Ruotsin puolustusvoimat sota-aikana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mun mielestä pitää huomata vertailussa heti se, että molemmissa maissa Ilma- ja Merivoimat ovat kohtuullisen korkeassa operatiivisessa kuosissa vaikka ylihuomenna. Se kertoo jostain jotain. Molemmissa maissa Maavoimat ovat saaneet hanttikortin. Ruotsin maavoimia tarkasteltaessa pitää huomata sekin, että siellä on jotain sellaista, mitä meillä ei samassa mitassa ole eikä tule. Ruotsin asevoimien hlöstörakenne on naurettava, kuin suoraan jostain banaanivaltiosta....mutta miten kaukana todellisuudessa on meidän vastaava? Paino sanalla TODELLISUUDESSA.

Kriha, Kriha, Kriha. Tuohon tiivistyy tälläkin haavaa tulevaisen tavoitetilat. Ja sen tien päässä on vaihtoehdoton Liittoutuminen. Mikä on Suomen rooli, kun hahmotellaan liittoutumista? Antakaa kun arvaan: kyber-sota ja Krihastelu. Otamme palikan, jos saamme, joka on fantsu ja imee rahoituksen kevyesti. Iso Kaveri ison meren takana kiittää ja kumartaa: kyber-sivukonttori Venäjän rajaa vasten, ei juuri ärsytä venäläisiä, eivät koe uhkaksi jne. ja toisaalta pari pataljoonaa panttipoikia maailmalla öljyn ja kaasun "varmistamisreissuilla". Ääh, eihän sen näin pitänyt mennä? Mutta taitaa mennä vaan.
 
@baikal

Kovasti on väitteitä.

Ruotsi on idästäpäin niemimaa, jolla on ohut kannas pohjoisessa. Puolustusajatus oli aikanaan, että hyökkääjä pysäytetään merellä, jolloin vain rippeet tulevat rannikolle.

Pohjoisessa Kalixlinjalla oli tarkoitus pysäyttää itäinen hyökkääjä. Operatiivinen yhteistyö NATOn kanssa kalotilla on kiistelty aihe.

Ruotsin merivoimat olivat aivan eri luokka kuin meidä, koska niiden piti operoida Itämerellä ja Ruotsin länsirannikolla. Nyttmmin esitetään että ne ovat paperitiikeri, ilmatorjuntakyvyn puuttuessa. Ruotsin opretatiivisten joukkojen varustetaso on hyvä, mutta joukot eivät ole miehistön osalta vielä vuosiin täysmmääräisiä ja jäävät täysmääräisinäkin hyvin pieneksi joukoksi. Toivottavasti emme joudu seuraamaan lyökö laatu määrän.

Noi sun kriha ja liittoutumisväitteet jää kyllä taas tavanomaisiksi salaliittojutuiksi. Ollaan taas ottamassa takapakkia ja laitetaan kevyt vartiomiesjoukko vailla mitään valtuuksia Libanoniin. Mielummin näkisin komppanian oikeissa toimissa kuin pataljoonan väijypalvelussa. Kummasta organisaatio oppii *retorinen kysymys*

Ja liittoutuminen; toivottavasti, mutta realistisesti puuttuu poliitinen johto siihen kun politiikot seuraavat galluppeja ja kylmän sodan desanttien propaganda on vielä voimissaan.

Kyllä mä mielummin sotilaallisesti olen demokraattisessa puljussa, kuin sen ulkopuolella.

Ei Ruotsia ja Suomea voi verrata, koska Ruotsissa ei ymmärretä, että puolustusvoimia ei rakenneta tämän päivän uhkakuvia varten, vaan niitä tulevaisuuden muutosten varalle, ja itä ei ole stabiili.
 
Ruotsissa on ehkä uus kokoonpanomalli tullossa. Son in ruotsin armeijainpektöörin ehdotus että saadan lisää tulivoima samalla rahalla

Ne halua otaa pois yks panssarijääkärikompania ja korvaata sen yhdellä taistelupanssarikomppanialla.

Että tulee 5 mekanisoitua pataljoona jolla on 2 taistelupanssarivaunukomppania ja 2 panssarijääkärikomppania (CV9040)

Ja se on sitten 10 taistelupanssarikomppania a 11 vaunua (tänään ruotsilla on 3 taistelupanssarivaunukomp sodan ajan joukoissa)

Ja ne halua myös yhden kranaatinheitinplutooni lisää että on 2 niitä.

Jos adam7 voisi auttaa ja kääntä?

In an open memo (Increased operational effectiveness of the national defense) issued 120 416 describes the Army's inspector suggested an altered response organization to better address assigned tasks according FMUP13. The change is based on the result of the resumption of defense planning, tactical games, dialogues with war bond managers and field exercises. The purpose of the change is to give the Army a better capacity to defend its territory by IO14 with better firepower, enhanced security, better-översnö capacity and greater mobility of maneuver battalions. Although the defense capability of Stockholm and Gotland improved.

The shortcomings identified in the IO14 is:
-Firepower and mobility (duel value too small)
-Logistics Capacity (among others Tolo)
-Care Capacity
-Connection capability (including stridsfältsbro)
-The ability to SIB

Proposed changes in brief:
-72 Mekbat light is converted into mekbat and equipped with strf90 and strv122
-Tank Company in Gotland staffed by GSS / T mainly living on the island.
-More strv122 used as each mekbat (5 pcs) organized by two companies of tank (11 trolleys in each) and two strf90 companies. In this way, 110 strv122 included in the organization compared to today's 42nd The number of companies increases from 3 to 10. At the same time is thus reduced each mekbat a strf90-company. All tank companies trained in Boden and Skövde.
Battalion-expanded human and material and turned into a city infantry battalion to resolve combat tasks in Stockholm. At the same time made maneuver battalion in Karlsborg smaller and lighter.
The number-mortar platoons extended from one to two of mekbataljonerna.
-Increase mobility of mekbataljonerna by supplying brobandvagn
-Reserve Battalions added more (ca130) orenoverade strf90.
-Function Units (Art, Lv and Ing-battalions) added staff to achieve a better balance staff.

Thus, the maneuver battalions look as follows (pp strength in brackets):

5x mekbat (857)
-Ledn/ustkompani (194)
-Faith Charlie Company (158)
-2x stridsvagnskomani (74)
-2x armored companies (163)

Light mekbat 1x with Patgb 360 (904):
-Ledn/ust Company (173)
-Faith Charlie Company (130)
-3x Shooting companies (190)

1x City Shooting battalion, "Livbataljon" (903)
-Ledn/ust Company (173)
-Faith Charlie Company (141)
-3x Shooting companies (186)

1x Light Infantry Battalion, K3 (558)
-Ledn/ust Company (159)
-3x Shooting companies (121)
Klikkaa laajentaaksesi...

http://forum.soldf.com/index.php?/topic/48980-foeraendring-paa-g-av-io14/
http://krigskonster.blogspot.se/2012/04/armeinspektoren-goes-kajsa-warg.html
http://wisemanswisdoms.blogspot.se/2012/04/armeinspektoren-tar-taten.html
 
Jos tuo käännöspyyntö koski englanti-suomi käännöstä, niin en usko sille olevan tarvetta.
 
Tuon ehdotuksen on siis tehnyt armeijan tarkastaja, ja ilmoituksen mukaan ehdotuksilla on joukko-osastojen komentajien tuki.

Lyhykäisyydessään ehdotuksessa halutaan vaihtaa operatiivisissa pataljoonissa (insatsbataljoner) yksi komppania CV-90 kalustolla komppaniaksi jolla on taisteluvaunut. Ehdotusta perustellaan pienemmällä miehistövaatimuksella, kohonneella taisteluarvolla ja koipussiin laitetun taisteluvaunukaluston hyödyntämisellä. Ja kranunakin lisättäisiin.

Lisäksi säästynyt henkilöstö/kalusto ehdotetaan vahvistuksiksi muutamaan muuhun pataljoonaan.

---

Ehdotus on siis armeijan tarkastajan avoimen muistion muodossa tehty. Pohditaan hiukan miksi ehdotus tehdään tällaisessa muodossa. Oma käsitykseni seurattuani Ruotsin debattia on että Ruotsin PV on aivan eri tavalla kuin meillä, politiikkojen mikromanageeraama, Ruotsin PV:n komentaja ei voi politikkojen päätöksen vastaista ehdotusta tehdä, koska silloin menee suhteet poliitisiin päätäjiin. Näin kävi aiemmille komentajille ja seuraus oli että politiikot päättivät yksin esim. varuskuntien sulkemisesta, kuulematta puolustusvoimia.

(Suomessahan ei käynyt niin, väitteistä huolimatta, vaan poliittinen ohjeistus oli, että säästö-ohjelma tulee toteuttaa tämän hallituskauden aikana.)

Tuomalla ehdotus tällä tapaa esille Ruotsin PV:n komentajan "alta" komentaja ei joudu vastakkaisasetteluun poliittisten päättäjien kanssa ja ehdotus saa "asiantuntijan" tekemän statuksen.
Nähtäväksi jää miten "ehdotuksen" kanssa käy. Saattaa olla että Ruotsin uusi puolustusministeri,
Karin Enström, joka on siviiliammatiltaan amfibiojoukkojen kapteeni, ymmärtää puolustusvoimiensa "toivomuksia" paremmin kuin edeltäjänsä Tolgfors, joka oli kantansa muuttanut aseistakieltäytyjä.

Mielenkiintoista on myös ettei Ruotsin PV itse disponoi jo olemassa olevaa kalustoaan, vaan tällainen kokoonpanomuutos joudutaan "avoimella muistiolla" tuomaan julkisuuteen ja politikoiden pohdittavaksi. Näkisin että tällaista julkistusta ei ole tuotu esille ainakaan ilman komentajan vähintään hiljaista hyväksymistä.
 
Tuohan on aika perinteinen ratkaisu pohjoismaissa, 2 vaunukomppaniaa ja 2 panssarijääkärikomppaniaa.
 
2018 planning air defense regiment having completely replaced the Robot 70 with IRIS-T short-range anti-aircraft defense two battalions in line with what the government recently decided. The inherent risk is that the Defence Forces when scraps Robot 70 altogether, in the usual quest to dismantle weapons systems that are no longer seen as central in order to save money in storage costs and maintenance.

Throwing Robot 70 units would be devastating. They should instead be reallocated to defense light attack battalions. Today, only the mechanized battalions that have their own air defense as anti-aircraft gun LVK 90. The light battalions, which represents 50% of seizures units have no air defense. Although these battalions appear in brigade frame along with the mechanized air defense protected units is absence of own air defense concern, and for the two lightest battalions which, because of their tasks often must act independently, the airborne battalion and amfibiebataljonen, so is the absence of anti-aircraft suicide in battle.

http://wisemanswisdoms.blogspot.se/2013/04/gastinlagg-latta-brigadens-anfall.html
 
Hejsan kirjoitti:
2018 planning air defense regiment having completely replaced the Robot 70 with IRIS-T short-range anti-aircraft defense two battalions in line with what the government recently decided. The inherent risk is that the Defence Forces when scraps Robot 70 altogether, in the usual quest to dismantle weapons systems that are no longer seen as central in order to save money in storage costs and maintenance.

Throwing Robot 70 units would be devastating. They should instead be reallocated to defense light attack battalions. Today, only the mechanized battalions that have their own air defense as anti-aircraft gun LVK 90. The light battalions, which represents 50% of seizures units have no air defense. Although these battalions appear in brigade frame along with the mechanized air defense protected units is absence of own air defense concern, and for the two lightest battalions which, because of their tasks often must act independently, the airborne battalion and amfibiebataljonen, so is the absence of anti-aircraft suicide in battle.

http://wisemanswisdoms.blogspot.se/2013/04/gastinlagg-latta-brigadens-anfall.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Google translator?
 
The bold marked regiments are those that exist today in 2013 (in some cases renamed). There is a HUGE difference on defense now and then:

Vuosi 1985

Flights Flotillas

F4
F5 S*
F6
F7
F10
F13
F14 S*
F15
F16
F17
F18 S*
F20 S*
F21


Regiments

I 1
I 2
I 3
I 4
I 5
I 11
I 12
I 13
I 14
I 15
I 16
I 17
I 19
I 20
I 21
I 22

K 3
K 4

P 2
P 4
P 6
P 7
P 10
P 18

A 1
A 3
A 4
A 6
A 7
A 8
A 9

LV 2
LV 3
LV 6
LV 7

ING 1
ING 2
ING 3

S 1
S 2
S 3

T 1
T 2
T 3
T 4

KA 1
KA 2
KA 3
KA 4
KA 5

So, what can we draw conclusions here then ... Jo:

We have 3 of the 13 air bases remain.
2 of 16 infantry regiments.
1 of 2 cavalry.
2 of 6 armor regiments.
1 of 7 artillery regiments (which apparently lacking weapons ...).
1 to 4 air defense regiments.
1 of 3 engineer regiments.
1 of 3 signal regiments.
1 of 4 substring regiments.
1 of 5 coastal artillery regiments (named amfibieregemente today)

* = School Flotillas

https://www.flashback.org/sp44099900
 
SJ kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
2018 planning air defense regiment having completely replaced the Robot 70 with IRIS-T short-range anti-aircraft defense two battalions in line with what the government recently decided. The inherent risk is that the Defence Forces when scraps Robot 70 altogether, in the usual quest to dismantle weapons systems that are no longer seen as central in order to save money in storage costs and maintenance.

Throwing Robot 70 units would be devastating. They should instead be reallocated to defense light attack battalions. Today, only the mechanized battalions that have their own air defense as anti-aircraft gun LVK 90. The light battalions, which represents 50% of seizures units have no air defense. Although these battalions appear in brigade frame along with the mechanized air defense protected units is absence of own air defense concern, and for the two lightest battalions which, because of their tasks often must act independently, the airborne battalion and amfibiebataljonen, so is the absence of anti-aircraft suicide in battle.

http://wisemanswisdoms.blogspot.se/2013/04/gastinlagg-latta-brigadens-anfall.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Google translator?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jes :blush:
 
Tänään voimme Ruotsin mediassa lukea soittokuntien lakkautamisesta. Tukholman Livgardetin komentaja on esittänyt ehdotuksen jonka seurauksena olisi merivoimien soittokunnan lakkauttamine. Soittokunnalla on historiaa 1600 luvulle. Tämä lakkauttaminen olisi osa 500 miljoonan kruunun henkilöstösäästöjä jotka poliitikot ovat puolustusvoimille määränneet. Useat poliitikot ovar päivän aikana kritisoineet soittokunna mahdollista poistamista ja ehdottaneet jonkun muun operatiivisten joukkojen vähennystä.

Mitäs mieltä olette tekevätkö oikein kun lakkauttavat soittokuntia vai pitäisikö mielummin poistaa jääkäreitä?

Omasta mielestäni tämä keskustelu tuo hyvin esille osia niistä ongelmista mitä ruotsin puolustusvoimia tänään kohtaa. Näin että aikaisemmin täällä on keskusteltu ruotsin entisen armeijatarkastajan ehdotus lisätä taistelupanssarivaunuja. Nämä ehdotukset tehtiin osana hänen omaa poliittista peliä eivätkä millään lailla ollet realistisia.

Miten pahasti luulette ruotsin puolustusvoimien lakkauttaminen on vaurioittanut suomen puolustuskykyä?
 
Moose kirjoitti:
-- Miten pahasti luulette ruotsin puolustusvoimien lakkauttaminen on vaurioittanut suomen puolustuskykyä?
Klikkaa laajentaaksesi...

En pitäisi sitä kovin katastrofaalisena. Ruotsi on kuitenkin vain yksi potentiaalisista auttajista. Sitä paitsi heidän ja meidän intressit eivät ole välttämättä aina samat, vaikka toivoa tietysti sopii. Lisäksi on kyseenalaista, kuinka nopeasti sikäläinen poliittinen koneisto siunaisi taistelutehtäviin osallistumisen Suomen rinnalla.

Nähdäkseni Suomen olemassaolon kannalta kriittisintä on maajoukkojen riittävä määrä, mutta niiden leikkaukset Ruotsissa eivät ole vaikuttaneet merkittävästi, koska niitä ei kuitenkaan saada ajoissa Suomen kannalta elintärkeisiin Suomen etelä-osiin. Ei menneisyydessä, ei nykyisyydessä, ei tulevaisuudessa. Jos kerkeävät mukaan konfliktiin, niin voivat minun puolestani aloittaa toiminnan pohjoisessa jo ennen kuin vihollinen on Haaparannassa.

Ilmavoimien leikkuu on sitten ikävämpi juttu, sillä ylimääräisistä lentosuoritteista meillä tuskin tulee olemaan pulaa, ja ilmasodankäynti on ala, jolla ruotsalaisten apu todennäköisesti estäisi tehokkaasti Suomen ilmatilan väärinkäyttöä FIN-RUS ottelussa. Se saattaisi jopa keritä ajoissa, ja vaikuttaa merkittävästi sodan lopputulokseen.

Merivoimiin kohdistuvat supistukset taas eivät tuota kovin isoa ongelmaa. Edelleen, jos Ruotsilta vain löytyy uskallusta ja tahtoa, niin kyllä joku fregatti ja sukellusvene saadaan kauppamerenkulun reittejä suojaamaan. Jos kriisi nyt edes olisi niin pitkä...
 
Muistan joskus aikoinaani nähneen jonkun powerpoint esityksen jossa väitettiin 60-80% Suomen elintarvikeista tulevan meren kautta Suomeen. Mainitsit itse kauppamerenkulun suojaamista. Jos keltainen valtio ottaa Gotlannin haltuunsa niin Itämeri on lukittu Suomelle. Itse epäilen vahvasti että sieltä ruotsista ei mitään maavoimia suomeen olisi herunut 80 luvulla enemmän kuin 40 luvulla mutta se sotilaallinen tyhjiö joka nyt syntyy Suomen länsipuolelle vaikutta nyt varmaan jollain lailla Suomen puolustuskykyyn.
 
Moose kirjoitti:
Miten pahasti luulette ruotsin puolustusvoimien lakkauttaminen on vaurioittanut suomen puolustuskykyä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä olisi mukava kuulla julkista analyysia oikeilta asiantuntijoilta. Olen oikeastaan hämmästynyt, ettei asiasta ole julkaistu Suomessa halaistua sanaa, vaikka Ruotsin puolustuksen alasajo on kestänyt jo toistakymmentä vuotta.

Riittääkö ruotsalaisilla joukot (ml. poliisi) vartioimaan edes keskeisintä liikenneinfrastruktuuria (satamat, rautatieyhteydet, lentokentät) ja muita oleellisimpia kohteita? Kun Ruotsin johto itsekin tunnustaa, ettei maa kykene yksin torjumaan edes paikallista maahantunkeutumista, ja kirkas enemmistö kansasta ei usko puolustusmahdollisuuksiin, on selvää, ettei Ruotsi kykene vastustamaan ulkopuolista painostusta ja sen valtiojohdon liikkumavara kriisissä on olematon.

Useampi keskeinen Suomen käyttämä asejärjestelmä on peräisin Ruotsista tai Norjasta, ja varaosa- ja ampumatarviketoimitusten takia on tärkeää, että valmistus Ruotsissa kyetään turvaamaan ja Ruotsin poliittinen asema mahdollistaa Suomen tukemisen. Lisäksi maiden konepajayritykset ovat toimitusketjujensa puolesta kytkeytyneet toisiinsa. Kysymys on siis muustakin, kuin pelkästä suorasta sotilaallisesta tuesta.

Minusta on vastuutonta, jos kotimaiset päättäjät eivät ole edes yrittäneet vaikuttaa Ruotsiin tässä asiassa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven on ollut Hägglundsilla hitsaajana. Yritin etsiä kannanottoja, että olisiko Ruotsin demareilla halua muuttaa suuntaa, mutta en oikein löytänyt mitään selvää.
 
Moose kirjoitti:
-- Itse epäilen vahvasti että sieltä ruotsista ei mitään maavoimia suomeen olisi herunut 80 luvulla enemmän kuin 40 luvulla mutta se sotilaallinen tyhjiö joka nyt syntyy Suomen länsipuolelle vaikutta nyt varmaan jollain lailla Suomen puolustuskykyyn.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse sanoisin, että sieltä olisi hyvinkin voinut herua joukkoja Suomeen laajan konfliktin puhjetessa kylmän sodan aikana. Hyvin monet valtiot ovat harjoittaneet eteentyönnettyä puolustusta aikojen saatossa, myös pienet Suomen kaltaiset valtiot. Miksei siis myös Ruotsi? Ruotsalaisten kannalta kyse olisi edelleen isänmaan puolustamisesta vaikka ruotsalaiset komentajat työntäisivätkin joukkoja 200 km Haaparannasta itään, sillä vihollisen ei voi olettaa pysähtyvän Ruotsin rajalle.

Tätä tukee sekin foorumilla esille tullut uutinen, jossa kerrottiin ruotsalaisilla olleen (kai vielä 1990-luvulla toiminut) yksikkö, jonka tehtävänä olisi ollut tiedustelutoiminta (yms.) Suomen alueella mahdollisen konfliktin puhjetessa. Samoin nämä ylimääräiset luola-drakenit ym. varattu materiaaliapu. Voin koittaa kaivaa lähipäivinä esille, jos kiinnostaa.

Edit: Kaivoin: http://maanpuolustus.net/threads/ru...lista-soluttautumista-suomeen.831/#post-22203
 
Muistan nämä väitteet ja epäilemättä suunnitteilla oli kaikenlaista kaikkiin suuntiin. Katsoessa Ruotsin historiallista käyttäytymistä voi kuitenkin epäillä että olisiko se apu tullut jos vielä pienintäkin toivoa olisi olut sodan pysyvän Suomessa.

Jos nyt näemme sen tuen faktana 80-luvulla voimme loogisesti vetää johtopäätöksen siitä että Ruotsin maanpuolustuksen lakkauttaminen vaikuttaa negatiivisella tavalla Suomen puolustuskykyyn ja painostaa Suomea kehittämään muita tapoja oman puolustuksen kohentamiseksi. Esimerkkejä tästä olisi puolustusbudjetin lisäys tai muun puolustusyhteistyön kehittäminen kuten Natoon liittyminen. Seuraus Suomen liittymisestä Natoon olisi että Ruotsi löytäisi itsensä uuden 360 asteen natomuurin sisällä. Täten on hyvinkin kiinnostavaa pohtia miten Ruotsin puolustuspolitiikka lyhyellä ja pitkällä ajanjaksolla vaikutta suomeen.
 
Viimeksi muokattu:
Moose kirjoitti:
Muistan nämä väitteet ja epäilemättä suunnitteilla oli kaikenlaista kaikkiin suuntiin. Katsoessa Ruotsin historiallista käyttäytymistä voi kuitenkin epäillä että olisiko se apu tullut jos vielä pienintäkin toivoa olisi olut sodan pysyvän Suomessa.

Jos nyt näemme sen tuen faktana 80-luvulla voimme loogisesti vetää johtopäätöksen siitä että Ruotsin maanpuolustuksen lakkauttaminen vaikuttaa negatiivisella tavalla Suomen puolustuskykyyn ja painostaa Suomea kehittämään muita tapoja oman puolustuksen kohentamiseksi. Esimerkkejä tästä olisi puolustusbudjetin lisäys tai muun puolustusyhteistyön kehittäminen kuten Natoon liittyminen. Seuraus Suomen liittymisestä Natoon olisi että Ruotsi löytäisi itsensä uuden 360 asteen natomuurin sisällä. Täten on hyvinkin kiinnostavaa pohtia miten Ruotsin puolustuspolitiikka lyhyellä ja pitkällä ajanjaksolla vaikutta suomeen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvää pohdintaa. Oikein hyvin pintaa tosiolevaan. Minä yritän löytää merkkejä esim. siitä, että onko ruotsalaisilla kovaakin vääntöä mm. siihen suuntaan, että Suomi saataisiin kytkettyä elättämään heikäläistä aseteollisuutta? He tuntevat riippuvuutemme heikäläisistä aseista mahdollisen sodan aikana, samoin olisimme riippuvaisia monen muun tarvikkeen ja hyödykkeen osalta. Loogista olisi, että Ruotsi katsoo siten, että suomipoika saisi luvan sitoutua jo rauhan oloissa asiakkuuteen isolla A:lla.

Tiedossa on, että Ilmavoimien hankinnat ovat edessä, laivaston rakennemuutos on edessä, ajoneuvokantaa on uusittava, pst-aseita hankittava lisää, MTO-tarpeita löytyy....lista on pitkä, ja siihen sisältyy paljon euroja ja vielä enemmän kruunuja. Ruotsin aseteollisuus tuskin on tunnoton noille euroille. Olisi mielenkiintoista päästä kuulemaan kärpäsenä kattokruunussa, siinä Nato-yhteensopivassa valaisimessa, miten ruotsalaiset haluavat kietoa Suomen noudattamaan heikäläisten etujen mukaista ostopolitiikkaa? Jos arvata pitäisi, niin ruotsalaiset kytkevät ns. pohjoismaisen yhteistyön aika tiukasti siihen, millaisia ostohaluja suomalaisilla on ruotsalaisten tuotteiden osalta, eikös vain? EU:n sotilaallinen painoarvo on mitä on, Nato-polku saattaa olla kyinen kaski kynnettäväksi - jäljellä on asiallisesti ottaen Pohjola-suuntaus, paino sanalla asiallisesti.
 
Sveriges försvarsmakt i kris?
– Därför lyckas Finland bättre!
Sverige och Finland hade under flera decennier efter andra världskriget snarlika försvarslösningar, men på senare år har skillnaderna länderna emellan ökat drastiskt.

När man i Sverige inför värnpliktens avskaffande diskuterade utländska exempel var det förvånansvärt lite som sades om den finska modellen och än mindre om exemplen Schweiz och Österrike. Ändå utgör Finland, Schweiz och Österrike tre av världens absolut mest stabila och framgångsrika stater.

Till skillnad från Sverige har dessa tre stater valt att behålla värnplikten och betonar därtill sin alliansfrihet mer än vad Sverige gör.

Finlands försvarsmakt är både större och mer kostnadseffektiv än Sveriges. Hur lyckas de egentligen? Vad är det Finland gör annorlunda?

Svaret finner du i Lars Gyllenhaals nya artikel som är specialskriven för nyhetsbrev Militärt

Hämta artikeln utan kostnad. Det enda du behöver göra är att anmäla dig till nyhetsbrevet MILITÄRT – det gör du här till höger – så får du direkt åtkomst till artikeln som jämför Sveriges försvarsmakt med Finlands.

Nyhetsbrevet är gratis och du gör inga åtaganden.

– Lars Gyllenhaal

http://www.militart.nu/landn-finlandforsvar-a.php?gclid=CLC8noLqp7oCFZR4cAodXmcAUA
 
VUps kirjoitti:
Tästä olisi mukava kuulla julkista analyysia oikeilta asiantuntijoilta. Olen oikeastaan hämmästynyt, ettei asiasta ole julkaistu Suomessa halaistua sanaa, vaikka Ruotsin puolustuksen alasajo on kestänyt jo toistakymmentä vuotta.

Riittääkö ruotsalaisilla joukot (ml. poliisi) vartioimaan edes keskeisintä liikenneinfrastruktuuria (satamat, rautatieyhteydet, lentokentät) ja muita oleellisimpia kohteita? Kun Ruotsin johto itsekin tunnustaa, ettei maa kykene yksin torjumaan edes paikallista maahantunkeutumista, ja kirkas enemmistö kansasta ei usko puolustusmahdollisuuksiin, on selvää, ettei Ruotsi kykene vastustamaan ulkopuolista painostusta ja sen valtiojohdon liikkumavara kriisissä on olematon.

Useampi keskeinen Suomen käyttämä asejärjestelmä on peräisin Ruotsista tai Norjasta, ja varaosa- ja ampumatarviketoimitusten takia on tärkeää, että valmistus Ruotsissa kyetään turvaamaan ja Ruotsin poliittinen asema mahdollistaa Suomen tukemisen. Lisäksi maiden konepajayritykset ovat toimitusketjujensa puolesta kytkeytyneet toisiinsa. Kysymys on siis muustakin, kuin pelkästä suorasta sotilaallisesta tuesta.

Minusta on vastuutonta, jos kotimaiset päättäjät eivät ole edes yrittäneet vaikuttaa Ruotsiin tässä asiassa.

Ruotsin sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven on ollut Hägglundsilla hitsaajana. Yritin etsiä kannanottoja, että olisiko Ruotsin demareilla halua muuttaa suuntaa, mutta en oikein löytänyt mitään selvää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyviä huomioita. Nuo vähemmän suorat vaikutukset jäävät helposti unohduksiin.

Toinen asia on Ruotsin mahdollinen NATO-jäsenyys ja miten oman armeijan alasajo jäsenyyden kannatukseen vaikuttaa.

Mitä luulette, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä niin kauanko kestää että Suomi tekee saman? Puhutaanko päivistä vai viikoista?
 
baikal kirjoitti:
Kriha, Kriha, Kriha. Tuohon tiivistyy tälläkin haavaa tulevaisen tavoitetilat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sitten olemme jälkijunassa emmekä tiedä, mitä kello on lyönyt. Nato on vaihtamassa toimenkuvaansa.

Puheloinen H.S. 19.10.: "Afganistanin jälkeen Natossa ei ole kovin paljoa mielenkiintoa siihen, että osallistuttaisiin isoihin kriisinhallintatehtäviin. Uusi orientoituminen on käynnissä, ja Nato painottaa artikla 5:n merkitystä eli oman alueen puolustusta."

Natossakin on paljon vakansseja ja sillä on kytkös monen maan sotateollisuuteen. Kun Neuvostoliitto romahti ja Varsovan liitto meni menojaan, KRIHA oli yksi tapa säilyttää organisaation vakanssit, löytää sotakoneelle funktio.

Nyt pitäisi löytää taas toimenkuva.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top