SA-kuvagalleria

Kuuluukohan mitään uutta noista muista puolustusvoimien valokuvista 1917-2019 väliseltä ajalta? Sivuston piti avautua ensitietojen mukaan vuodenvaihteessa.
Yle kirjoitti:
Kohta voit nähdä inttiaikasi netistä – Puolustusvoimat avaa koko arkistonsa ja tuo liki 70 000 valokuvaa vapaasti kaikkien nähtäville

Puolustusvoimien internetiin avattava arkisto kattaa kuvia ja videoita sisällissodasta tähän päivään saakka.
Kuva-arkistot
27.8.2018 klo 10:49päivitetty 27.8.2018 klo 12:58


13-3-9615451.jpg


Petri Kivimäki Puolustusvoimat avaa koko kuva-arkistonsa vapaasti katsottavaksi ja käytettäväksi Internetiin. Arkisto on valtava, sillä sitä on kerätty sisällissodasta saakka eli koko Puolustusvoimien sadan vuoden historian ajan.
Kuvia tulee ensivaiheessa esille liki 70 000.
– Internetiin jukaistaan vapaaseen käyttöön nykykuvaa, historiallista kuvaa ja videoita, kertoo Sotamuseon kuva-arkiston johtaja Johanna Palokangas.
Tällä hetkellä Puolustusvoimat on saanut digitoitua muun muassa kaikki Ilmavoimien kuvat 1920-luvulta lähtien. Kuville on myös saatu tehtyä kuvatekstit ja oikeanlaiset hakusanat, jotta niiden löytäminen kuva-arkistosta olisi mahdollisimman helppoa.
Palokankaan mukaan Internetiin tuleva kuva-arkisto toimii samalla periaatteella kuin internetissä nyt oleva Puolustusvoimien Sotamuseon SA-kuva(siirryt toiseen palveluun), jossa esillä on sota-ajan 1939–1945 reilut 160 000 kuvaa. Kuvia voi ladata sivustolta ja jakaa vapaasti, kunhan vain kuvan lähde on mainittu.
Arkistojen avauduttua ihmiset voivat käydä etsimässä kuvia myös omalta varusmiesajaltaan.
13-3-5453181.jpg

Tällaisia kuvia voi kohta nähdä inttiajalta. Tosin tämä kuva on Ylen arkistosta vuodelta 2013 Kontiorannan varuskunnan sotilaskodista.Heikki Haapalainen / Yle

Avautunee vuodenvaihteessa


Puolustusvoimien Kuvakeskus tallentaa jatkuvasti Puolustusvoimien toimintaa ja arkea. Kuvia ottavat myös viestintätehtäviin valitut varusmiehet koko Puolustusvoimissa. Viime vuosilta on saatu valokuvien lisäksi taltioitua runsaasti myös videokuvaa.
Varusmiehet ovat myös olleet apuna valtavan kuva-arkiston digitoinnissa ja kuvatekstien viemisessä kuvatietokantaan.
– Meillä on tietokanta nyt koekäytössä ja toiveena on saada se julki vuodenvaihteen tienoilla, kertoo Johanna Palokangas Sotamuseosta.
Puolustusvoimien sota-ajasta kertova SA-kuva-sivusto julkaistiin internetiin vuonna 2013, ja se on siitä lähtien ollut suurena apuna kaikille sotahistoriasta kiinnostuneille. Kun Puolustusvoimat vuodenvaiheessa avaa koko kuva-arkistonsa, voi sillekin ennustaa menestystä. SA-kuva-sivustoa yritti sen avajaispäivänä avata
yli 100 000 ihmistä, mikä jumiutti palvelun pahasti.
 
Onkohan tämä projekti nyt kuopattu, kun ei kuulu mitään?
 
Laitan nyt tänne koska puolet materiaalista on SA-kuvia. Stadilaiset, vaviskaa... muut, ihmetelkää missä helvetissä noi mestat edes sijaitsee? Aika niemeen osunutta kyllä, etelään. Käpylä saanut vähän siipeensä, syynä todennäköisesti pohjoispuolisella Taivaskalliolla sijainnut Raskas Torjuntapatteri "TAIVAS".


R.8aa29a4ddca301952321e9016624b524



Itse video:

 
Viimeksi muokattu:
Laitan nyt tänne koska puolet materiaalista on SA-kuvia. Stadilaiset, vaviskaa... muut, ihmetelkää missä helvetissä noi mestat edes sijaitsee? Aika niemeen osunutta kyllä, etelään. Käpylä saanut vähän siipeensä, syynä todennäköisesti pohjoispuolisella Taivaskalliolla sijainnut Raskas Torjuntapatteri "TAIVAS".

Tuttu paikka! Lokakuussa 2020 osuin paikalle dronen kanssa erättäin näyttävän aurongonlaskun aikaan. Yksi kuvista liitteenä.

Videoklipit oli omasta mielestä niin hienoja että ne motivoivat jatkamaan YouTube -kanavan pyörittämistä vielä muutamalla videolla. Vuoden 2021 ensimmäisen videon aiheena olikin sitten "Irja ja Raija". Vähän sen jälkeen kanava pääsi YouTuben suosioon ja katselumäärät satakertaistuivat.

Sotilashistoria-videoiden tekeminen olisi siis loppunut ilman noita sattuman oikusta saatuja Taivas-aseman hienoja auringonlasku-klippejä, mutta kukaan, ei siis yksi ainutkaan katsoja ole kiinnittänyt niihin mitään huomiota. :)


taivaskallio_2020_syksy.jpg
 
Tuttu paikka! Lokakuussa 2020 osuin paikalle dronen kanssa erättäin näyttävän aurongonlaskun aikaan. Yksi kuvista liitteenä.

Videoklipit oli omasta mielestä niin hienoja että ne motivoivat jatkamaan YouTube -kanavan pyörittämistä vielä muutamalla videolla. Vuoden 2021 ensimmäisen videon aiheena olikin sitten "Irja ja Raija". Vähän sen jälkeen kanava pääsi YouTuben suosioon ja katselumäärät satakertaistuivat.

Sotilashistoria-videoiden tekeminen olisi siis loppunut ilman noita sattuman oikusta saatuja Taivas-aseman hienoja auringonlasku-klippejä, mutta kukaan, ei siis yksi ainutkaan katsoja ole kiinnittänyt niihin mitään huomiota. :)


Katso liite: 80583
Hienoa! Tuttu paikka myös itselleni, osuin Taivaskalliolle koska siellä on Meilahden (vastapäätä presidentin Mäntyniemen kämppää, kirjaimellisesti tien toisella puolen) lisäksi vanhan stadilaisen kalliokiipeilyn ensimmäisiä kunnolla kehitettyjä alueita, joskus 1960-luvulla aikoinaan.


R.f20512f33fc98e35f3f9b9f80fd01abd


Spray-maali kuuluu tuolla asiaan matalalla, valitettavasti. Mutta muualla yleensä ei...

 
Tuttu paikka! Lokakuussa 2020 osuin paikalle dronen kanssa erättäin näyttävän aurongonlaskun aikaan. Yksi kuvista liitteenä.

Videoklipit oli omasta mielestä niin hienoja että ne motivoivat jatkamaan YouTube -kanavan pyörittämistä vielä muutamalla videolla. Vuoden 2021 ensimmäisen videon aiheena olikin sitten "Irja ja Raija". Vähän sen jälkeen kanava pääsi YouTuben suosioon ja katselumäärät satakertaistuivat.

Sotilashistoria-videoiden tekeminen olisi siis loppunut ilman noita sattuman oikusta saatuja Taivas-aseman hienoja auringonlasku-klippejä, mutta kukaan, ei siis yksi ainutkaan katsoja ole kiinnittänyt niihin mitään huomiota. :)


Katso liite: 80583
Onko tämä siis se Skoda-tehtaiden 76-millinen? Niinkuin patterissa "TAPIOLA", jossa vastaavan näköinen on muistaakseni vielä olemassa, Espoon Tapiolassa?
 
Viimeksi muokattu:
Onko tämä siis se Skoda-tehtaiden 76-millinen? Niinkuin patterissa "TAPIOLA", jossa vastaavan näköinen on muistaakseni vielä olemassa, Espoon Tapiolassa?
Muistaakseni tosiaan tsekkiläinen 76mm.
Jos tykki tosiaankin oli Tsekkoslovakialainen niin se oli 75mm, eli 75 ItK/37 SK.
No eipä ole Taivaskallion tykki Skodan valmistama vaan jo 1920-luvun puolella maahamme tullut Boforsin 76 mm 76 ItK 27/BK. Muistomerkkitykkien tapaan huonossa kunnossa ja kaikki irtilähtevät osat pöllittynä. Itekin tunnen jäsen @Fremen in mainitseman kalliokiipeilypaikan; en tosin nikistäni huolimatta ihan 1960-luvun puolelta asti.

Jollain tavalla liittyy aiheeseen, että Boforsin erinomaisista it-tykeistä ostettiin Suomeen lisenssit 40 mm aseen lisäksi myös tähän raskaanpaan tykkiin. Meille valittiin 1930-luvun uudempi malli. Oli myös päätetty standardoida asetyyppejämme, joten ne tilattiin 75 mm kaliberiin tehtyinä. Kotimaisen teollisuuspolitiikan suurimpia (nega-mielessä) saavutuksia oli, ettei Tampellan johtama konsortio saanut armeijan tykkitilauksia tehdäkseen, vaan valtio halusi väen väkisin luoda oman tykkiteollisuuden Jyväskylään. Siinä meni sen verran aikaa ja tupakkia, ettei tykkejä talvisotaan ehtiny pst-aseita lukuunotamatta ja Jatkosotaankin niitä saatiin hitaasti. Tykkien korjauksiin riitti ammattiväkeä useammassa tehtaassa, joten hommalla oli järkeviäkin perusteita. Sota vaan alkoi liian aikaisin; samaahan sanoi Aatun laivastokin.

No entäs ne Boforsin raskaat lisenssitykit? Kauppasoppari Valtion Tykkitehtaan kanssa allekirjoitettiin jo 4.3.1939. Kun sota 5 1/2 v myöhemmin päättyi, olivat tykit kuitenkin vasta 75 % valmiita. Kaikki asetyöt keskeytettiin syksyllä 1944 sotakorvaushommien alta ja 1960-luvun puolivälissä olivat nämä tilatut 30 kpl melkein valmista tykkiä edelleen asianmukaisesti varastoituina. Rahaakin olisi nyt hankintoihin saattanut löytyä, mutta eivät vanhentuneet tykit enää kelvanneet it-, kt- eikä rannikkotykistölleään vaan ne meni romuksi.

IMG_9093 PEaseos sal kirj 1964.JPG
 
No eipä ole Taivaskallion tykki Skodan valmistama vaan jo 1920-luvun puolella maahamme tullut Boforsin 76 mm 76 ItK 27/BK. Muistomerkkitykkien tapaan huonossa kunnossa ja kaikki irtilähtevät osat pöllittynä. Itekin tunnen jäsen @Fremen in mainitseman kalliokiipeilypaikan; en tosin nikistäni huolimatta ihan 1960-luvun puolelta asti.

Jollain tavalla liittyy aiheeseen, että Boforsin erinomaisista it-tykeistä ostettiin Suomeen lisenssit 40 mm aseen lisäksi myös tähän raskaanpaan tykkiin. Meille valittiin 1930-luvun uudempi malli. Oli myös päätetty standardoida asetyyppejämme, joten ne tilattiin 75 mm kaliberiin tehtyinä. Kotimaisen teollisuuspolitiikan suurimpia (nega-mielessä) saavutuksia oli, ettei Tampellan johtama konsortio saanut armeijan tykkitilauksia tehdäkseen, vaan valtio halusi väen väkisin luoda oman tykkiteollisuuden Jyväskylään. Siinä meni sen verran aikaa ja tupakkia, ettei tykkejä talvisotaan ehtiny pst-aseita lukuunotamatta ja Jatkosotaankin niitä saatiin hitaasti. Tykkien korjauksiin riitti ammattiväkeä useammassa tehtaassa, joten hommalla oli järkeviäkin perusteita. Sota vaan alkoi liian aikaisin; samaahan sanoi Aatun laivastokin.

No entäs ne Boforsin raskaat lisenssitykit? Kauppasoppari Valtion Tykkitehtaan kanssa allekirjoitettiin jo 4.3.1939. Kun sota 5 1/2 v myöhemmin päättyi, olivat tykit kuitenkin vasta 75 % valmiita. Kaikki asetyöt keskeytettiin syksyllä 1944 sotakorvaushommien alta ja 1960-luvun puolivälissä olivat nämä tilatut 30 kpl melkein valmista tykkiä edelleen asianmukaisesti varastoituina. Rahaakin olisi nyt hankintoihin saattanut löytyä, mutta eivät vanhentuneet tykit enää kelvanneet it-, kt- eikä rannikkotykistölleään vaan ne meni romuksi.

Katso liite: 80595
Erittäin hyvä kuulla tämänkin kotiseutu-monumentin tausta kunnolla, kiitos.
Oletin aina että kaikki, "VIIKKI" ja "KAIVO" mukaan lukien, olivat samaa Saksan tuontia jatkosodan aikana.

ps. kiipeily sopii kaikille, ikäriippumaton harrastus.
 
No entäs ne Boforsin raskaat lisenssitykit? Kauppasoppari Valtion Tykkitehtaan kanssa allekirjoitettiin jo 4.3.1939. Kun sota 5 1/2 v myöhemmin päättyi, olivat tykit kuitenkin vasta 75 % valmiita. Kaikki asetyöt keskeytettiin syksyllä 1944 sotakorvaushommien alta ja 1960-luvun puolivälissä olivat nämä tilatut 30 kpl melkein valmista tykkiä edelleen asianmukaisesti varastoituina. Rahaakin olisi nyt hankintoihin saattanut löytyä, mutta eivät vanhentuneet tykit enää kelvanneet it-, kt- eikä rannikkotykistölleään vaan ne meni romuksi.

Poiminta muistiosta: "VTT oikeutetaan myymään Kansanhuoltoministeriön toivomuksen mukaisesti ko tykkeihin varatut pyörien kumirenkaat. Tämä on huomioitava laskutuksessa."

Eli 32 tykin erän valmistamiseen hukkui kaikki sotavuodet, eikä tilaus tullut edes valmiiksi. Ilmeisesti kumirenkaat nähtiin rahallisesti arvokkaammiksi kuin itse tykit.

Omasta mielestä tuo tiivistää koko tarinan aika hyvin. Suomalaiseen tapaan huonosti mennyttä hanketta ei ole haluttu penkoa, vaan koko tapahtuma on painettu villaisella. Asiaan on palattu vasta 20 vuoden päästä, ja vaivihkaa todettu tilaus lopullisesti haudatuksi.
 
Back
Top