Rynnäkkötykkipataljoona

SJ kirjoitti:
Nyt en oikein ymmärtänyt ajatustasi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Halpoja maaleja oikein varustettuna hämäämään, kalliit kistannukset toiselle kun sijainti paljastuu, sekä operatiivinen kyky toimia ko. alueella, jolloin on tiedossa paikka ja aika.
Esimerkiksi tykistö ilahtuisi moisesta informaatiosta.
 
Pistemaali kirjoitti:
Halpoja maaleja oikein varustettuna hämäämään, kalliit kistannukset toiselle kun sijainti paljastuu, sekä operatiivinen kyky toimia ko. alueella, jolloin on tiedossa paikka ja aika.
Esimerkiksi tykistö ilahtuisi moisesta informaatiosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Valemaalien tarkoituksen kyllä tiedän, mutta mitä sinä niillä sensoreilla teet? Yleensä ne laitetaan ihan toiseen paikkaan ja kätketään paremmin kuin valemaalit. Lisäksi valemaalit eivät toimi, jos niiden läheisyydessä ei ole toimintaa ja vartiomiehiä niiden lähellä pitää olla muutenkin, jotta vihollisen tiedustelijat eivät käy toteamassa niitä hämyiksi kompuroidessaan niihin. Eli ne vartiomiehet toimivat ihan samalla tavalla sensoreina, jos vihollinen koettaisi hyökätä tuon osaston kimppuun.
 
SJ kirjoitti:
Valemaalien tarkoituksen kyllä tiedän, mutta mitä sinä niillä sensoreilla teet? Yleensä ne laitetaan ihan toiseen paikkaan ja kätketään paremmin kuin valemaalit. Lisäksi valemaalit eivät toimi, jos niiden läheisyydessä ei ole toimintaa ja vartiomiehiä niiden lähellä pitää olla muutenkin, jotta vihollisen tiedustelijat eivät käy toteamassa niitä hämyiksi kompuroidessaan niihin. Eli ne vartiomiehet toimivat ihan samalla tavalla sensoreina, jos vihollinen koettaisi hyökätä tuon osaston kimppuun.
Klikkaa laajentaaksesi...

No yksityiskohtia tuskin tarvitsee erikseen mainita.
"Lähelle" sijoittaminen riittää.
 
Pistemaali kirjoitti:
Sitä saa nykyään kaikenlaista härpäkettä halvalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Härpäke ei ole välttämättä yhdistettävissä mihinkään muuhun laitteeseen, eikä sillä välttämättä ole riittävää kantamaa siirtämään tietoa merkittävälle etäisyydelle. Joten pitää kysyä, että tekeekö jollakin "sensorilla" mitään jos se kykenee havaitsemaan ohittavan tankin tienpenkalta, ja kykenee välittämään tiedon vain sen matkaa, että ukko joka tarkkailee sensoria kuulee ja näkee tankin muutenkin.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Rynnäkkötykeistä pala historiaa: Pian toisessa maailmansodassa kävi ilmi että kaikki mahdolliset aseet tarvittiin panssareita vastaan. Kuuluisaan Stugiin asennettiin panssarintorjunta tykki, muuttaen ne enemmän panssarintuhoajiksi ja poistaen armeijalta suoratuliaseen jonka tarkoitus on tuhota bunkkereita tai mitä vain puolustuksia. Tilalle kehittettiin Stuh, eli Sturmhaubitze, eli rynnäkköhaupitsi. Panssarintuhoaja versiota rakennettiin kaiken kaikkiaan 10 086 kappaletta sodan aikana, ja haupitsilla aseistettuja 1 299. Miksei noitakin varoja käytetty panssarien rakentamiseen 1943 jälkeen, olihan Saksan hyökkäyksen ajat ohi. Koska samaan alustaan voi laittaa joko tykkitornin tai torniton mutta paljon isompi tykki ja enemmän panssaria. Stug 3 perustui Panzer 3 alustaan, eikä standardiksi sodan kuluessa tulleeseen Panzer 4 tankkiin. Siitä huolimatta että Panzer 3 alusta oli vanhempi, oli Stug 3:sessa yhtä paljon panssaria kuin Panzer 4:sessa ja yhtä iso tykki, mutta se oli paljon halvempi ja nopeampi tehdä, oli pienempi ja parempi puolustuksessa.
Kävi ilmi että hyökkäyksessä rynnäkkötykit kärsivät Barbarossan aikana isommat tappiot kuin medium panssarit.
Eli "rynnäkkö" tykit ovat parempia puolustuksessa kuin medium tankit ja halvempia ja nopeampia tehdä, mutta huonompia hyökkäyksessä. Sodan loppupuolella Stug oli siis kustannustehokkaampi kuin tavallinen tankki, ja tuohon aikaan Saksa taisteli puolustussotaa lukumääräisempää vihollista vastaan jolla oli ilmaylivoima.

Mikäli Leopard 2:sesta valmistettaisiin malli ilman tornia joka korvattaisiin kasematilla saataisiin pienempi ja halvempi tankki johon saa myös enemmän panssarointia. Myös paljon isompi tykki on mahdollista asentaa tarpeen tullen. Puolustuksessa se olisi varmasti kustannustehokkaampi. Mutta en tiedä kumpi pärjäisi paremmin edes taktisissa vastahyökkäyksissä. Mutta olisi se silloinkin jalkaväen rakastama, sillä se tarjoaa jalkaväelle yhtä hyvän suojan kuin Leopard 2 ja paljon paremman suojan vihollistulelta kuin mikään jalkaväen taisteluajoneuvo raskaita lukuunottamatta. Mutta toisin kuin raskaatkaan jalkaväen taisteluajoneuvot, pystyisi rynnäkkötykki tuhoamaan panssareita.

En sitten tiedä olisiko parempi vain ostaa standardeja Leopard 2:sia ja käyttää niitä tukemaan jalkaväkeä. Tarvittaessa niitä kun voidaan käyttää myös muissa rooleissa. Mutta selvää on että jalkaväen taisteluajoneuvot eivät pysty samaan tulitukeen, eivät edes raskaat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Historia on vastannut kysymykseesi, rynnäkkötykit ovat hävinneet historian havinaan.

Teorian tasolla asiaa voi pohtia, mutta vain meille tehdyn Jagdleopardin tekeminen tulisi kalliiksi. Lopputuloksena olisi jonkinlainen modernisoitu versio WWII panssarintorjuntavaunusta. Vaunu sopisi puolustukseen, mutta ei hyökkäykseen ja tässä on idean ongelma. Saksalaisilla ongelmana oli mm. puute laakereista, tätä ei nyt ole. Haitat ovat konseptin hyötyjä suurempia.
Lyhyesti perusteet panssarintorjuntavaunun tekemiseen ovat kadonneet, joten hyötyä ei ole saavutettavissa.
 
kimmo.j kirjoitti:
Historia on vastannut kysymykseesi, rynnäkkötykit ovat hävinneet historian havinaan.

Teorian tasolla asiaa voi pohtia, mutta vain meille tehdyn Jagdleopardin tekeminen tulisi kalliiksi. Lopputuloksena olisi jonkinlainen modernisoitu versio WWII panssarintorjuntavaunusta. Vaunu sopisi puolustukseen, mutta ei hyökkäykseen ja tässä on idean ongelma. Saksalaisilla ongelmana oli mm. puute laakereista, tätä ei nyt ole. Haitat ovat konseptin hyötyjä suurempia.
Lyhyesti perusteet panssarintorjuntavaunun tekemiseen ovat kadonneet, joten hyötyä ei ole saavutettavissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laakerit oli yksi puute, joskin swedut myi niitä, mutta isoin syy oli varmaankin se, että voitiin laittaa isompi tykki vanhalle alustalle ja yksinkertaisesti jatkaa sen vanhan alustan työntämistä tuotantolinjalta ulos ilman turhia seisokkeja ja vanhat vaunut muunnettiin rynnäkkötykeiksi siinä sivussa. Tästä syystä STUG III:sta tehtiin enemmän kuin mitään muuta panssarivaunua tai rynnäkkötykkiä Saksalaisten käytössä.

Mitä taas tulee siihen, että mitä meidän kannattaisi hankkia, niin nyt saatetaan olla hieman jälkijunassa, mutta muutama vuosi sitten peliliike olisi ollut hankkia lisää Leo2a4:ia. Tulivoima/hinta -suhde olisi ollut varmasti huipussaan.
 
SJ kirjoitti:
Härpäke ei ole välttämättä yhdistettävissä mihinkään muuhun laitteeseen, eikä sillä välttämättä ole riittävää kantamaa siirtämään tietoa merkittävälle etäisyydelle. Joten pitää kysyä, että tekeekö jollakin "sensorilla" mitään jos se kykenee havaitsemaan ohittavan tankin tienpenkalta, ja kykenee välittämään tiedon vain sen matkaa, että ukko joka tarkkailee sensoria kuulee ja näkee tankin muutenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Saahan sillä tietoon paikan tarkasti, suurinpiirteisen arvion joukkojen vahvuudesta paikalla (perustuden algoritmeihin ja "big dataan"), erinäisiä tiedoista ajasta jotka vihollinen käyttää alueella, näköhavaintoa (minikamera) jne.

Nämä tiedot voidaan sitten tietenkin kryptata ja lähettää vaikka satelliittiin, josta lähetetään dekryptaukseen.
 
SJ kirjoitti:
Laakerit oli yksi puute, joskin swedut myi niitä, mutta isoin syy oli varmaankin se, että voitiin laittaa isompi tykki vanhalle alustalle ja yksinkertaisesti jatkaa sen vanhan alustan työntämistä tuotantolinjalta ulos ilman turhia seisokkeja ja vanhat vaunut muunnettiin rynnäkkötykeiksi siinä sivussa. Tästä syystä STUG III:sta tehtiin enemmän kuin mitään muuta panssarivaunua tai rynnäkkötykkiä Saksalaisten käytössä.

Mitä taas tulee siihen, että mitä meidän kannattaisi hankkia, niin nyt saatetaan olla hieman jälkijunassa, mutta muutama vuosi sitten peliliike olisi ollut hankkia lisää Leo2a4:ia. Tulivoima/hinta -suhde olisi ollut varmasti huipussaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, laakereiden lisäksi oli muitakin syitä kuten mainitsemasi.
 
Rynnäkkötykin alkuperäinen tekninen konstruktio on kuollut ja kuopattu, mutta jalkaväkeä tukeva vaunu ei. Defence and Freedomin Sven väittää ettei kaikki natomaat kykene liikkuvaan panssarisodankäyntiin kalustosta huolimatta, joten vaunut tukevat jalkaväkeä eikä toisin päin. En meidän karjalaisten ja mekkien koulutuksesta osaa sanoa kykenemmekö me oikeasti liikkuvaan sodankäyntiin. Hyökkäävä jalkaväki mekanisoitua vihollista vastaan jää alakynteen ilman raskasta epistä ja/tai vaunujen tukea. Meillä on varmaan organisaatiokulttuurissa se hyvä, että panssarimiehet pitävät perinteistään kiinni ja ajavat kaikki vaunua pidemmät matkat. Taistelussa vaunun roolin määrittää onko se tuettava vai tukeva osa, tstpsv vai rynnäkkötykki.
 
kertakenttään kirjoitti:
Rynnäkkötykin alkuperäinen tekninen konstruktio on kuollut ja kuopattu, mutta jalkaväkeä tukeva vaunu ei. Defence and Freedomin Sven väittää ettei kaikki natomaat kykene liikkuvaan panssarisodankäyntiin kalustosta huolimatta, joten vaunut tukevat jalkaväkeä eikä toisin päin. En meidän karjalaisten ja mekkien koulutuksesta osaa sanoa kykenemmekö me oikeasti liikkuvaan sodankäyntiin. Hyökkäävä jalkaväki mekanisoitua vihollista vastaan jää alakynteen ilman raskasta epistä ja/tai vaunujen tukea. Meillä on varmaan organisaatiokulttuurissa se hyvä, että panssarimiehet pitävät perinteistään kiinni ja ajavat kaikki vaunua pidemmät matkat. Taistelussa vaunun roolin määrittää onko se tuettava vai tukeva osa, tstpsv vai rynnäkkötykki.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näkisin itsekin asian suunnilleen näin. Sinänsä mielestäni rynnäkkötykin perusidea on aina ollut, että se on jalkaväkeä tukeva itseliikkuva tykki. Tässä roolissa on katsottu että riittää että tykki on järeä, itse vaunu voi sitten olla halvempi ja ominaisuuksiltaan tingitympi kuin 'oikea' tankki. WW2:n aikaan tuo toteutettiin käytännön syistä ilman tornia ja/tai kevyemmällä panssarilla (jenkkien tankintuhoajat M10 ja M18), nykyisimmin tuo toteutuu sitten vehkeissä jotka ovat ulkomuodoltaan 'kevyitä panssareita', joko pyörillä tai teloilla. Tykki on edelleen tstpsv-tasoa, mutta muut ominaisuudet ovat kevyemmät.

Jos Leo 2A4:n käyttöä kakkosportaan panssarina ajattelee, niin ehkä se sitten on rooliltaan enemmän 'raskas rynnäkkötykki'. Jos vertaa muihin nykyisiin vastaaviin, niin voi ajatella että koska meillä ei ole erityistä ilmakuljetustarvetta jne., niin on sama vaihtaa liikkuvuutta parempaan selviytymiskykyyn.
 
http://below-the-turret-ring.blogspot.fi/2016/11/lightmedium-tanks-gain-popularity.html?m=1

Kevyiden vaunujen maailmassa tapahtuu. Indonesia aikoo hankkia jopa 500 kappaletta, jenkkien MPF-ohjelma, kiinalaisten VT-5. Tuo jälkimmäinen näyttää kuvista päätellen aika järkevältä peliltä ja kehittyneeltä konstruktiolta kirjoittajan mukaan. Jos yhden paksun hinnalla saisi pari kolme tällaista kevyempää versiota voisivat ne hyvinkin olla harkinnan alla tälläkin kulmalla.
 
kertakenttään kirjoitti:
http://below-the-turret-ring.blogspot.fi/2016/11/lightmedium-tanks-gain-popularity.html?m=1

Kevyiden vaunujen maailmassa tapahtuu. Indonesia aikoo hankkia jopa 500 kappaletta, jenkkien MPF-ohjelma, kiinalaisten VT-5. Tuo jälkimmäinen näyttää kuvista päätellen aika järkevältä peliltä ja kehittyneeltä konstruktiolta kirjoittajan mukaan. Jos yhden paksun hinnalla saisi pari kolme tällaista kevyempää versiota voisivat ne hyvinkin olla harkinnan alla tälläkin kulmalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minkälaista käyttöä ajattelisit noille Suomen oloissa?
 
Onhan se jo tullut selväksi kauan sittten että kertakenttään haluaa jalkaväen tukivaunuja eli uudelleen lämmitetty StuG-osasto.
 
Herman30 kirjoitti:
Onhan se jo tullut selväksi kauan sittten että kertakenttään haluaa jalkaväen tukivaunuja eli uudelleen lämmitetty StuG-osasto.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kelpaisikohan ne vanhat telahaupitsit, vai pitääköhän olla pyöräalusta? Vaikka AMV alle!

Ihan vain siksi, että tätä ei ole vielä ehdotettu...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top