Hautasiko joku meren pohjaan Estonialta pudotettua lastia? – Nämä asiat kiinnostavat tänään turmapaikalle saapuvaa virolaista tutkimusryhmä
Matkustajalaiva Estonia tulee maanneeksi Itämeren pohjassa ensi keskiviikkona jo 27 vuotta. Ruotsin, Viron ja Suomen sopimuksella hylky ja sitä ympäröivä merialue on rauhoitettu hautapaikaksi. Parhaillaan peräti kaksi tutkimusoperaatiota etsii vastauksia suuronnettomuuden avoimeksi jääneisiin kysymyksiin. Tänään hautapaikalle saapuu onnettomuuden uhrien omaisten nimissä tutkimuksia tekevä yksityinen Sentinel-alus.
MATTI POSIO
Lännen Media
11:11
Virolaisen Postimees-lehden tilaajilla ei ole nyt puutetta Estonia-aiheisesta sisällöstä. Sanomalehti on mukana Estonian uppoamispaikalle saapuvalla Sentinel-pelastuslaivalla ja kertoo tutkimusretken jokaisesta vaiheesta yksityiskohtaisesti.
Yksityisen tutkimusretken tavoitteena on kuvata perusteellisesti Estonian hylkyä ja selvittää, voiko Itämeren pohjassa hylyn lähistöllä olla laivalta veteen päätynyttä rahtia.
Sentinelin tutkimuksia rahoittavan Postimees-lehden uutisissa jännitettiin keskiviikkona muun muassa sitä, miten sujuu tutkimusryhmän kohtaaminen Suomen merivartioston kanssa.
Lehden mukaan Suomen viranomaiset ovat kertoneet puuttuvansa ryhmän toimiin vain tarvittaessa. Yksi perustelu puuttumiselle voisi olla se, että pelastuslaivalla olisi Suomen kansalaisia. Jokainen osallinen valtio on velvollinen suojelemaan Estonian hautarauhaa vain omien lakiensa osalta, Postimees kertoo.
Virossa elää voimakkaana teoria, jonka mukaan Tallinnan ja Tukholman väliä kulkeneella matkustajalaivalla olisi syksyllä 1994 siirretty huippusalaista – ilmeisesti neuvostoliittolaista – sotilasmateriaalia ja mahdollisesti joku laivalla olisi halunnut hankkiutua tulenarasta rahdista eroon. Rahdin upottaminen mereen olisi saattanut aiheuttaa Itämeren rauhan ajan suurimman onnettomuuden, jossa sai surmansa 852 ihmistä.
Viron, Suomen ja Ruotsin asettama kansainvälinen tutkintakomissio antoi
loppuraporttinsa joulukuussa 1997. Raportissa onnettomuuden välittömäksi syyksi nimettiin keulaportin avautuminen ja murtuminen, mikä päästi nopeasti aluksen sisätiloihin suuren määrän vettä.
Estonian uppoamispaikalle nyt Hollannin kautta Saksasta matkannutta itsenäistä tutkimusryhmää johtaa Viron entinen valtakunnansyyttäjä ja entinen onnettomuustutkintakomission puheenjohtaja Margus Kurm, joka vaati jo vuonna 2009 virassa ollessaan tutkimusten avaamista. Kurmin mukaan koko hylyn tutkiminen on tarpeen spekulaatioiden lopettamiseksi.
Heinäkuussa Estonian uppoamispaikalla tehtiin viikon ajan myös Viron, Ruotsin ja Suomen onnettomuustutkintaviranomaisten yhteisiä tutkimuksia. Niistä on
julkaistu alustava raportti.
Viron parlamentti kuuli suomalaista Ruotsalaista
Estonian kohtalo ei ole jättänyt rauhaan monia uhrien omaisista. Useissa tv-ohjelmissa ja kirjoituksissa on esiin nostettu haverin tunnettuja mysteereitä, kuten epätietoisuutta kapteenin ja muiden päällystön jäsenten toimista tai kohtalosta onnettomuuden jälkeen. Suuri osa Estonian uhreista on edelleen hylyssä.
Viron parlamentissa riigikogussa turmaan liittyviä faktoja yrittää selvittää erityiskomissio.
Oman panoksensa riigikogun työryhmälle antoi 10. syyskuuta eläkkeellä oleva suomalainen pelastusammattilainen Harri Ruotsalainen, joka kertomansa mukaan toimi Estonian uppoamisen aikaan johtavana insinöörinä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella ja Viron pelastusviraston (Päästeamet) neuvonantajana.
Hän kertoo virolaisten virkamiesten näyttäneen hänelle marraskuussa 1994 Tallinnassa hämmentäviä viistokaikuluotauksen tuloksia. Papereista hän muistaa päätelleensä, että tiedot kertoivat ulostulleesta lastista.
Ruotsalainen sanoi Viron parlamentin Estonia-työryhmälle, ettei ole sen koommin nähnyt kyseisiä papereita eikä varmaan enää koskaan näekään.
Veikko Wahlroos
Suuri osa Estonian onnettomuudesta pelastuneista tuotiin Turkuun sairaalahoitoon. Myöhemmin etenkin Virossa on toistuvasti kyselty, mikä oli laivan päällikön, kapteeni Arvo Andersonin kohtalo turmayönä ja miksi Estonian toinen kapteeni Avo Piht oli alkuvaiheessa listattu jossakin pelastuneeksi.
Ruotsalainen korosti kuulemisessa, että ainoastaan voimakas julkinen paine voi pakottaa etenkin Ruotsin viranomaiset avaamaan ensin 25 vuodeksi ja sitten 75 vuodeksi salattua aineistoa. Sekä hän että virolaisen komission jäsenet kohdistivat epäilyksiään Ruotsiin.
Ruotsalaisen puolitoistatuntinen kuuleminen on katsottavissa suomeksi ja viroksi riigikogun
nettisivulta, jolle on koottu komissioiden avoimia istuntoja.
Epäilys sotamateriaalien salakuljetuksesta elää
Ruotsalaisen riigikogussa esittelemän skenaarion mukaan Estonialta oli ennen turmaa mahdollisesti laskettu mereen tulenaraksi osoittautunutta rahtia.
Hän painotti, että epäilysten selvittämisessä ydinkysymys on saada tietää, onko kaikki ilmoitettu rahti Estonia-laivan sisällä. Jos on, teoria voidaan unohtaa. Jos osa rahdista löytyykin laivan ulkopuolelta, se vahvistuu.
Ruotsalainen myös ihmetteli, miksi kapteeni olisi pyrkinyt ajamaan uppoavan laivan syvään kohtaan eikä matalikolle. Esillä oli epäily, että kapteeni – tai laivaa turmahetkellä komentanut henkilö – olisi halunnut palauttaa laivan kohtaan, johon rahti oli laskettu.
Turun Sanomat
Estonian hautapaikalla on suuronnettomuuden vuosipäivinä järjestetty muistotilaisuuksia. Onnettomuuspaikka on noin 40 kilometrin päässä Utön saarelta.
Komission jäsenet totesivat keskustelussa, että kyse olisi tietenkin melkoisesta salaliitosta. Ruotsalainen vitsaili häneltä kysellyn, olisiko salaliitossa mukana peräti kuusi maata ja kummastelee, mitkä ne maat sitten olisivat.
Virolaisia työryhmän jäseniä askarrutti, mikä Neuvostoliiton ajan jälkeinen venäläinen sotateknologia olisi voinut tasoltaan kiinnostaa lännessä. Mahdollisuuksina mainittiin ydinaseisiin tai avaruuteen liittyvä materiaali. Vuonna 1994 Neuvostoliiton hajoaminen oli tuoreessa muistissa, ja monenlaisia outoja asioita tapahtui vielä kohtalaisen epävakaissa oloissa, mikä on osaltaan lisännyt epäilyksiä Estonian tapahtumista.
Fakta
Näitä tutkijaryhmä selvittää
Ensitöikseen Postimees-lehden yksityinen tutkijaryhmä aikoo tutkia merenpohjaa kaikuluotainten avulla.
Seuraavaksi tarkoitus on tutkia tarkemmin hylyn ympäristöstä löytyviä kohteita sen ymmärtämiseksi, mitä ne ovat ja ovatko ne peräisin Estonia-laivalta.
Merentutkija Peeter Ude sanoo lehdelle, että heillä on olemassa kuvia konteista, mutta siitä ei ole vielä tietoa, ovatko ne Estoniaan liittyviä.
Postimees-lehti on julkaissut
kartan, jossa näkyy Estonian viimeisten vaiheiden reitti ja sijainnit, joissa pohjassa on tutkittavia kohteita. Vastaava kartta oli esillä suomalaisen Harri Ruotsalaisen kuulemisessa riigikogun työryhmässä.