella käyttämään sitä... En juuri tällä allalla, mutta muuten olen kyseisenlaisia monijärjestelmäprojekteja joskus vetänyt, ja yksi vuosi ei riitä noihin valmisteluihin.

Sitten itse koulutus päälle, vähintään kuukausia per saapumiserä... Hemmetin hyvällä tuurilla ja kaiken mennessä todella putkeen, kahden vuoden kuluttua päätöksestä saattaa ensimmäinen rajoitetun kokoinen erä uusia reserviläisiä tulla ulos koulutusputkesta, ja ehkä 10 vuoden päästä alkaa olla merkittävä reservi kasassa kun koko ajan pikku hiljaa saadaan koulutuskapasiteettia lisää käyttöön.

Sitä tuossa mietin, että mahtaisiko meiltä löytyä koulutuskapasiteettia avustamaan tuossa? Siis, Ruotsalaiset ikäänkuin ostavat koulutuspalvelut meiltä? En pidä tätä realistisena, mutta jos realiteetit muuttuisivat niin paljon, että Ruotsalaiset toisivat asevelvollisuuden takaisin, niin sitten asiat voisivat olla myös niin, että meidän palveluista olisi hyötyä.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
Sitä tuossa mietin, että mahtaisiko meiltä löytyä koulutuskapasiteettia avustamaan tuossa? Siis, ruotsalaiset ikäänkuin ostavat koulutuspalvelut meiltä? En pidä tätä realistisena, mutta jos realiteetit muuttuisivat niin paljon, että ruotsalaiset toisivat asevelvollisuuden takaisin, niin sitten asiat voisivat olla myös niin, että meidän palveluista olisi hyötyä.

Eipä taida olla edes mahdollista huomioiden nykylainsäädännöt niin meillä kuin heilläkin.

Kielitaito tuottanee sitten sen seuraavan esteen. (Sotilas)-ruotsinkielistä kouluttajistoa ei löydy kuin oikeastaan Pärsviikistä, ja jos heidät siirretään ruotsalaisten koulutukseen niin kukas ne meidän omat ruotsinkieliset varusmiehet sitten kouluttaa?
 

koponen

Kenraali
Tilanteessa jossa Ruotsi päättää muuttaa lakejaan siten että yleinen asevelvollisuus / laaja varusmiespalvelus otetaan käyttöön, lienee mahdollista muuttaa muitakin lakeja. Esimerkiksi "kansainvälinen kouluttajakoulutusyhteistyö" sopii maailmalle jo valmiiksi verkottuneen rauhanvaltion profiiliin oikein hyvin.

Ja eikös jossain reserviläisten sitoumuksissakin ole kyselty kansainvälisten tehtävien hyväksyttävyyttä... Wanhat ajat kunniaan - hakkaa päälle!
 

SJ

Supreme Leader
Eipä taida olla edes mahdollista huomioiden nykylainsäädännöt niin meillä kuin heilläkin.

Kielitaito tuottanee sitten sen seuraavan esteen. (Sotilas)-ruotsinkielistä kouluttajistoa ei löydy kuin oikeastaan Pärsviikistä, ja jos heidät siirretään ruotsalaisten koulutukseen niin kukas ne meidän omat ruotsinkieliset varusmiehet sitten kouluttaa?

Vaikkapa palkatut kotiutuneen saapumiserän aukit? Siis ne kotiutuneet AU:t. Luulisi hoitavan suurimman osan henkilöstötarpeesta. Ja olettaisin, että tuossa tapauksessa enkuksi annettu koulutus olisi mahdollista, jos siis tuollainen yhteistyö on mahdollista, niin pitäähän sen olla mahdollista yhteisellä kielellä.
 

late347

Kapteeni
Jos oikeasti tahtotilaa löytyy Ruotsilta sotavahvuuksien perustamiseen, niin ei siinä kestä kymmentä vuotta, en millään voi uskoa!

Ei tällaiset asiat jää kiinni mistään koulutusohjelmien puuttumisista jätkät! Jos niillä ei ole ohjelmaa niin sitten skapparit voivat käskeä soveltavaa ohjelmaa tai sotaharjoituksia yms. Kyllä sota-aikanakin oli varusmiehiä, heillä oli vain SOVELTAVA KOULUTUS tuon ajan olosuhteet huomioon ottaen. :D

Ajatelkaa esim jotain USA:ta ennen toista maailmansotaa, kestikö heillä esim kymmenen vuotta ennen kuin heillä oli kunnolliset asevoimat? USA aloitti ihan nolla-tasosta, niiden armeija oli pienempi kuin Romanialla 1930 luvun alussa.

USAlla oli ihan kelpo sotavoimat joskus 1940 kesällä, silloin vasta tuli voimaan USAssa asevelvollisuus (kun ajatellaan maailmansotien välistä rauhan aikaa, silloin ei ollut asevelvollisuutta jenkeissä). 1945 elikkä viisi vuotta myöhemmin USAlla oli maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin armeija, ja varmaankin vahvimmat asevoimat tai ainakin toiseksi vahvimmat.

Kestikö natseilla kymmenen vuotta ennen kuin oli kunnolliset asevoimat? Ei kestänyt natseilla armeijan perustamiseen, kouluttamiseen ja varustautumiseen kuin joku kuusi vuotta, jos laskee Hitlerin valtaannoususta, 1939 syksyyn.
 

SJ

Supreme Leader
Jos oikeasti tahtotilaa löytyy Ruotsilta sotavahvuuksien perustamiseen, niin ei siinä kestä kymmentä vuotta, en millään voi uskoa!

Ei toki, mutta se on hyvin realistinen aika. Kaksi vuotta olisi sitten sellainen aika mikä olisi mahdollinen kovassa kiireessä ja tämä sisältää hankinnat.
 

kimmo.j

Respected Leader
Jos oikeasti tahtotilaa löytyy Ruotsilta sotavahvuuksien perustamiseen, niin ei siinä kestä kymmentä vuotta, en millään voi uskoa!

Ei tällaiset asiat jää kiinni mistään koulutusohjelmien puuttumisista jätkät! Jos niillä ei ole ohjelmaa niin sitten skapparit voivat käskeä soveltavaa ohjelmaa tai sotaharjoituksia yms. Kyllä sota-aikanakin oli varusmiehiä, heillä oli vain SOVELTAVA KOULUTUS tuon ajan olosuhteet huomioon ottaen. :D

Ajatelkaa esim jotain USA:ta ennen toista maailmansotaa, kestikö heillä esim kymmenen vuotta ennen kuin heillä oli kunnolliset asevoimat? USA aloitti ihan nolla-tasosta, niiden armeija oli pienempi kuin Romanialla 1930 luvun alussa.

USAlla oli ihan kelpo sotavoimat joskus 1940 kesällä, silloin vasta tuli voimaan USAssa asevelvollisuus (kun ajatellaan maailmansotien välistä rauhan aikaa, silloin ei ollut asevelvollisuutta jenkeissä). 1945 elikkä viisi vuotta myöhemmin USAlla oli maailman toiseksi tai kolmanneksi suurin armeija, ja varmaankin vahvimmat asevoimat tai ainakin toiseksi vahvimmat.

Kestikö natseilla kymmenen vuotta ennen kuin oli kunnolliset asevoimat? Ei kestänyt natseilla armeijan perustamiseen, kouluttamiseen ja varustautumiseen kuin joku kuusi vuotta, jos laskee Hitlerin valtaannoususta, 1939 syksyyn.

Se soveltava koulutus on jotain mistä voidaan olla montaa mieltä, pointti oli, että pikakoulutettu on aina huonosti koulutettu.
Jenkkien toisen maailmansodan aikainen suoritus onkin parasta luokassaan ja sitä on ihasteltu. Sen taustalla oli suuri ja muuntautumis kykyinen teollisuus joka oli toipunut lamasta. Ruotsillakaan ei tällaista ole.

Mitä tulee saksan valmiuteen, ammattiupseerit pitivät saksan asevoimia keskeneräisinä ja heillä oli kuitenki kuusi vuotta (33-39). Saksalla oli kuitenkin toimiva järjestelmä jota lähtivät kasvattamaan. Kasvu tuhosi Saksan kansantalouden koska perustui lainarahaan.

Toki asiat voidaan nähdä monella tavalla, tarvitaanko kasarmia, kyllä komppania voi asua telttamajoituksessa. Kenttäkeitiössä tehdään pöperö ja kuusen alla pidetään oppitunti. Mikä tahansa valli kelpaa maalien taustaksi ja turva-alueet ovat vaatimus josta voidaan keskustella. Kouluttajaksi kelpaa kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Se onko se realistista Ruotsissa on sitten toinen asia. Lisäksi kannattaa muistaa, että huonosti koulutettu kouluttaja jakaa väärät taitonsa eteenpäin ja kouluttaa huonoja joukkoja.
 

Second

Eversti
Britit ovat potkaisseet molempien Isojen Kahinoiden aikana asevelvollisuusjärjestelmän pystyyn ammattilaispohjalta. Molemmissa tapauksissa on kulunut noin vuosi.

Eikä se ruohonjuuritason koulutus ole välttämättä ollut edes kovin huonoa. Jos nyt oikein muistan niin entisaikojen kiväärikomppanian (pelkästään kiväärivarustus) koulutus otti noin 10-12 viikkoa, 2 ms aikana noin puolisen vuotta on riittänyt. Nykyaikaisen moniase-komppanian koulutukseen menee noin 9-12 kuukautta. Osaltaan syynä on tehtäväkirjon laajeneminen ja komppanian muuttuminen yhä enemmän taktiseksi yksiköksi, enää pelkkä hyökkäys-puolustus osana pataljoonaa/rykmenttiä ei riitä kovinkaan pitkälle. Huomio tässä suhteessa kääntyy kotimaiseen palvelusjärjestelmään ja lyhyeen palvelusaikaan... Niinpä, toki AU:t ja JJ:t saavat vuoden koulutuksen. Mutta riittääkö? Jaa-a, asian tarkempi analisaatio vaatisi jo melkein oman topikin. Lyhyesti en usko että tilanne on kovinkaan huono koulutuksen suhteen, laardinen varusmiesmateriaali ja yhä isommaksi laardiläjäksi muuttuminen reservissä on toinen juttu.

Se että mikä on todellisuus brittien yhtymätasolla? Korkea arvoisia upseereita kun ei välttämättä kovin paljoa ollut. Toki 1ms britit olivat yltiöpäisiä ja kärsivät hirvittävät tappiot mutta käsittääkseni kyseessä on ollut kysymys asenteista eikä epäpätevyydestä, 2ms meni sitten tätä krapulaa kärsiessä ja käsittääkseni brittien suorituskyky pysyi suhteellisen vaatimattomana juuri siksi että 1ms jätti hyvin syvät arvet ja tappiota välteltiin liittolaisten mielestä liikaakin. Tosin en tiedä missä määrin britit varautuivat jo etukäteen asevelvollisuusarmeijan luomiseen, ja saatiiko prikaatit divisioonat miehitettyä pätevällä upseeristolla. Tämä on kuitenkin ollut monen armeijan surma, mm Georgian armeijassa juuri upseeriston tilanne oli surkea. Kapteenit komensi prikaatia, suurin piirtein.

Mitä tulee taas Nazi-saksalaisiin niin heillä ammattiarmeija oli jo tuunattu asevelvollisuus armeijaa varten, heillä kun tuo oli pitkän tähtäimen tavoite ja ammattiarmeijaa pidettiin vain koska oli pakko. Miehistö oli saanut aliupseerikoulutuksen ja aliupseeristo upseerikoulutuksen. Ja upseeristo oli koulutettu kahta pykälää korkeamman sotilasarvon mukaisiin tehtäviin. Kun kv-yhteisön lupa tuli asevelvollisuusarmeijaan luomiseen niin henkilöstö oli jo valmiina.

Mutta tosiaan varustuksen polkaiseminen pystyyn on vähän hankalampaa. Niin kauan OK kun rynkky, leipälaukku, kokardi ja maastopuku riittää niin eipä tuo kovin vaikeaa ole. Modernin kiväärikomppanian polkaiseminen pystyyn pimeätähystyslaitteineen, ohjuksieen, heittimineen, radioineen. Hankala-hankala-hankala juttu kun harvoin noita omassa maassa tuotetaan.
 
Viimeksi muokattu:

SJ

Supreme Leader
Se soveltava koulutus on jotain mistä voidaan olla montaa mieltä, pointti oli, että pikakoulutettu on aina huonosti koulutettu.
Jenkkien toisen maailmansodan aikainen suoritus onkin parasta luokassaan ja sitä on ihasteltu. Sen taustalla oli suuri ja muuntautumis kykyinen teollisuus joka oli toipunut lamasta. Ruotsillakaan ei tällaista ole.

Jenkkien saavutukset olivat vaikuttavia, mutta kyllä siinä edelleen näkyi kokemattomuus useampaankin otteeseen. Olettaisin, että jenkit kuitenkin kerkesivät oppia toisten kokemuksista niinä vuosina mitä he katsoivat sivusta.
 

kimmo.j

Respected Leader
Toki muiden kokemuksista oppiminen oli selvä, mutta eikö se ole viisautta?
Ruotsalaisten kohdalla heillä olisi sama ongelma, ei löydy kokeneita sotilaita.

Second on oikeassa Sakujen valmistautumisessa, silti heillä oli varustautuminen kesken ja esim. SS oli aluksi huonosti koulutettu oikeaan sotaan(lähinnä johto). Tilanne toki parani kokoajan.
 

Second

Eversti
Second on oikeassa Sakujen valmistautumisessa, silti heillä oli varustautuminen kesken ja esim. SS oli aluksi huonosti koulutettu oikeaan sotaan(lähinnä johto). Tilanne toki parani kokoajan.

SS paisui kuin pullataikina vasta -40-41 välisenä aikana. He eivät olleet oikein varautuneet millään tasolla siihen miten paljon SS-divisioonien määrää lisättiin. Wehrmacht sen sijaan oli -39 yksi Euroopan parhaiten koulutetuista armeijoista.

Juu ja varustepuoli ei hurraa huutoja kestänyt se on totta.

Jenkkien saavutukset olivat vaikuttavia, mutta kyllä siinä edelleen näkyi kokemattomuus useampaankin otteeseen. Olettaisin, että jenkit kuitenkin kerkesivät oppia toisten kokemuksista niinä vuosina mitä he katsoivat sivusta.

Jenkkien kohdalla varmaan paikkansa pitää sanonta: 'In Africa -43 we learned to walk instead of crawling', karkeasti mukaillen erään se aikaisen kenraalin puheita. -44 US Army oli jo aika kova poppoo, pahimmat heikkoudet karsittu mutta porukka oli vielä freesiä, kun liittolaiset ja vastustajat olivat perin väsyneet koko sotaan.

Mutta Jenkkien varustelupuoli ja siitä pyörivät tilastot hyvin usein peittää alleen sen että operaatioalueella tilanteet eivät olleet läheskään niin hyvin, meri oli välissä ja vasteajat puuttuvien ja puutteellisten varusteiden täydennysten suhteen olivat pitkiä. Vaikka siis perustarvikkeiden huolto pelasi hyvin. Tappioiden täydennyksen armoton tehokkuus on oma (& järkyttävä) lukunsa, mutta ei siitä enempää tällä erää.

Loppujen lopuksi ameriikkalaisten toiminta etenkin taktisella tasolla ja siitä alaspäin on aika vaikuttavaa. Osaltaan tämä johtuu juuri kokemattomuudesta, eli joukoilla oli vielä viriiliä 'hakkaa päälle' henkeä jota erityisesti Patton hyödynsi aika raa'an oloisesti. Vähän niinkuin virkeä nuorukainen eläkeläisten keskellä.

Se että oliko ameriikkalaisten yhtymät pikakoulutettu on sitten toinen juttu. En tiedä kuinka pitkään mitäkin porukkaa koulutettiin mutta ehtihän nuo Normandiaan osallistuvat joukot aika pitkään briteissä pyöriä ja harjoitella. Ongelmia tuli vastan Normandian jälkeen kun piti taistella Ranskan maaseudun Bogage-maastossa, ja joukoilla ei ollut sopivaa varustusta saati koulutusta näihin oloihin (nuo bogaget ovat siis jopa vuosisatoja kasvatettuja jykeviä "pensasaitoja" jotka kehystivät peltotilkkuja ja joista esim panssarivaunulla ei ajettu läpi). Britanniassa tätä maastoa kyllä oli joten sitä varten olisi voitu harjoitella, mutta sotajohdon ajatus oli että kaikki energia satsataan Maihinnousuun ja sen turvaamiseen. Mikä toki on ihan järkeväkin ajatus toisaalta.
 

SJ

Supreme Leader
Noista Bogage:ista sellaista, että noita taisteluita ja muita normandian läpimurto taisteluita ei periaatteessa olisi edes pitänyt tapahtua, ehkä Bogage vielä, mutta sen jälkeen Saksalaisten olisi pitänyt alkaa vetäytyä ja säästää joukkoja mahdollisimman paljon, eikä antautua Hitlerin määräämiin "voita tai kuole" taisteluihin. Toki tässä olisi saattanut avautua Pattonille tilaisuus sotia siten miten hän olisi halunnutkin, mutta uskoisin saksalaisten kykenevän vastaamaan myös mobiiliin sodankäyntiin, jos siis saksalaiset edes sitä sallisivatkaan.
 

late347

Kapteeni
Tarkoitin tuolla varusmiesten soveltavalla koulutuksella lähinnä juuri sitä, että se oli soveltavaa.

Anteeksi nyt että kirjoitin natsi-Saksasta. Saattaa tuntua joistain suomalaisista huvittavalta ajatukselta, mutta minulle ei kyllä ikinä jäänyt natseista opiskelun ja suvun tapahtumien johdosta mitään erityisiä sympatioita. Vaikka mokomat Germaanit olivatkin aseveljiä Suomelle yhdessä vaiheessa, siksi käytän ilmaisua "natsi-Saksa". Monikulttuurisessa Suomessa sen verran voi ilmeisesti sentään mieltänsä ilmaista, vai mitä?:eek:

Virallinen nimi natsi-Saksalle on Grossdeutsches Reich.

Onhan tästä esimerkkejä mm. natsi-Saksa Waffen-SS Hitlerjugend divisioona koostui jostain teineistä lähinnä. Näidenhän olisi pitänyt olla ihan tykinruokaa liittoutuneille, koska liittoutuneillakin oli sodassa tuossa vaiheessa veteraanijoukkoja. (esim Afrikan sodasta ja Italian invaasiosta oli siirretty joukkoja Normandian invaasiota varten)

Näille Waffen-SS alokkaille annettiin asianmukaista soveltavaa koulutusta, veteraanien johdosta, erittäin sotaharjoitus-painotteista koulutusta kovilla ammuksilla muutaman viikon / kuukauden ajan, miehitetyn Alankomaiden alueella.

Sen jälkeen divisioona siirrettiin Ranskaan taisteluihin. Kyllähän nuo ihan ok vastuksen antoivat taistelussa liittoutuneille olosuhteet huomioonottaen.

Se, oliko tuo moraalitonta tai edes järkevää ylipäänsä, onkin sitten toinen juttu.

USAlla kieltämättä oli se etu, että vaikka heillä oli ollut pitkään suuri lama-aika, niin löytyi kyllä osaamista kunhan sitä otti käyttöön ja hyödynsi. USMC oli ollut pienen luokan sotaoperaatioissa esim. keski-Amerikan maissa. Amerikkalaiset sotilaslentäjät saivat sotakokemusta Kiinassa 1930 luvulla, koska ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi sotaan Japania vastaan.

Oli olemassa keinoja saada rahoitusta. Sota-aika amerikkalaiset ostivat niitä voitto-obligaatioita ja valtio otti sen lisäksi lainaa. Oli olemassa resursseja kunhan taloutta saatin järjesteltyä paremmin. Joidenkin mielestä kuitenkin Roosevelt ei oikeastaan katkaissut suurta lamaa, vaan siellä oli käytössä sellaisia puoli-kollektiivisia keinoja Amerikan liittovaltiolla.

Eihän tuo täydellinen mobilisaatio hyvää tehnyt periaatteessa USAn taloudelle, toisessa maailmansodassa, vaikkakin teollisuustuotanto kasvoi (suurin osa lisääntyneestä tuotannosta liittyi jotenkin asevarusteluun tai liittoutuneiden maiden auttamiseen)

Toisaalta on Ruotsillakin vahva teollisuussektori, ainakin pohjoismaista vahvin sellainen. Elikkä maan resurssit huomioonottaen, en pidä Ruotsin mobilisoitumista mitenkään mahdottomana.

Ruotsista löytyy myös korkean aseteknologian osaamista kotimaasta, joten ei kaikkea tarvitse ostaa ulkomaanvelalla siinä maassa.

Esim Aimpoint on ruotsalainen optisia tähtäimiä valmistava yritys. Samoin SAAB Bofors valmistaa vähän kaikkea.

Täytyy toki ottaa huomioon, että nykyajalle ominainen puolustusteollisuuden integraatio ulkomaisiin entiteetteihin ja korporaatioihin (esim BAE Systems, HDW, Thyssen Werften) saattaa monimutkaistaa tuollaista kansallista mobilisaatiota sotaa varten.
 

baikal

Supreme Leader
Muutaman viikon pikakoulutettuja tms. voidaan kyllä käyttää täydennyksinä, jos runkona on sotaa kokeneita joukkoja ja eivät joudu heti pahimpaan ryysikseen, kaiketi se on ihan toimiva konsepti. Ainakin silloin, kun käydään sotaa kulutussodan merkeissä. Tottakai tulee tappioita silkasta osaamattomuudesta, mutta aika kyynisesti näitä asioita tarkastellaan silloin, kun materiaalia hangataan tosissaan.
 

Second

Eversti
Anteeksi nyt että kirjoitin natsi-Saksasta. Saattaa tuntua joistain suomalaisista huvittavalta ajatukselta, mutta minulle ei kyllä ikinä jäänyt natseista opiskelun ja suvun tapahtumien johdosta mitään erityisiä sympatioita. Vaikka mokomat Germaanit olivatkin aseveljiä Suomelle yhdessä vaiheessa, siksi käytän ilmaisua "natsi-Saksa". Monikulttuurisessa Suomessa sen verran voi ilmeisesti sentään mieltänsä ilmaista, vai mitä?:eek:
.


Jos minun nazi-saksaan viittaat niin se oli lähinnä korostusmielessä tehty, että ihmiset ei ihan niin helposti hyppää tekstiä yli.

Muutaman viikon pikakoulutettuja tms. voidaan kyllä käyttää täydennyksinä, jos runkona on sotaa kokeneita joukkoja ja eivät joudu heti pahimpaan ryysikseen, kaiketi se on ihan toimiva konsepti. Ainakin silloin, kun käydään sotaa kulutussodan merkeissä. Tottakai tulee tappioita silkasta osaamattomuudesta, mutta aika kyynisesti näitä asioita tarkastellaan silloin, kun materiaalia hangataan tosissaan.

Ei pitänyt tuosta Amerikkalaisten täydennyssysteemistä kirjoitella mutta kun Baikal asiaa kosketellen kirjoitti niin ei voi mitään.

Eli Saksalaiset täydensivät joukkoja siten että ne vedettiiin taakse lepoon porukkaan otettiin täydennysmiehiä, joukot harjoittelivat keskenään. Kunte Late347 tuossa kirjoitteli.

Amriikkalaiset halusivat pitää operaatiotemmon kovana, tämä johti sellaiseen johtopäätökseen että joukkoja täydennettiin ns etulinjaan. Mestarillista. Ongelmana vaan on se että A. Joukkoja voidana pitää pitkiä aikoja taistelukosketuksessa -> henkinen lamaantuminen B. Taisteluiden aikana ei juuri kiintymystä synny C. Tuoreita kavereita ei ehditä/jakseta/viitsitä kouluttaa D. Tuoreita kavereita käytetään jopa tykinruokana. Ne sotaelokuvien kuvaukset tuoreiden ja veteraanien välisestä kuilusta eivät ole siis mielikuvituksen tuotetta, vaan yksi sen aikaisen ameriikkalaisen mallin rumimmista puolista.

Saksalainen malli, ja Suomessa ainakin panssaridivisioonassa tätä tehtiin, on juuri siitä hyvä että joukot pääsevät lepäämään useammin. Lepoaikoina kuitenkin järjestettiin koulutusta johon osallistuivat kaikki, veteraanit osasi neuvoa juttuja tulokkaille, porukan sisäinen koheesio parani sen sijaan että veteraanit olisivat pitäneet huolta vain veteraaneista. Toki eipä se aina noin ruusuisesti toiminut koska taisteluiden aikaiset tappiota ja täydennyksen tarve saattoi pakottaa heittämään täydennykset heti taisteluihin, mutta käsittääkseni ainakin tärkeimpien yhtymien kohdalla pyrittiin tähän menettelyyn. Kotimaisen Panssaridivisioonan taisteluista -44 on samoja kuvauksia, kovien tappioiden jälkeen joukkoja alettiin täydentää ja täydennysporukkana oli joko (liian) nuoria tai (liian) vanhoja, alkuperäiset joukot olivat aika epäileviä näiden pätevyydestä. Välittömästi aloitettiin koulutus ja kun osasto heitettiin taas tuleen niin veteraanit kehui tulokkaiden pärjäämistä, kun alunperin eivätkä olisi uskoneet että näistä olisi oikein mihinkään.

En ole vielä tähän mennessä tässä thråådissa maininnut mitään Ruotsista, offtopic on vahvaa. :cool:

Mutta siis haluan suunnata sormeni takaisin britteihin. Jos puhutaan kohtuu pätevän aselvelvollisuusarmeijan pystyyn pieraisemisesta nopeasti niin tuossa olisi mielenkiintoinen case tutkittavaksi. Miten se tehtiin, miten siihen oli varauduttu, mikä oli aktiivihenkilötön rooli? Miten pätevä se lopun viimein oli.
 

kimmo.j

Respected Leader
Late347 historia on jo tapahtunutta, meidän ei sitä pidä kieltää, vaan ottaa opiksi. Ei siis ole syytä olla ottamatta sitä puheeksi jos se on relevantti keskustelun kautta.

Jos kerran sotajoukko voitaisiin polkaista esiin muutamassa kuukaudessa, tai parissa vuodessa, miksi sitten edes vaivaudumme pitämään nykyistä PV,tä.
Joukkoja voidaan toki koota, niille saattaa löytyä henkilöstöä, mutta niiden varustus ja osaaminen ei ehkä ole sitä mitä tarvitaan. Toisaalta joku voi kyseenalaistaa nykyisten joukkojemme kyvyn, kokemusta meillä on melko ohuesti.
 

late347

Kapteeni
Minä näen asian näppituntumalla jotenkin siten että niin kauan kuin on aselajin mukaista toimintaa niin homma pysyy jotakuinkin käsissä vielä.

On olemassa sellaisiakin maita, jotka ovat säästösyistä lakkauttaneet vuosiksi kokonaisia aselajeja (esim Virolla ei ole ilmavoimia, Uusi-Seelanti lakkautti käytännössä omat ilmavoimansa, Etelä-Afrikka käytännössä lakkautti omat ilmavoimansa, joihin he nyt yrittävät saada tekohengitystä Gripen-kaupoilla Ruotsin kanssa)

Tuollaisissa tilanteissa kieltämättä on se vaara että oikeasti se osaaminen katoaa eikä sitä hetkessä saada kyllä uudelleen rakennettua. Edellämainituissa tilanteissa mm. Etelä-Afrikan suhteen oikeasti oli tapahtunut nk. brain drain ilmiö.

Etelä-afrikkalaisia lentäjiä varmaankin muutti pois maasta jos ei nähty hyvää tulevaisuutta oman maan ilmavoimilla yms.

Kyllähän lentäjien taidoille ja koulutuksille sentään lienee kysyntää mm. siviili-ilmailun markkinoilla, eikä silloinkaan ole pakko jäädä sinne Etelä-Afrikkaan.

Ruotsilla kuitenkin on olemassa osaamista ja toimintaa laivastosta ja ilmavoimista, sitä tuskin kukaan kieltää?

Ruotsilla kyllä on se vaara olemassa, sitä en kiellä, että osaaminen menetään, jos käytännössä siirrytään näihin kriha-joukkoihin Ruotsissa.

Hyvä esimerkki tällaisesta "virheestä" on myös Hollanti. Hollanti siirtyi Nato-malliseen kriha- touhuiluun, ja möi meille omat leopard kalustonsa ynnä muuta panssarikalustoa. Löytyykö Hollannista panssariaselajin osaamista pitkäänkin tämän päätöksen jälkeen?

Hollannilla kuitenkin oli Nato-aikoina kylmän sodan aikaan ihan oikeita panssarijoukkoja puolustamassa länsi-Saksassa yms.
 
Viimeksi muokattu:

Perde

Luutnantti
Ruotsin opetusministeri väläytti asevelvollisuuden palauttamista
Ruotsalaisministeri kertoi SVT:n haastattelussa olevansa huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteen kehityksestä.
Ruotsissa hallituspuolue kansanpuolueen puheenjohtaja on väläyttänyt mahdollisuutta yleisen asevelvollisuuden palauttamisesta.

Kansanpuolueen puheenjohtaja, opetusministeri Jan Björklund oli Ruotsin television haastattelussa huolissaan Venäjän ja Ukrainan tilanteen kehityksestä ja piti tärkeänä vahvistaa Ruotsin puolustuskykyä.

Ruotsi päätti luopua yleisestä asevelvollisuudesta viisi vuotta sitten, ja Björklundin mukaan päätös saattaa lähivuosina osoittautua virheeksi.

Asevelvollisuuden mahdollisesta palauttamisesta ei hänen mukaansa kuitenkaan ole sovittu hallituksessa, vaan kyse on kansanpuolueen omasta pohdinnasta.
 
Top