Salpalinjan salat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kävinpä tänään katsomassa ja kuuntelemassa tuon Lappeenrannan seminaarin. Mieleen jäi mm. Maasotakoulun johtajan eversti Janne Mäkitalon kommentti. Tämä kertoi että 2000-luvun alussa yleisesikuntaupseerin kurssilla muuan PV:n kapiainen laati tutkielman siitä miten Salpalinja olisi kestänyt tuolloisen aseteknologian rytyytystä (ilma-ase, tykistö, raketinheittimet). Tutkimuksen lopputuloksen mukaan sangen hyvin.
 
Sotahistorian professori Mikko Karjalaisen juttu Salpalinjasta ja sen rakentamisesta. Osuvaa kommenttia mm. siitä miten nyt ei kannattaisi inistä eikä valittaa itärajan esteaidan kustannuksista. Se on hyttysen ininää, jos verrataan Salpalinjaan.

Yliö: Esteaitaa itärajalle kaikki tyynni – suunniteltu aita on pieni ponnistus verrattuna Salpalinjaan

Salpalinjan rakentaminen oli mykistävä voimainponnistus, kirjoittaa sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen yliössään. ”Vuoden 1940 loppuun mennessä Salpalinjatyömaiden siviilityövoiman vahvuus oli noin 28 000 ja korkeimmillaan maaliskuussa 1941 noin 35 000 miestä.
www.maaseuduntulevaisuus.fi www.maaseuduntulevaisuus.fi
 
tulikomento kirjoitti:
Hesarin juttu vuodelta 1974. Sallassa ihmetellään kiviesteitä yksityishenkilöiden takapihoilla
Klikkaa laajentaaksesi...
Hs vanhassa jutussa oli runsaasti virheitä, lieneekö korjattu seur pnä. Salpalinjan lunastusasioista ei toisaalta ole ollut tietoa sen paremmin korkeakoulutasoisilla kun harrastajatutkijoillakaan. Siis:

Linjan suunnittelu alkoi miltei heti talvisodan päätyttyä ja työt (puiden kaato) saman tien, kun linjan kulku saatiin määritettyä. Mitään maapohjan lunastuksia valtiolle ei tehty. Ei olis ehditty eikä maanmittareita olis mistään löytyny riittävästi lunastustoimituksiin ja valituskiemuroihin. Mahdettiinko maanomistajille vielä sanoa, että voitte palata asiaan, jos sota voitetaan tai edes ollaan sen päätyttyä vielä itsenäisiä. Koskaan ei siis syntynyt Suomenlahdesta Sallaan ulottunutta valtionmaa-vyöhykettä.

Valtiomme oli sodan jälkeen vielä olemassa, joten korvausta sai hakea 1945. Kiviesteen alle jäänyt peltoalue korvattiin peltomaan markkinahinnalla, metsästä ei saanut paljon mitään. Kasvoihan ne puut kiviesteiden välissäkin. Betonikorsut ja kestorakenteet jäivät ns. rasitteiksi maanomistajille, valtio omisti ne edelleen. Niitä pidettiin pitkään salaisesti kunnossa etenkin Saimaan ja Suomenlahden välillä.

Viimeisen kerran korvausten hakumahdollisuudesta kuulutettiin v. 1952 siten, että oikeus hakea valtiolta rahaa päättyy 1955. Maanomistajille oli siten 1974 jo korvattu kiviesteiden haitat samalla periaatteella, jos sen tilalla kulkisi esim rautatie. Kaivinkoneiden kehittyessä peltojen kiviesteet vähitellen katosivat miltei tyystin, metsistähän niitä löytyy edelleen. Muutama vuosi sitten valtio luopui lopuistakin rasitteista, jolloin betonikorsut siirtyivät maanomistajien omaisuudeksi/murheeksi.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top