Ruotsin puolustusvoimat sota-aikana

[Vonka]

Mutta se ihmetyttää, että kun Suomi itkee, että iso reservi on vanhanaikaista, ruotsalaiset haluaisivat jotain samanlaista ja pian.

 

[SJ]

Sveriges försvarsmakt i kris?
– Därför lyckas Finland bättre!
Sverige och Finland hade under flera decennier efter andra världskriget snarlika försvarslösningar, men på senare år har skillnaderna länderna emellan ökat drastiskt.

När man i Sverige inför värnpliktens avskaffande diskuterade utländska exempel var det förvånansvärt lite som sades om den finska modellen och än mindre om exemplen Schweiz och Österrike. Ändå utgör Finland, Schweiz och Österrike tre av världens absolut mest stabila och framgångsrika stater.

Till skillnad från Sverige har dessa tre stater valt att behålla värnplikten och betonar därtill sin alliansfrihet mer än vad Sverige gör.

Finlands försvarsmakt är både större och mer kostnadseffektiv än Sveriges. Hur lyckas de egentligen? Vad är det Finland gör annorlunda?

Svaret finner du i Lars Gyllenhaals nya artikel som är specialskriven för nyhetsbrev Militärt

Hämta artikeln utan kostnad. Det enda du behöver göra är att anmäla dig till nyhetsbrevet MILITÄRT – det gör du här till höger – så får du direkt åtkomst till artikeln som jämför Sveriges försvarsmakt med Finlands.

Nyhetsbrevet är gratis och du gör inga åtaganden.

– Lars Gyllenhaal

http://www.militart.nu/landn-finlandforsvar-a.php?gclid=CLC8noLqp7oCFZR4cAodXmcAUA

Voisiko joku kertoa, että mitä tuossa on noin pääpiirteittäin? Muistaakseni Hejsania tuosta hieman kritisoitiin aikanaan ja ymmärsin modejen tehneen tästä säännön.

 

[SJ]

Mutta se ihmetyttää, että kun Suomi itkee, että iso reservi on vanhanaikaista, ruotsalaiset haluaisivat jotain samanlaista ja pian.

Ei Suomi itke, vaan suomessa itketään. Ero tulee ilmi siinä vaiheessa kun alat katsomaan, että kuka tarkkaanottaen itkee.

 

[VUps]

Hyviä huomioita. Nuo vähemmän suorat vaikutukset jäävät helposti unohduksiin.

Toinen asia on Ruotsin mahdollinen NATO-jäsenyys ja miten oman armeijan alasajo jäsenyyden kannatukseen vaikuttaa.

Mitä luulette, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä niin kauanko kestää että Suomi tekee saman? Puhutaanko päivistä vai viikoista?

Jäsenyys ei ole kummassakaan maassa läpihuutojuttu: Ensin pitää tietysti jonkun (hallituksen tai opposition) ilmoittaa ajavansa jäsenhakemuksen jättämistä. Tästä helposti seuraa muutoksia puolueiden voimasuhteisiin. Nato-jäsenyyden ajaminen ei ole omiaan nostamaan kannatuslukemia. Jos jäsenhakemus saadaan jätettyä, pitää kaikki Naton jäsenmaat saada hyväksymään uuden jäsenmaan liittyminen. Vaikka esimerkiksi Suomi ainakin jollakin tavalla selvästi vahvistaisi liittokuntaa, tilanne kuitenkin käytännössä käännettäisiin olemassa olevien Nato-jäsenten toimesta niin, että saisimme osoittaa entistä suurempaa "solidaarisuutta" heitä kohtaan.

Suomen olisi nyt pyrittävä vaikuttamaan naapurivaltioihin siten, että kiihtyvä sotilaallinen harjoitustoiminta pysyisi järkevällä tasolla, eikä karkaisi käsistä. Ruotsalaiset pitäisi saada laittamaan maavoimansa kuntoon (lue: palauttamaan asevelvollisuus). Muutenkin pitäisi yrittää rakentaa keskinäistä luottamusta kaikkien naapurivaltioiden välille. Kiitoksena tästä status quon ylläpitämisestä voisimme ottaa vastaan ylimääräistä maavoimien kalustoa mm. tykistöaseita, taisteluajoneuvoja ja kevytaseita Venäjälläkin lienee varaa avustaa pientä naapuriaan..

 

[Vonka]

Voisiko joku kertoa, että mitä tuossa on noin pääpiirteittäin? Muistaakseni Hejsania tuosta hieman kritisoitiin aikanaan ja ymmärsin modejen tehneen tästä säännön.

Hyvä tietää. Minun armeijani komentokieli on Suomi, ja referoin tätä.

Ruotsin asevoimat kriisissä ?
- Suomi menestyy paremmin!

Ruotsissa ja Suomessa oli useita vuosikymmeniä sodan jälkeen samanlaisia puolustusratkaisuja , mutta viime vuosina maiden väliset erot ovat kasvaneet rajusti.

Kun Ruotsissa keskustellaan lakkauttamisten yhteydessä ulkomaisista esimerkeistä, on yllättävän vähän puhuttu Suomen mallista ja vielä vähemmän on otettu esimerkkejä Sveitsistä ja Itävallasta.

Toisin kuin Ruotsissa, nämä kolme valtiota ovat päättäneet säilyttää asevelvollisuuden.

Suomen puolustusvoimat ovat sekä suuremmat ja kustannustehokkaammat kuin Ruotsin. Kuinka he onnistuvat siinä? Mitä tekee Suomi toisin?

Sitten siinä on ehdotetaan uutiskirjeen tilaamista, jos asia kiinnostaa.

 

[baikal]

Mutta se ihmetyttää, että kun Suomi itkee, että iso reservi on vanhanaikaista, ruotsalaiset haluaisivat jotain samanlaista ja pian.

No, läikkynyttä maitoa on turha itkeä. Ja äkkiäkös ruotsalainen aseteollisuus varustaa vaikka 400 tuhannen miehen asevoimat? Hmmm.

Toisen käden tietoa: Ruotsissa on korkeat upseerit kehottaneet katsomaan heistä katsoen itään ja miettimään tarkoin suomalaista ratkaisua. He ovat käsittäneeet, että 250?tuhannen miehen asevoimat ovat sa-voimat, ja silti jahkailevat, että tarvittaessa Suomi voi nostaa asevoimiensa lkm kapasiteetin yli 400 tuhanteen hlöön. Oletteko moista Suomessa lukeneet? Norjalainen kaverini: olette monista poliittisista syistä ilmoittaneet laskeneenne asevoimienne miesvahvuutta ja silti voitte kohtuullisessa ajassa pistää jalkeille yli 400 tuhannen hlön asevoimat.

On niillä kummallisia käsityksiä. Ja sitten vielä epäilevät, että Suomen armeija saattaa olla ainoa, joka pystyy edes kohtuullisen uskottavasti tarvittaessa taistelemaan venäläisarmeijaa vastaan. Puheista saattaisi päätellä, että ystävämme lännessä epäilevät, ettei Suomen doktriini olekaan muuttunut sitten kylmän sodan päivien, temput tehdään matalalla profiililla ja vähän tekopelinä esitetään armeijan nykyaikaistumista, josta osoituksena on miesvahvuuden laskeminen, noin muunmuassa. No, hlökoht. kantaani en sano suuntaan en toiseen, vaikka sekin lienee olemassa, kuten arvaatte.

 

[scip10]

No, läikkynyttä maitoa on turha itkeä. Ja äkkiäkös ruotsalainen aseteollisuus varustaa vaikka 400 tuhannen miehen asevoimat? Hmmm.

Toisen käden tietoa: Ruotsissa on korkeat upseerit kehottaneet katsomaan heistä katsoen itään ja miettimään tarkoin suomalaista ratkaisua. He ovat käsittäneeet, että 250?tuhannen miehen asevoimat ovat sa-voimat, ja silti jahkailevat, että tarvittaessa Suomi voi nostaa asevoimiensa lkm kapasiteetin yli 400 tuhanteen hlöön. Oletteko moista Suomessa lukeneet? Norjalainen kaverini: olette monista poliittisista syistä ilmoittaneet laskeneenne asevoimienne miesvahvuutta ja silti voitte kohtuullisessa ajassa pistää jalkeille yli 400 tuhannen hlön asevoimat.

On niillä kummallisia käsityksiä. Ja sitten vielä epäilevät, että Suomen armeija saattaa olla ainoa, joka pystyy edes kohtuullisen uskottavasti tarvittaessa taistelemaan venäläisarmeijaa vastaan. Puheista saattaisi päätellä, että ystävämme lännessä epäilevät, ettei Suomen doktriini olekaan muuttunut sitten kylmän sodan päivien, temput tehdään matalalla profiililla ja vähän tekopelinä esitetään armeijan nykyaikaistumista, josta osoituksena on miesvahvuuden laskeminen, noin muunmuassa. No, hlökoht. kantaani en sano suuntaan en toiseen, vaikka sekin lienee olemassa, kuten arvaatte.

Ihan kuin Ruotsissa alettaisiin toden teolla katua asevoimien muuttamista vastaamaan ns. "moderneihin" uhkiin.

Mutta mikä on uhka nykyään? Uskallan jopa väittää, että ruotsalainen kaukomaiden kriisinhallintaan tarkoitettu armeija on se vanhanaikainen ratkaisu, sillä se vastaa 1990-luvun haasteisiin. Venäjän pyrkimys uudelleenvarustautumiseen on muuttamassa pelin hengen Euroopassa ja jonkinlainen geopolitiikan ja blokkijaon paluu on näköpiirissä, valitettavasti.

 

[LasUps]

Uudet tuulet puhaltaa taas. Itse hiukan uskon, että NATO ei välttämättä pysy kasassa enää kovinkaan montaa vuosikymmentä, tai jopa vuotta. Sen kahden painopistealueen eli Pohjois-Amerikan ja Euroopan turvallisuusintressit ovat eri suunnilla ja tämänhetkiset yleiset poliittiset suuntaukset ja uhkakuvat puolustuksessa ovat jokseenkin eriäviä. Euroopan valtiot eivät kuitenkaan halua kasvattaa puolustusbudjettejaan, eivätkä Ranskaa ja Britanniaa lukuunottamatta kykene itsenäisiin operaatioihin toisella mantereella. Tarve kuitenkin turvata resurssinsaanti ja lähialueen stabiilius johtaa jossain välissä SAFE:n, eli siis EU:n yhtenäisten asevoimien jonkinmuotoiseen kasvattamiseen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tämä onkin monesta näkökulmasta poliittisesti paljon korrektimpi ratkaisu useissa maissa, kuten Saksassa, jossa kannattaessaan puolustuksen vahventamista leimautuu helposti militaristiksi. Se että korvaako tuo joukko jäsenmaiden asevoimat, toimiiko se niiden rinnalla, vai kattojärjestönä onkin sitten toinen juttu. Tämä on se Ruotsin helpoin mahdollisuus uskottavaan puolustukseen, jos ei ole munaa palauttaa asevelvollisuutta. NATO on nykyään enemmän poliittinen, kuin sotilaallinen kerho.

 

[Bodyguard]

No, läikkynyttä maitoa on turha itkeä. Ja äkkiäkös ruotsalainen aseteollisuus varustaa vaikka 400 tuhannen miehen asevoimat? Hmmm.

Toisen käden tietoa: Ruotsissa on korkeat upseerit kehottaneet katsomaan heistä katsoen itään ja miettimään tarkoin suomalaista ratkaisua. He ovat käsittäneeet, että 250?tuhannen miehen asevoimat ovat sa-voimat, ja silti jahkailevat, että tarvittaessa Suomi voi nostaa asevoimiensa lkm kapasiteetin yli 400 tuhanteen hlöön. Oletteko moista Suomessa lukeneet? Norjalainen kaverini: olette monista poliittisista syistä ilmoittaneet laskeneenne asevoimienne miesvahvuutta ja silti voitte kohtuullisessa ajassa pistää jalkeille yli 400 tuhannen hlön asevoimat.

On niillä kummallisia käsityksiä. Ja sitten vielä epäilevät, että Suomen armeija saattaa olla ainoa, joka pystyy edes kohtuullisen uskottavasti tarvittaessa taistelemaan venäläisarmeijaa vastaan. Puheista saattaisi päätellä, että ystävämme lännessä epäilevät, ettei Suomen doktriini olekaan muuttunut sitten kylmän sodan päivien, temput tehdään matalalla profiililla ja vähän tekopelinä esitetään armeijan nykyaikaistumista, josta osoituksena on miesvahvuuden laskeminen, noin muunmuassa. No, hlökoht. kantaani en sano suuntaan en toiseen, vaikka sekin lienee olemassa, kuten arvaatte.

Lasketaanpa ihan näin teoriassa. Suomen vm-palveluksen suorittava (miess-)ikäluokka on noin 27000 ukkoa. Jos siitä vähennetään sellaiset, joiden siviilitehtävät "estävät" heidän käyttönsä varsinaisissa asevoimisssa, niin voitaneen sanoa, että semmoiset 25000 per vuosi on niissä asevoimissa. Tarvitaan 250000 ukkoa, se on karkeasti 10 vuotta. Jossain yhteyksissä 35 vuoden ikää on pidetty jonkinlaisena "yläikärajana" taistelutehtäviin. 30-35 vuotiaista saaadaan semmoiset reilut 100000 ukkoa varalisää, eli sitten ollaan jo 350000 ukossa. SA-joukkojen kokonaisvahvuus 400000 ei sinänsä ole ihan tuulesta temmattu luku. Se on kyllä teoriassa mahdollista meillä, mutta sanoisinpa, että vaan teoriassa, koska täytyy myös miettiä noiden "ylimääräisten" varustaminen. Onko heille varusteita? Varmaan rynkky ja m62 maastopuku löytyy, ainakin suurimmalle osalle, mutta onko muuta?

 

[SJ]

Lasketaanpa ihan näin teoriassa. Suomen vm-palveluksen suorittava (miess-)ikäluokka on noin 27000 ukkoa. Jos siitä vähennetään sellaiset, joiden siviilitehtävät "estävät" heidän käyttönsä varsinaisissa asevoimisssa, niin voitaneen sanoa, että semmoiset 25000 per vuosi on niissä asevoimissa. Tarvitaan 250000 ukkoa, se on karkeasti 10 vuotta. Jossain yhteyksissä 35 vuoden ikää on pidetty jonkinlaisena "yläikärajana" taistelutehtäviin. 30-35 vuotiaista saaadaan semmoiset reilut 100000 ukkoa varalisää, eli sitten ollaan jo 350000 ukossa. SA-joukkojen kokonaisvahvuus 400000 ei sinänsä ole ihan tuulesta temmattu luku. Se on kyllä teoriassa mahdollista meillä, mutta sanoisinpa, että vaan teoriassa, koska täytyy myös miettiä noiden "ylimääräisten" varustaminen. Onko heille varusteita? Varmaan rynkky ja m62 maastopuku löytyy, ainakin suurimmalle osalle, mutta onko muuta?

Tarvitseeko paljoa muuta? Noista ukoista vain osa on varsinaisia taistelujoukkoja. Kuten on myös noista 230 000 ukostakin.

 

[Bodyguard]

Tarvitseeko paljoa muuta? Noista ukoista vain osa on varsinaisia taistelujoukkoja. Kuten on myös noista 230 000 ukostakin.

Ei välttämättä tarvitse vartio- ym palveluun. Mutta sitten sille jokaiselle 250 000 ukolle pitäisi olla varsinaisten taistelujoukkojen varustus, koska nämä "ylimääräiset" tulisivat "vapauttamaan" muita taistelutehtäviin. Toi mun juttuni oli vaan teoreettinen pohdiskelu siitä, miksi nuo ulkomaalaiset puhuvat mahdollisesta 400 000 ukosta. Tietysti ne ylimääräiset voisi kuvitella myös täydennysmiehiksi, jolloin tappioiden sietokyky "nousisi". Mutta se tietty edellyttäisi, että ne taistelu- ja kuljetusvälineet ( muut kuin henkkoht ) säilyisivät käyttökunnossa, mikä ei liene relevanttia, eikä sen varan pidä laskea. perusongelma on siis varustus...

 

[ctg]

Länsinaapurin uusi kokoonpano

5x Mechanized battalions(2x MBT Coy(Leo2S), 2x Mech inf coy(CV9040), 1x HQ/spt coy, 1x CSS coy)
2x Motorized battalions (3x inf coy(Patria AMV), 1x HQ/Spt coy, 1x CSS Coy)
1x Light infantry battalion("Livbataljon", Battalion specialised in MOUT and ceremonial duties)
2x Brigade recce companys (CV9040)
2x Artillery battalions
2x Air defense battalions
2x Engineer battalions
2x Logistic battalions
1x Ranger battalion
1x ISR battalion
1x Command post battalion
1x Tactical communications battalion
1x Electronic warfare battalion

http://www.militaryphotos.net/forum...eos-and-News&p=6905219&viewfull=1#post6905219

 

[Moose]

Mitäs luulette tulevatko koskaan miehittämään enemmän kuin 50-60% tuosta kokoonpanosta?

 

[Vonka]

En lähtisi nyt niiden herrojen kanssa marjaan.

"Ruotsin asevoimat eivät enää kykene puolustamaan maataan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hänen mielestään Ruotsin asevoimien heikko tila aiheuttaa epävakautta koko Itämeren alueelle.

Ruotsin asevoimien rahoitus on kutistunut niin pieneksi, että se on vienyt puolustushaaroilta suurimman osan niiden toimintakyvystä, Salonius-Pasternak kirjoittaa instituutin julkaisussa."

http://yle.fi/uutiset/tutkija_ruotsin_armeijan_taistelukyky_on_tuhottu_-_suomi_avuksi/6961154

Lähdejutun voi ladata tuossa:

http://www.fiia.fi/fi/publication/3..._ja_kaytanto_ovat_ristiriidassa/#.UpiiYNJdVad

 

[Rateko]

Ruotsin puolustukyvystä, turvallispolitiikasta ja mahdollisesta sotilasliitosta Suomen kanssa on keskusteltu paljon muissakin ketjuissa. Käynnistelisin kuitenkin mielelläni keskustelua taas tässäkin threadissa, kun tilanne Euroopassa ja lähialueilla on Ukrainan tapahtumien myötä varsin paljon muuttunut.

Minkälaiset sodan ajan asevoimat Ruotsi tarvitsisi sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, että Venäjä uhkaisi sitä sotilaallisesti? Ja edelliseen liittyen, miten Ruotsin puolustusvoimia tulisi muuttaa, että niistä olisi hyötyä Suomen mahdollisena liittolaisena mikäli em. sotilasliitto joskus toteutuisi? Miten paljon aikaa / resursseja Ruotsin sotilaallisen suorituskyvyn nostaminen nykytilanteesta tavoitetasolle mielestänne vaatisi?

 

[scip10]

Ruotsin puolustukyvystä, turvallispolitiikasta ja mahdollisesta sotilasliitosta Suomen kanssa on keskusteltu paljon muissakin ketjuissa. Käynnistelisin kuitenkin mielelläni keskustelua taas tässäkin threadissa, kun tilanne Euroopassa ja lähialueilla on Ukrainan tapahtumien myötä varsin paljon muuttunut.

Minkälaiset sodan ajan asevoimat Ruotsi tarvitsisi sellaisessa hypoteettisessa tilanteessa, että Venäjä uhkaisi sitä sotilaallisesti? Ja edelliseen liittyen, miten Ruotsin puolustusvoimia tulisi muuttaa, että niistä olisi hyötyä Suomen mahdollisena liittolaisena mikäli em. sotilasliitto joskus toteutuisi? Miten paljon aikaa / resursseja Ruotsin sotilaallisen suorituskyvyn nostaminen nykytilanteesta tavoitetasolle mielestänne vaatisi?

Ihan alkuun Ruotsin pitäisi pystyä puolustamaan omaa aluettaan, ml. Itämeren allasta Kaliningradista iskevää vihollista vastaan. En osaa arvioida minkälaista voimaa tämä vaatisi, mutta nykytilanne on aika karmea.

Stetson-arviona jotta Ruotsista olisi oikeasti hyötyä, tulisi Suomelle sodan aikana sijoittaa vähintään:

1 x Mek.Pr. P-Suomeen
24 x JAS 39 Gripen, joista 12 kpl Lapissa ja 12 kpl Ahvenanmaalla/Lounais-Suomessa
1 x SAAB 340AEW varhaisvaroituskone E-Suomeen
2 x sukellusveneitä Suomenlahdelle/P-Itämerelle

Lisäksi huollon ja tukikohtien vaatimat miehitykset jne.
Noiden pitäisi sukellusveneitä lukuunottamatta olla uutta kalustoa, eli ei pois nykyisestä vahvuudesta.

 

[Sardaukar]

Ihan alkuun Ruotsin pitäisi pystyä puolustamaan omaa aluettaan, ml. Itämeren allasta Kaliningradista iskevää vihollista vastaan. En osaa arvioida minkälaista voimaa tämä vaatisi, mutta nykytilanne on aika karmea.

Stetson-arviona jotta Ruotsista olisi oikeasti hyötyä, tulisi Suomelle sodan aikana sijoittaa vähintään:

1 x Mek.Pr. P-Suomeen
24 x JAS 39 Gripen, joista 12 kpl Lapissa ja 12 kpl Ahvenanmaalla/Lounais-Suomessa
1 x SAAB 340AEW varhaisvaroituskone E-Suomeen
2 x sukellusveneitä Suomenlahdelle/P-Itämerelle

Lisäksi huollon ja tukikohtien vaatimat miehitykset jne.
Noiden pitäisi sukellusveneitä lukuunottamatta olla uutta kalustoa, eli ei pois nykyisestä vahvuudesta.

Sanoisin, että aika hyvä setti nykyoloissa. Lisäisin vielä pataljoonan kevyttä jalkaväkeä (rannikkojääkärityyliin, jos ruotsalaisilta moista vielä löytyy) Ahvenanmaalle. Ehkä pari korvettia ja miinanlaskijaa saaristoon tueksi.

 

[ajs178]

Ruotsin täysin "alasajettu puollustus"? Joo joo, kun ottaa huomioon Ilma- ja merivoimien kapasiteetin niin taitaa olla sellaista joutavaa ulvomista meidän osaltamme.....ottakaa huomioon, että nuo ovat kaikki joukkoja, jotka harjoittelevat kutakuinkin säännöllisesti ja operatiivisien joukkojen osalta ammattilaisia on todella paljon seassa. Maavoimilla on edelleen sitäpaitsi 260 modattua tankkia ja 400 ja jotain cv:ta...alasajettu puolllustus?

Vaan ovatko nämä joukot olemassa vain paperilla? Yleensä ammattiarmeijoiden ongelma on rekrytointi ja muistaakseni UK:ssa ainakin ollaan jatkuvasti vajaamiehityksessä, koska ei saada rekrytoitua tarpeeksi väkeä. Kuvittelisin, että Ruotsi ei ole poikkeus ja vaikka kalustoa löytyisikin noille joukoille, niin jos ei ole kaikkia vakansseja täytetty ja reserviä ei ole olemassa, niin mitäs teet noilla 260 tankilla ja 400:lla CV:lla.....

 

[Rateko]

Ruotsalaiset ovat epäonnistuneet rekrytoinnissa (käsittääkseni brittejä paljon pahemmin) eli vapaaehtoisia ei löydy, vaihtuvuus on suurta ja suuri osa vakansseista on täyttämättä. Kalustoa kyllä siis löytyy, mutta ei käyttäjiä. Voisivat vaikka lahjoittaa Suomlle osan lend-lease-sopimuksella.

 

[Rateko]

Jos Ruotsin hallitus päättäisi palauttaa yleisen asevelvollisuuden takaisin, niin kauanko toimintakykyisen reservin luomiseen menisi aikaa? Ikäluokkia ei vuoden 2010 jälkeen ole kuitenkaan niin hirveän monta vielä menetetty.