Salpalinjan salat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
@TBman , miten kuivaisit betonikorsun, jossa on vettä? Jotain rakennuskuivaimia?
Miten vaikea on avata vanhat viemärit tai luoda rinnakkainen järjestelmä? Joku uppopumppu?
Keväällä on runsaasti korsuja, joissa on vähän sulamisvettä ja katot tippoja. Sitten on taas ns. vähän kosteita, jotka saisi päivän kovalla lämmityksellä siedettävään kuntoon.
Sitten on uima-altaita.
Kokoojakaivoja on käytössä, sinne kyllä saisi uppopumpun, ja sitten jäljelle jäävä kosteus jotenkin hallintaan.
Sinulla on varmasti keinot tähän.
 
Tyhjensimme kerran ihan uteliaisuudesta erään Salpalinjan bunkkerin, joka oli lähes kattoa myöten vettä täynnä. Aggregaatin pyörittämältä tehokkaalta uppopumpulta hommaan kului tuntikausia, mutta lopulta pääsimme tutkimaan bunkkerin. Ei siellä kyllä mitään ihmeellistä ollut, mutta olipahan hauska retki tuokin. En ole paikalla sen koommin käynyt, mutta veikkaisin sen täyttyneen nopeasti uudestaan, koska viemärit lienevät täysin tukkeutuneet.
 
Tyhjensimme kerran ihan uteliaisuudesta erään Salpalinjan bunkkerin, joka oli lähes kattoa myöten vettä täynnä. Aggregaatin pyörittämältä tehokkaalta uppopumpulta hommaan kului tuntikausia, mutta lopulta pääsimme tutkimaan bunkkerin. Ei siellä kyllä mitään ihmeellistä ollut, mutta olipahan hauska retki tuokin. En ole paikalla sen koommin käynyt, mutta veikkaisin sen täyttyneen nopeasti uudestaan, koska viemärit lienevät täysin tukkeutuneet.
No johan nyt! Tämä lienee ainutlaatuinen tapaus. Missä päin tapahtui, mikäli haluat kertoa?
Voisin kuvitella, että eivät sentään muutamassa päivässä täyty uudestaan. Riippunee kai siitä, onko vesi sulamis- tai sadevettä, vai jostain suonesta peräisin.
Jos täyttyminen vähäistä, saattaisi pysyä kurissa kevyemmällä uppopumpulla kerran kunnolla tyhjennettynä? Kaivothan niissä on.
Jonkinlaisia kuivaimia vissiin on rakennusalalla kostean betonin kuivaamiseen, niistä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Jos kostea ilmanala ja luolan tuntu pitäisi saada pois.
 
No johan nyt! Tämä lienee ainutlaatuinen tapaus. Missä päin tapahtui, mikäli haluat kertoa?
Voisin kuvitella, että eivät sentään muutamassa päivässä täyty uudestaan. Riippunee kai siitä, onko vesi sulamis- tai sadevettä, vai jostain suonesta peräisin.
Jos täyttyminen vähäistä, saattaisi pysyä kurissa kevyemmällä uppopumpulla kerran kunnolla tyhjennettynä? Kaivothan niissä on.
Jonkinlaisia kuivaimia vissiin on rakennusalalla kostean betonin kuivaamiseen, niistä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Jos kostea ilmanala ja luolan tuntu pitäisi saada pois.
Ei kai tuossa mitään salailtavaa ole: Ravijoen Majaniemessä. Bunkkeri on aivan meren rannalla rantakalliossa. Koska tie kulkee aivan vieressä, oli tyhjennyskamat helppo tuoda paikalle. Rannalla olevalla nuotiopaikalla oli mukava viettää kesäiltaa ja odotella bunkkerin tyhjentymistä.
 
Ei kai tuossa mitään salailtavaa ole: Ravijoen Majaniemessä. Bunkkeri on aivan meren rannalla rantakalliossa. Koska tie kulkee aivan vieressä, oli tyhjennyskamat helppo tuoda paikalle. Rannalla olevalla nuotiopaikalla oli mukava viettää kesäiltaa ja odotella bunkkerin tyhjentymistä.
Eli näin sanoo Salpalinja-tutkimus siitä:

Korsu 45
P: 6705977 I: 530905
Teräsbetoninen majoituskorsu, joka sijaitsee Majaniementien länsi puolella, avokallion laidalla. Se on lähdetietojen perusteella tarkoitettu 20 henkilölle. Korsu on varustettu tähystyskuvulla mallia 1940, joka on naamioitu kivillä ja sementillä. Korsun sisäänkäynnissä on panssaritorjuntatykin suoja. Korsu oli inventoitaessa veden täyttämä. Sisällä ei ole käyty. Sisäänkäynnin yläpuolella verkkoaita.
 
@TBman , miten kuivaisit betonikorsun, jossa on vettä? Jotain rakennuskuivaimia?
Miten vaikea on avata vanhat viemärit tai luoda rinnakkainen järjestelmä? Joku uppopumppu?
Keväällä on runsaasti korsuja, joissa on vähän sulamisvettä ja katot tippoja. Sitten on taas ns. vähän kosteita, jotka saisi päivän kovalla lämmityksellä siedettävään kuntoon.
Sitten on uima-altaita.
Kokoojakaivoja on käytössä, sinne kyllä saisi uppopumpun, ja sitten jäljelle jäävä kosteus jotenkin hallintaan.
Sinulla on varmasti keinot tähän.
Kyllä minä pumppaisin kuivaksi ensin, sit viemärit auki. Mutta salaojittaa pitää, jos vesi tulee itsestään sisään!
Kokoojakaivot on hyviä kunhan on voimaa pumppuun, mutta mikäli halutaan oikeasti toimiva kuiva bunkkeri, niin salaojitus on se keino!
 
Eli näin sanoo Salpalinja-tutkimus siitä:

Korsu 45
P: 6705977 I: 530905
Teräsbetoninen majoituskorsu, joka sijaitsee Majaniementien länsi puolella, avokallion laidalla. Se on lähdetietojen perusteella tarkoitettu 20 henkilölle. Korsu on varustettu tähystyskuvulla mallia 1940, joka on naamioitu kivillä ja sementillä. Korsun sisäänkäynnissä on panssaritorjuntatykin suoja. Korsu oli inventoitaessa veden täyttämä. Sisällä ei ole käyty. Sisäänkäynnin yläpuolella verkkoaita.
Katsos kehveliä, vai tuollainen. No, voi lisätä, että sisällä on käyty, ainoa säilynyt irtaimisto oli kaivon alumiinipeltinen, puuvartinen vedenottoastia. Bunkkerin luona on muuten mielenkiintoinen vanha kalamaja. Se toimii yleisenä tulipaikkana ja autiotupana. Yövyin siellä joskus talvireissulla ja oli kiintoisaa tutkia seinissä olevia vanhoja nimikirjoituksia; niitä oli niin salpalinjaa rakentaneiden sotilaiden, kuin lavansaarelaisten kalastajien.
 
Virolahdesta puheenollen; osaako joku selittää miksi tuossa lukee sairaala ja vielä jotain venäjäksi. Zoomatkaa ulos niin näette missä kohtaa tuo on Virojoella.

 
Salpalinja-tutkimuksen pitkän yleiskatsaus muuten päättyy seuraaviin lauseisiin:
Toisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden tutkiminen Suomessa on päässyt hyvään alkuun. Syytä onkin koska edessämme on seuraavaksi kylmän sodan aikaisen linnoittamisen tutkiminen ja suojelupäätösten teko.

Mitäköhän tällä tarkoitetaan?
 
Toisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden tutkiminen Suomessa on päässyt hyvään alkuun. Syytä onkin koska edessämme on seuraavaksi kylmän sodan aikaisen linnoittamisen tutkiminen ja suojelupäätösten teko.

Mitäköhän tällä tarkoitetaan?
Kylmän sodan aikana ei tietenkään enää linnoitettu "YYA-liittolaisemme" vastaista rajaa, vaan rannikkoa tai oikeastaan saaria. Niiltä käsin saattoi valmistautua torjumaan lähinnä teoreettista NATO n maihinnousua sekä samalla vaivihkaa paljon todennäköisempää neukkujen hyökkäystä. Hommaa jatkettiin Kylmän sodan loppuun asti. Nythän lähes kaikilta saarilinnakkeilta on vetäydytty ja ne siten ovat tutkijoiden saavutettavissa. Suojelupäätökset edellyttävät ensin inventointia, johon lienee nyt voimavaroja, kun Salpa-linjan suojelu purettiin pari vuotta sitten.
 
Suojelupäätökset edellyttävät ensin inventointia, johon lienee nyt voimavaroja
Niihän sitä tutkijat toivovat, vaan tuosta Salpatutkimuksenkin tekstistä on jo yhdeksän vuotta.
Kuitenkin tiedän, että Etelä-Savossa käynnistellään puolustusrakentamiseen liittyvää inventointia, joka käsittäisi kaiken muun kuin varsinaisen linnoittamisen. Eli Salpalinjasta rakennusaikaiset tiet, parakkialueet, louhokset tms.
 
Virolahdesta puheenollen; osaako joku selittää miksi tuossa lukee sairaala ja vielä jotain venäjäksi. Zoomatkaa ulos niin näette missä kohtaa tuo on Virojoella.

Kysymykseesi en tiedä vastausta mutta, minulla oli siin sekunnin verran pelkkä H ennenkuin siihen vaihtui kyrillinen teksti......
Pitää käydä paikanpäällä tsekkaamassa kun tuolla päin seuraavan kerran liikun.
 
Virolahdesta puheenollen; osaako joku selittää miksi tuossa lukee sairaala ja vielä jotain venäjäksi. Zoomatkaa ulos niin näette missä kohtaa tuo on Virojoella.


Ei tuossa kyllä mitään järkeä ole. Kallioluoto, ei siellä mitään rakennuksiakaan ole. Oliskohan tuo toiselta puolen maapalloa siirtynyt merkintä jonkin lyöntivirheen vuoksi? Ainoa käännös, mitä koneet tuolle antavat on "Tyynenmeren siili". Mielenkiintoista on, että Yandex.ru hakukone ei tunne edes koko sanaa "Ежеостров". Mun oma käännös tuolle olisi lähinnä "jokasaari", tai "tavallinen saari".

Edit: On niin kivisen näköinen lahdelmakin, että mikään hätäsuojasatama tai vastaavakaan se tuskin on.
 
Virolahdesta puheenollen; osaako joku selittää miksi tuossa lukee sairaala ja vielä jotain venäjäksi. Zoomatkaa ulos niin näette missä kohtaa tuo on Virojoella.

Outo juttu. Ehkäpä paikka on kaavailtu maihinnousurannikoksi, ja spetsnazit ovat jo valmistelleet sinne jonkun JSp:n. Joku sitten pienessä vodkassa pistänyt sen vahingossa julkiseksi.
 
http://www.salpavaellus.net/tapahtumat/reitit-2020/

Vuoden 2021 reitit​

SALPAVAELLUS POLKUPYÖRILLÄ
Reitin kuvaus

Polkupyörillä tapahtuva Salpavaellus alkaa Skinnarilasta Lappeenrannan – Lahden teknillisen yliopiston (LUT) parkkipaikalta. Matkan alussa tutustutaan Skinnarilassa kaupunkiympäristössä oleviin Salpalinjan kohteisiin.
Rutolassa tutustumiskohteina on toinen kahdesta Salpalinjalla valmiiksi saadusta luolasta, vanhan Mikkelintien varteen rakennetut teräsbetonikorsut ja korsujen edessä olevat kiviesteet ja panssarikaivanto.
Rutolasta matka jatkuu VT13 vartta Iitiän kylään. Siellä vierailukohteina on Salpalinjalle syvyyttä tuonut taka-asema. Taka-asemassa tutustutaan maan päälle kaivetun pallokorsun rakenteisiin, panssarikaivantoon, taisteluhautaan ja maastossa olevaan pallokorsuun.
Iitiästä Juvolaan siirryttäessä matkan varrelle jää vuonna 1913 Pietarin suojaksi rakennettuja puolustusasemia. Tutustumme yhteen puolustusasemaan.
Tsaarin ajan asemista vaellus jatkuu Juvolaan, missä on linnoitustykistön betonirakenteiset tuliasemat. Tuliasemissa oli paikka neljälle 280 mm mörssärille, joilla oli tarkoitus tukea Rutolan suunnassa Salpalinjalla käytäviä taisteluja.
Juvolasta reitti kulkee taka-aseman kautta vanhaa Lemintietä Kärenkylään ja edelleen polku-uraa pitkin Kärjenlammen rannalla olevalle reserviläisjärjestöjen Salpamajalle. Salpamajan ympäristössä on konekiväärikorsu, josta on ampumasektori kahteen suuntaan sekä panssarivaunun tornista tehty teräspesäke. Nähtävillä on myös kesken jäänyt kallioon räjäytetty korsun kuoppa.
Salpamajalta siirrytään salpalinjan vartta ”vanhinta Mikkelintietä” Myllylammen rannalla olevalle ylivientilaitokselle, jonka kautta tukkeja siirrettiin Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön Kotkan sahojen tarpeisiin. Ylivientilaitoksen läheisyydessä on toinen Salpalinjan valmiiksi rakennetuista luolista, v. 39 estekivilinjaa, Salpalinjan aikaista (v. 41) estekivilinjaa, estekivilouhos ja aikataulun salliessa mahdollisuus tutustua Myllylammen rannassa olevaan hirsiseen panssariestelinjaan.
Paluumatkalla Rutolasta Skinnarilaan tutustutaan Tilsalantien varrella Salpalinjan etuasemaan sekä Ruoholammen ja Uus-lavolan välissä olevaan konekivääri ja tykkikorsuun.
Pyöräiltävän reitin pituus on noin 35 km.
 
^ En tiedä kannattaako yhden korsun perään olla surullinen, kun salpalinja on kuitenkin läpäistävä useammastakin kohdasta, jos idässä aikoo autoilla.

Tuolla kohdalla Luumäellä on säilytetty toinen korsu ja valtatien liikenne menee aivan sen vierestä. Kaikki näkevät tuollaisen teräskupolinkin.
 
^ En tiedä kannattaako yhden korsun perään olla surullinen, kun salpalinja on kuitenkin läpäistävä useammastakin kohdasta, jos idässä aikoo autoilla.

Tuolla kohdalla Luumäellä on säilytetty toinen korsu ja valtatien liikenne menee aivan sen vierestä. Kaikki näkevät tuollaisen teräskupolinkin.
Ainahan se on surun paikka kun historiaa häviää. Mutta joo, Joensuun-Kajaanin tiehän alkaa mm. läpäisemällä Salpa-linjan panssariestevyön. Kauhulla odotan kaupungin leviämistä panssariesteille asti. Toivottavasti ne säilytetään.

Toisaalla Joensuussa toki komia Bunkkerimuseo, käykääpä katsomassa kun matkustelette siellä päin.

muoks linkki https://pohjoiskarjalanmuseo.fi/joensuun-bunkkerimuseo

muoks ja kartta myös

1621938257916.png
 
Toisaalla Joensuussa toki komia Bunkkerimuseo, käykääpä katsomassa kun matkustelette siellä päin.

muoks linkki https://pohjoiskarjalanmuseo.fi/joensuun-bunkkerimuseo


Katso liite: 50240
Tiedän hyvin, olin sentään varusmiehenä 2 viikkoa sitä kunnostamassa.

Toukokuu ´97 ja siviiliaurinko paistoi jo mahtavasti kun takana oli jo 10 kk palvelusta. Tämän komennuken jälkeen ei sitten ollutkaan kuin enää pari viikkoa loppuhommia, cooperia, varustepalautauksia ja muuta nysväämistä. Oli mieluisa komennus ja hyvin tyytyväinen, kun vapaaehtoisena ilmoittauduin tietämättä tarkemmin mitä tuleman pitää.

Olisimme halunneet jäädä majoitusbunkkeriin yöpymään, mutta se ei oikein ottanut tuulta alleen.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top