Salpalinjan salat

Marjalassa on kolmaskin bunkkeri, aikanaan keskeneräiseksi jäänyt kaksikerroksinen. Maanalainen alakerta ja siipimuuri ehdittiin valaa juuri ennen jatkosotaa, yläkerta jäi tekemättä. Sijaitsee Törmäntien mutkassa, vastapäätä palanutta Huvitörmän tanssilavaa.
 
skärdis kirjoitti:
Tiedän hyvin, olin sentään varusmiehenä 2 viikkoa sitä kunnostamassa.

Toukokuu ´97 ja siviiliaurinko paistoi jo mahtavasti kun takana oli jo 10 kk palvelusta. Tämän komennuken jälkeen ei sitten ollutkaan kuin enää pari viikkoa loppuhommia, cooperia, varustepalautauksia ja muuta nysväämistä. Oli mieluisa komennus ja hyvin tyytyväinen, kun vapaaehtoisena ilmoittauduin tietämättä tarkemmin mitä tuleman pitää.

Olisimme halunneet jäädä majoitusbunkkeriin yöpymään, mutta se ei oikein ottanut tuulta alleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Saako olla utelias, että miten ja mitä kunnostitte? Kävin siellä 90-luvun lopulla, ja jäänyt mieleen, että paikat oli tiptop.
Täytyypä ottaa uudelleen kohteeksi. Vaimo raahaa tuohon suuntaan kuitenkin suvun kesämökille, niin voin asettaa ehdon, että lähden jos...:unsure:
 
JR49 kirjoitti:
Saako olla utelias, että miten ja mitä kunnostitte? Kävin siellä 90-luvun lopulla, ja jäänyt mieleen, että paikat oli tiptop.
Täytyypä ottaa uudelleen kohteeksi. Vaimo raahaa tuohon suuntaan kuitenkin suvun kesämökille, niin voin asettaa ehdon, että lähden jos...:unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tällaiselle kumipääkomennuskunnalle mitään vaativia tehtäviä uskottu. Miehissä kaivettiin niitä juoksuhautoja auki ja luotiin reunoja umpeen pölkkyjen asentamisen jälkeen. Kuorimme käsipelissä varmaan rekkakuorman pölkkyjä. Varsinaiset mestarit olivat rakennusalan ammattilaisia ja/tai jotain kiltalaisia ym.

Oli meillä kalustona hiabilla varustettu Sisu ja sillä nostimme isompi hirsiä ylös. Jonkinlainen laavu taisi rakentua siihen bunkkereiden eteen.

Paikalla oli myös vanhempia miehiä. Näin jälkikäteen on jäänyt pahasti harmittamaan, ettei tullut paremmin heitä jututettua, vaikka aikaa ja mahdollisuuksia olisi ollut. Kokemuksiaan toki kertoivat ja kyllähän me kuunneltiin, mutta ei niiden puheiden arvoa ymmärtänyt. Kyllähän se korsun sisällä jutustelu vähän todellisemmalta tuntui kun miehet kertoilivat omakohtaisesta elämästä vastaavissa korsuissa.

Sen muistan, että kuorimaraudalla oli kova kysyntä näiden miesten puolelta ja oman kuorimavuoron saikin melkein kokonaan menemään siinä, että vain hövelisti jakoi ukoille vuoroja. :) "Katsokaas pojjaat, näin se kulkee.."

Eihän se vielä 90-luvulla mikään pointti ollut, että vanhoilla ukoilla oli kokemusta sodasta. Niinhän se oli kaikkien yli 70-vuotiaiden kanssa. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin ymmärtää tilanteen ainutkertaisuuden ja miesten arvokkuuden.
 
Tämä ikään kuin vaatisi tykistöasiantuntijan analyysia veli @Old Boy . Kiinnostaisi tietää, miten noin on käynyt ja pitääkö artikkelin lopussa oleva paikkaansa. Tarkemmin itse artikkelissa.

https://sotahistoriamatkat.fi/lemi-...jdwe9a5PImWMSXF86pMlHSbDeeC24rGy3-rGPu-SqFg1M

MeV:sta(Merivoimilta) saadut harjoitusammukset ja panokset eivät vastanneet harjoitusammuntataulukon arvoja, vaan antoivat huomattavasti poikkeavia tuloksia. Tuli tehdä n. 500 metrin lisäkorjaus, jotta osapuilleen päästiin oikeisiin arvoihin. Panoksia punnittaessa todettiin, että osa panoksista, jotka oli valmistettu liuskaruudista painoivat 8,370kg ja putkiruudista 7,650kg. Mitään merkintöjä hylsyissä ei ollut, jotka olisivat osoittaneet millainen panos kulloinkin oli kyseessä.
 
JR49 kirjoitti:
Tämä ikään kuin vaatisi tykistöasiantuntijan analyysia veli @Old Boy . Kiinnostaisi tietää, miten noin on käynyt ja pitääkö artikkelin lopussa oleva paikkaansa. Tarkemmin itse artikkelissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
JR49 kirjoitti:
MeV:sta(Merivoimilta) saadut harjoitusammukset ja panokset eivät vastanneet harjoitusammuntataulukon arvoja, vaan antoivat huomattavasti poikkeavia tuloksia. Tuli tehdä n. 500 metrin lisäkorjaus, jotta osapuilleen päästiin oikeisiin arvoihin. Panoksia punnittaessa todettiin, että osa panoksista, jotka oli valmistettu liuskaruudista painoivat 8,370kg ja putkiruudista 7,650kg. Mitään merkintöjä hylsyissä ei ollut, jotka olisivat osoittaneet millainen panos kulloinkin oli kyseessä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Artikkelissa ensin kerrotaan suullisena "muistitietona" että joku olisi pöllinyt panoksista ruutia kaminan sytyttämiseen ja tämä olisi syynä että kudit jäi lyhyiksi. Harmi, että arvostettu linnoitusasiantuntija Kilpeläinenkin levittää tällaista hölynpölyä. Yksi putki tai liuska sisältää ihan liikaa ruutia, että sillä voisi kaminan sytyttää. Kamina myös räjähtäisi tai ainakin polttaisi teltan poroksi ja sytyttäjäkään tuskin ehjin nahoin selviäisi. Puulämmitys oli myös tuohon aikaan yleisin lämmitysmuoto, joten tuskin kukaan tarvi kepulikonsteja sytyttämiseen.

Ruutimäärästä pystyy päättelemään, että kyse oli ns. puolipanoksista, joita käytettiin lyhyemmille matkoille. Canetiin nämä tulivat vasta Välirauhan aikana eikä niitä varmaan ollut vielä, kun käsky kh:sta laaditiin kuukausia aikaisemmin. Erisuuruinen ruutimäärä ei vielä ole kummallista, koska ruuditkin oli erilaatua. Lähtönopeus-, ruutimäärä- ja lämpötilakorjausmerkinnät pitäisi olla mukana joko kartusseihin kirjopitetuna tai erillisellä lapulla. Merivoimat on ehkä lähettänyt harjoitusjoukoille ns. kalustolaukauksiin käytettyjä panoksia tai laput on varikolla vaan unohtunu laittaa mukaan. Tykkimiehet on toiminu ihan ohjesäännön mukaan eli ammutaan tarkistusammunta, josta saadaan ns. tarkistuskorjaus, tässä tapauksessa 500 m. Se ei ole mitenkään poikkeuksellisen suuri, varsinkin kovalla pakkasella ammuttaessa. Jos panoksissa oli eri ruutia ja eri määrät, on jokaiselle yhdistelmälle käytettävä omaa korjausta. Ihan näin pitkälle ei ehkä päästy tai huomattu. Panokset aiheuttaa tuon suuruisia ongelmia joskus nykyisinkin; kyse tosin on niiden ominaisuuksien muuttumisesta varastoinnin aikana.

Johtorenkaat ovat korkeita tai matalia sen mukaan, kuinka syviksi tykinputken rihlat on koneistettu. Pitää joskus katsoa Canetin putkeen, olisiko ne normaalia matalammat. Tässä ei välttämättä ole mitään hämärää. Ennen sotia meillä tehtiin vanhoihin kranaatteihin ballistinen kärki, joka oli irronnut. Silloin jää lyhyeksi kun ilmanvastus kasvaa. Ihme, että ovat löytäneet kranaatin lumen ollessa maassa. Oli ehkä "kaatunut" lentoradalla ja tullut vinosti roudaseen maahan ja jäänyt hangen pinnalle näkyviin.

Talvisodan päätyttyä armeija laajeni ja paljon uutta henkilöstöä tuli hoitamaan heille ihan uusia tehtäviä. Tehdessä oppii, mutta vasta ajan kanssa, jolloin tämänkaltaisia juttuja voi sattua. Harjoituspanokset ilman mitään merkintöjä olisi lähetetty sodanjälkeisenä aikana takaisin eikä niitä kukaan olisi uskaltanut ampua.
 
Viimeksi muokattu:
Tässäpä todella hyvin tehty ja mielenkiintoinen tuore dokumentti Harparskog-linjasta.
Vaikka kyse on lähes identtisestä sisarlinjasta Salpalinjaan nähden, erojakin löytyy. Itselleni oli uutta mm. kapearaiteisen junaradan käyttö panssariestekivien paikalleen viemiseen ja se, että paljon jäi sielläkin rakentamatta, 140 bunkkeria piti tulla lisää.

https://areena.yle.fi/1-50744390


Harparskoglinja - Länsirintama Neuvostoliittoon​


  • 1 h 7 min
  • pe 4.6.2021
  • 4 v 10 kk
  • 65087 katselua

80 vuotta sitten Hankoniemelle rakennettiin laaja puolustuslinja. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi lännestä, Suomella oli edessään kahden rintaman sota. Harparskoglinjasta tuli pian ratkaiseva pelinappula Suomen itsenäisyyden säilymiselle. Dokumentti kertoo Hangon rintaman sotavalmisteluista jatkosodan aikana sekä tapahtumista Hangon vuokra-alueella vuosina 1940 - 1941. Paikalliset asiantuntijat ja veteraanit kertovat ajasta, jolloin Hangosta tuli länsirintama Neuvostoliittoon. Projektiryhmä Harparskoglinjen - Västfronten mot Sovjet, 2021.
 
Aika hyvin ovat Neuvostoliiton tiedustelijat onnistuneet selvittämään puolustusasemat.
Kannattaa tsekata tuo kartta.
---------------

Neuvostoliiton tiedustelun tuotti tarkkaa tietoa Etelä-Suomen puolustuslinnoituksista
Neuvostoliito oli jo ennen talvisodan alkua kerännyt vuosittain systemaattisesti tietoa Suomen puolustusrakenteista, ja käytti tietoa hyväksi suunnitellessaan hyökkäyksiä Suomen alueelle lopullisena tavoitteena Suomen valtaaminen. Tiedustelun tarvitsemaa tiettoa tuottivat Suomesta värvätyt vakoojat ja Neuvostoliitosta Suomeen lähetetyt suomenkieltä sujuvasti puhuvat vakoojat.
Oheisesta kartasta selviää Leningradin rintaman hyökkäyssuunnitelma ja hyökkäyksen tavoitetasa 26.6.1944.
Lisäksi kartasta ilmenee, kuinka yksityiskohtaisella tarkkuudella Neuvostoliitossa oli tiedossa koko Kaakkois-Suomen puolustusrakenteet.

https://suomi-1944.weebly.com/tiedustelutietoa-etelauml-suomen-puolustuslinnoitteista-v-1944.html

Tietolähde: TsAMO (Центральный архив Министерства обороны Российской Федерации (ЦАМО РФ))
= Venäjän puolustusministeriön keskusarkisto (TsAMO) by Kääntäjä.
 
JR49 kirjoitti:
Aika hyvin ovat Neuvostoliiton tiedustelijat onnistuneet selvittämään puolustusasemat.
Kannattaa tsekata tuo kartta.
---------------

Neuvostoliiton tiedustelun tuotti tarkkaa tietoa Etelä-Suomen puolustuslinnoituksista
Neuvostoliito oli jo ennen talvisodan alkua kerännyt vuosittain systemaattisesti tietoa Suomen puolustusrakenteista, ja käytti tietoa hyväksi suunnitellessaan hyökkäyksiä Suomen alueelle lopullisena tavoitteena Suomen valtaaminen. Tiedustelun tarvitsemaa tiettoa tuottivat Suomesta värvätyt vakoojat ja Neuvostoliitosta Suomeen lähetetyt suomenkieltä sujuvasti puhuvat vakoojat.
Oheisesta kartasta selviää Leningradin rintaman hyökkäyssuunnitelma ja hyökkäyksen tavoitetasa 26.6.1944.
Lisäksi kartasta ilmenee, kuinka yksityiskohtaisella tarkkuudella Neuvostoliitossa oli tiedossa koko Kaakkois-Suomen puolustusrakenteet.

https://suomi-1944.weebly.com/tiedustelutietoa-etelauml-suomen-puolustuslinnoitteista-v-1944.html

Tietolähde: TsAMO (Центральный архив Министерства обороны Российской Федерации (ЦАМО РФ))
= Venäjän puolustusministeriön keskusarkisto (TsAMO) by Kääntäjä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Todella hyvä linkki. :solthum: Tässä on just viime aikoina tullut koluttua Luumäen ja Lappeenrannan asemia.

maanpuolustus.net

Sotahistoriallinen matkailu

Nonnis. Juuri palattu Haminasta. Käveltiin toistemme ohi, mina menin Haminaan 19. päivä. :p
maanpuolustus.net maanpuolustus.net
 
Sarsuinmäen tykkipatterilla tuli pari vuotta sitten käytyä. Autolla pääsee rinteen päälle melkein tykin viereen.
Huhmarisvaarassa Pohjois-Karjalassa taitaa olla samanlainen tykki myös näytillä.
 
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/dd87e75b-fc79-4ee6-a249-a8a445df5d9c

Ollut mielenkiintoista seurata, kuinka vanhat opit nousevat pintaan. Siis panssarikaivantoa, panssariestettä ja jalkaväen taisteluasemia niiden takana.
Meidän Salpalinja saattaisi herätä henkiin tositilanteessa. Venäläisillä ei olekaan niitä supertarkkoja ohjuksia. Teräsbetonikorsuja tuhoamaan tulevat T-sarjan vaunut ja jv havaitaan drooneilla, ja tuhotaan pst-ohjuksilla ja epäsuoralla tulella.

Näinhän aina Salpavaelluksella joku kuittaa joka kerta virinneen keskustelun siitä, onko näillä vielä käyttöarvoa. Ei kuulemma, koska ohjukset ja tankit.

Ampumalaitteina ei ole käyttöarvoa, mutta suojavarusteina kyllä. Vihollisen tulosuunnan ampuma-aukon eteen kun vielä kippaa pari kasettia soraa/mursketta, niin poistuu sekin huoli.

Keväällä vaelsin taas yksin ja tutkin korsuja ja paikoin varsin hyvässä kunnossa olevaa juoksuhautaverkostoa. Tuli Ukrainasta sellainen mieleen, että kranaatteja pudottelevat droonithan syövät miestä ja moraalia.
Useassa kohtaa Salpalinjaa on järeässä metsässä paitsi teräsbetonikorsuja, niin myös pitkiä ja pienellä työllä käyttöönotettavia juoksuhautaverkostoja. Kaivantojen reunoilla on tukevaa puustoa, johon saisi viritettyä naamiokatteet kankaasta, pressusta jne. Näin saisi puolustuskeskukseen parhaimmillaan kilometrikaupalla ilmatähystykseltä ja droonien terrorilta suojaisaa siirtymä- ja tst-asemaverkostoa.
Vihollinen tietäisi asemien sijainnin, mutta ei sitä, missä kohtaa siellä on miehitys. Droonien tekemä kiusa pikkupommeilla olisi näin estettävissä.

Ja kun kerran epäsuora edelleen tekee ne ruumiit, sota on paikoin Ukrainassa paljolti tykistösotaa, niin meilläpä on valmista teräsbetonikorsua satamäärin valmiina painopistekohdissa. Kuka kyseenalaistaa niiden suoja-arvon, ei ole niihin tutustunut.
Mietinpä sellaistakin, että naamioimalla korsuista se vähä, mitä kasvillisuus ei ole peittänyt, poistuu visuaalinen maalipiste Bayraktar-tyyppisten vehkeiden ohjuksille. Lämpöherätettä noissa tuskin on. Tarttee lämmittää, mutta sen voi tehdä päivällä.
 
Kokonaisia linjoja ei varmasti pidä rakentaa rahan takia, mutta kun salpalinja tuntuu hyvin aikaa kestävän, pitäisiköhän pitkään kestäviä linnoituksia sitten rakentaa ympäri Suomea? Suomi kuitenkin on etulinjan maa ja tulee pysymään sellaisena varmaan tämän vuosisadan. Pitempäänkin mahdollista. Linnoitusten arvo säilyisi täällä siis ihan eri tavalla kuin muualla maailmassa.

Jos ei muuta, pitäisikö varusmiesten harjoitella linnoitteiden rakentamista niissä paikoissa missä niistä olisi sodan tullen hyötyä? Tietysti ei pidä normaalia elämää niillä tehdä vaikeaksi, talous on tärkeämpi sekä maalle että puolustusvoimille kuin linnoitukset. Mutta koko maan tasolla löytyy varmasti paikkoja joissa voisi harjoitella linnoitusten rakentamista paikoissa joissa ne voisivat olla hyödyllisiä myös sota-aikana. Sitten kun varusmiesten rakentama linnoitus on tarkastuksen läpäisty, jätetään se siihen ja seuraavat varusmiehet viedään toiseen paikkaan. Toki nämä varusmiesten rakentamat suojat eivät ole salpalinjan tasoa ja ikääntyvätkin huonommin, eikä moniin kriittisiin paikkoihin voi rakentaa rauhan-aikan. Mutta tällä tapaa saataisiin rakennettua jotain linnoituksia hyviin paikkoihin, eikä siihen tavallaan tule hintaakaan kun niitä pitää harjoituksissa kuitenkin rakentaa.

Ja tässä voisi myös tehdä vuosikymmenien aikana tutkimuksia miten linnoituksien ylläpitoa ja rakennuskustannuksia saadaan minimoitua.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Mutta koko maan tasolla löytyy varmasti paikkoja joissa voisi harjoitella linnoitusten rakentamista paikoissa joissa ne voisivat olla hyödyllisiä myös sota-aikana. Sitten kun varusmiesten rakentama linnoitus on tarkastuksen läpäisty, jätetään se siihen ja seuraavat varusmiehet viedään toiseen paikkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sopimuksen allekirjoittamisesta saa 750 euron korvauksen. Mahdollisen rakentamisen jälkeen Puolustusvoimat maksaa maanomistajille korvauksia rakennetun pinta-alan mukaan. Rakennetulta hehtaarilta maksetaan noin 5 000 euroa 20 vuoden ajalta. Myös mahdolliset muut vauriot korvataan. Hongiston tietojen mukaan ristiriitoja korvauksissa ei ole ollut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Rakennetut linnoitteet jäävät paikoilleen, mutta tarvittaessa ne voidaan aina purkaa ja siirtää.
Klikkaa laajentaaksesi...

www.hs.fi

Itäraja | Puolustusvoimat vuokraa maata itärajan maanomistajilta etelän hinnoilla – Rakentaa linnoitteita ja esteitä

Puolustusvoimat on lähestynyt maanomistajia kirjeitse muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomessa.
www.hs.fi www.hs.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top