Salpalinjan salat

JR49

Respected Leader
Kyllä me @mienkoiv sinne säpinää hetkeksi saataisiin vihulaisen riveihin (y)
------------
@TBman , mitä sanot tästä? Tätä ei ole kukaan vielä selvittänyt. Tällainen kuutiomainen rakenne on rantaviivalla, lähellä kahta ensimmäistä bunkkeria.
Arkeologit:
Kuvaus: Venesataman rannassa betoninen jalusta, jonka koko on 2 x 2,1 m ja korkeus 2 m. Jalustan päällä on metallisia kiinnityspultteja. Jalusta saattaa liittyä läheisen Salpalinjan korsun nro 3 rakentamiseen. Kyseessä voi olla betonin valmistukseen liittyvän laitteen jalusta.
Onko kenelläkään käsitystä rakenteen merkityksestä? Juuri tällaisia ei ole tiedossani muita Salpa-linjalta.

Kiitos edellisestä vastauksesta. Täytyypä joskus poiketa tutkimassa, löytyykö poranreikiä (y)

Puumala3.jpg

Puumala4.jpg
 

TBman

Respected Leader
Kyllä me @mienkoiv sinne säpinää hetkeksi saataisiin vihulaisen riveihin (y)
------------
@TBman , mitä sanot tästä? Tätä ei ole kukaan vielä selvittänyt. Tällainen kuutiomainen rakenne on rantaviivalla, lähellä kahta ensimmäistä bunkkeria.
Arkeologit:
Kuvaus: Venesataman rannassa betoninen jalusta, jonka koko on 2 x 2,1 m ja korkeus 2 m. Jalustan päällä on metallisia kiinnityspultteja. Jalusta saattaa liittyä läheisen Salpalinjan korsun nro 3 rakentamiseen. Kyseessä voi olla betonin valmistukseen liittyvän laitteen jalusta.
Onko kenelläkään käsitystä rakenteen merkityksestä? Juuri tällaisia ei ole tiedossani muita Salpa-linjalta.

Kiitos edellisestä vastauksesta. Täytyypä joskus poiketa tutkimassa, löytyykö poranreikiä (y)

View attachment 42072

View attachment 42073
Olisikohan papumyllyn pohja?
Eli kivenmurskaajan leukaparin vauhtipyörä on ollut kiinnitettynä tuohon, sitten siihen on ajettu kiveä/luonnonsoraa ja louhetta sopivassa suhteessa. Näin on saatu 22 mm.n runkokivi betoniin.
 

JR49

Respected Leader
Olisikohan papumyllyn pohja?
Eli kivenmurskaajan leukaparin vauhtipyörä on ollut kiinnitettynä tuohon, sitten siihen on ajettu kiveä/luonnonsoraa ja louhetta sopivassa suhteessa. Näin on saatu 22 mm.n runkokivi betoniin.
Okei, uskon sinuun kuin peruskallioon :).
Löydätkö mahdollisesti kuvaa myllystä? Joku tällainen?
 

JR49

Respected Leader
Kyllä, mutta huomattavasti järeämpi. Veikkaisin jopa Lokomo 110 kokoista konetta. Kuvassa oiva esimerkki.
Okei, kiitän.
Välirauhan aikana Puumalan kirkonkylässä linnoitti varkautelainen Yhtymä Sopanen, Heino ja Lindroth. Kesällä 1944 sitten 126. Erillinen Työkomppania. Täytyypä tsekata mitä viimeksi mainitun sotapäiväkirjasta mahdollisesti löytyy.
Joutuuko tässä vielä käymään SA-kuvia läpi, jos vaikka vastaavia laitteita tulisi kuvissa vastaan :unsure:
 

TBman

Respected Leader
Okei, kiitän.
Välirauhan aikana Puumalan kirkonkylässä linnoitti varkautelainen Yhtymä Sopanen, Heino ja Lindroth. Kesällä 1944 sitten 126. Erillinen Työkomppania. Täytyypä tsekata mitä viimeksi mainitun sotapäiväkirjasta mahdollisesti löytyy.
Joutuuko tässä vielä käymään SA-kuvia läpi, jos vaikka vastaavia laitteita tulisi kuvissa vastaan :unsure:
Aivan, noihin rakenteisiin on mennyt kosolti kuraa niiden aikojen mittapuun mukaan. Kyllä siellä on paikalla tehty jotain sellaista jolla on vältetty kuljetuskuluja. Mursketta.
 

JR49

Respected Leader
Aivan, noihin rakenteisiin on mennyt kosolti kuraa niiden aikojen mittapuun mukaan. Kyllä siellä on paikalla tehty jotain sellaista jolla on vältetty kuljetuskuluja. Mursketta.
Mietin logistiikkaa ja rakentamisjärjestystä. Kun vielä ajatellaan, että kiire on painanut päälle, niin ensiksi kallioon louhittavat korsut aluille ja sieltä tullut kivimateriaali sitten murskeeksi betoniin muita korsuja varten?
Asiaa tuntematta, voisin kuvitella, että kahden kalliobunkkerin louhimisista on saatu murskemateriaalia yli sen tarpeen mitä niihin on käytetty betonia. Jolloin on jäänyt yli muita korsuja varten ja on luonnollisesti ollut fiksua perustaa murskaamo paikan päälle. Yleensä kivilouhoksia ei ihan korsutyömaiden vieressä ollut kuten tässä tapauksessa.
Salpa-linjan louhokset ja vastaavat ovat olleet melko pimennossa koko keississä. Ehkä vastaavia löytyy enemmänkin joltain unohdetun kalliomäen syrjästä.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
mitä sanot tästä? Tätä ei ole kukaan vielä selvittänyt. Tällainen kuutiomainen rakenne on rantaviivalla, lähellä kahta ensimmäistä bunkkeria.
kivenmurskaajan leukaparin vauhtipyörä on ollut kiinnitettynä tuohon, sitten siihen on ajettu kiveä/luonnonsoraa ja louhetta sopivassa suhteessa. Näin on saatu 22 mm.n runkokivi betoniin.
Tähän olisin minäkin osannut vastata sillä kivenheiton etäisyydellä lapsuudenkodistani oli täsmälleen samanlainen murskaimen betonialusta, jota käytettiin 50-luvulla VT4:lle menevän soran jalostamiseen. Näitä en ole ennen Salpalinjalla nähnytkään. Johtuu luultavasti siitä, että murskattiin ainoastaan, jos soraa ei riittävän läheltä löytyny. Kuinkahan isoja murskaimia meillä sotavuosina oli käytössä? Kahdesta esillä olleesta vaihtoehdosta tuolla postilaatikon kokoisella ainakin kestäisi varsin kauan, ennenkuin kuutiokin mursketta olisi valmis. Sijainti rantaviivalla voisi tarkoittaa, että sepeliä vietiin muihinkin lähialueen kohteisiin lautoilla.

Osittain kallioon tehtyjä suojarakenteita on Salpalinjalla muuallakin. En nyt muista olenko nähny juuri tuon kaltaisia ennen. Rakennettu louhimalla ampuma-aukon kautta, sillä veden poisjohtaminen tapahtuu tätä kautta ampuma-aukon alapuolelta. Nyt sisään ei ehkä enää pääse kiipeilyvälineilläkään sillä putket on mahdollisesti tukkeutunu ja korsun pohjalla on vettä.
 

TBman

Respected Leader
Tähän olisin minäkin osannut vastata sillä kivenheiton etäisyydellä lapsuudenkodistani oli täsmälleen samanlainen murskaimen betonialusta, jota käytettiin 50-luvulla VT4:lle menevän soran jalostamiseen. Näitä en ole ennen Salpalinjalla nähnytkään. Johtuu luultavasti siitä, että murskattiin ainoastaan, jos soraa ei riittävän läheltä löytyny. Kuinkahan isoja murskaimia meillä sotavuosina oli käytössä? Kahdesta esillä olleesta vaihtoehdosta tuolla postilaatikon kokoisella ainakin kestäisi varsin kauan, ennenkuin kuutiokin mursketta olisi valmis. Sijainti rantaviivalla voisi tarkoittaa, että sepeliä vietiin muihinkin lähialueen kohteisiin lautoilla.

Osittain kallioon tehtyjä suojarakenteita on Salpalinjalla muuallakin. En nyt muista olenko nähny juuri tuon kaltaisia ennen. Rakennettu louhimalla ampuma-aukon kautta, sillä veden poisjohtaminen tapahtuu tätä kautta ampuma-aukon alapuolelta. Nyt sisään ei ehkä enää pääse kiipeilyvälineilläkään sillä putket on mahdollisesti tukkeutunu ja korsun pohjalla on vettä.
kyllä vaan. Ampuma-aukon kautta louhinta on kyllä haastava homma, mutta kerran olemme tehneet peruskallioon siilon, jonka aukon koko oli vain 3 metriä ja siilo oli 16 metriä halkaisijaltaan ja 28 metriä syvyydeltään, sitten louhittiin pakoaukot purkauskaasuille jotka olivat lähtöaukoltaan n. Metrin ja avautuivat melko juustiin 7 astetta "trumpetille ja 60 metrin päähän siitä lähtöaukosta. Sisäkautta tehtiin paineovet, huolto ja oleskelutilat, vesikaivo, viemärijärjestelmä, sairaala, varastot sekä kulkutie ajoneuvolle. Sitten betonoitiin tarpeelliset rakenteet ymsyms.
Monelle tuollainen homma on hebreaa, mutta kuvaavaa tuolle rakenteille on se, että mikäli ohjus detonoi sisällä Siilossa, kukaan ei kuole jos paineovet ovat suljetut. Erittäin turvallinen paikka, puhdasta kalliota paljon ja syvällä. Saa muuten naputtaa supersoonisella ohjuksella tuota rakennetta kauan, ennenkuin turvatilat ovat vaarassa.

Kun rakenne oli valmis, niin valokuvasta ei erota edes ohjauksen nousuaukkoa, kun sekin on 1 metrin paksuuden kivikorkin alla. Rakenne on silokalliolla näkymätön. Paitsi tietysti jos menee paikalle kävelemään näkee liikevaran Korkin ympärillä, joka on joustavaa tiivistettä.
Tällaiset rakenteet on meidän erityisosaamista.
 

JR49

Respected Leader
Herrat @TBman ja @Old Boy , tällä saitilla tieto asuu, kiitos teidän! Tähän ketjuun on näin ollen kerätty jälleen ihan oikeaa uutta tiedonpalasta Salpalinjasta. Tuokin murskausasia varmasti olisi päivittämisen arvoinen seikka Linjan tietokantoihin. Eihän arkeologi mitenkään voi kaikkea tietää, eikä heillä ole tällaista moniammatillista asiantuntijaporukkaa käytössään.
Tosin, muutaman arkeologin kanssa toimineena, niin ammatillinen omanarvontunto on usein heillä suuri. "Siviilin" tekemä analyysi nieletyttää, koska "siviili" :).

Mitä tulee kallioon louhittuihin asemiin, niin käsittääkseni tätä mahdollisuutta hyödynnettiin aina kun se oli mahdollista. Useinkaan ei tosin ollut, mutta joku lukumäärä on jostain kaivettavissa, että montako.
Sitä odotellessa, niin Savonlinnan Kongonsaaressa oleva Kongonpäälahti on tässä mielessä klassikko. Jo siksi, että alueelle pitää erikseen nähdä vaivaa sinne päästäkseen.
Arkeologit:
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se on kallioon louhittu majoitustunneli nro 150, johon on ollut tarkoitus rakentaa tuliasemat kahdelle konekiväärille. Tunneli sijaitsee Kongonsaaren eteläosassa, Kongonpäänlahden eteläpuoleisella niemellä, aivan rannan tuntumassa. Kirjallisten tietojen perusteella ainoastaan louhintatyöt on tehty mutta betonointia ei ole ennätetty aloittaa. Kohdetta ei ole tutkittu maastossa.

Tässä hyvä video.
0:38 kallioon louhittua juoksuhautaa.
0:58 kaikille Linjan kävijöille tuttua maahan kaivettua juoksuhautaa. Nämä ovat epäilemättä tunnelin takana ja osin päällä, sehän sijaitsee kapealla niemellä. Ajatuksena on varmaankin ollut, että samoista asemista on voinut hallita aluetta käytännössä täyden ympyrän asteet.
2:32 päästään jo @TBman kiinnostaviin yksityiskohtiin. 3:02 näkyy kesken jääneen ampuma-aukon louhintajälkeä seinässä ja katossa. Aseseinä puuttuu.


https://www.vastavalo.net/kongonsaari-salpaasema-kongonsaaren-salpaasema-pihlajavedella-589784.html

Huomatkaa, taas kutkuttavasti kohdetta ei ole virallisesti tutkittu maastossa. Tuo edellä mainittu on kaikki mitä kirjoissa ja kansissa on. Kuitenkin tiedetään, että lähipuolustusasemia on sen ympärille kaivettu ja louhittu paljonkin. Lidar-tutkakuva antaa niiden sijainnista hyvää osviittaa.
Jonain vuonna, kattotelineelle kanoottimme ja vaimon kanssa melomaan ja retkeilemään Kongonsaaren tietämille. Vahingossa eksymme sitten Salpa-asemiin :cool:.
 

JR49

Respected Leader
veden poisjohtaminen tapahtuu tätä kautta ampuma-aukon alapuolelta. Nyt sisään ei ehkä enää pääse kiipeilyvälineilläkään sillä putket on mahdollisesti tukkeutunu ja korsun pohjalla on vettä.
Tätäpä minäkin mietin, sillä sisääntulokuilu on melkoinen suppilo vedenkeräämiselle. Voi olla melko karut olosuhteet, vaikkei kuilun pohjalla nyt vettä näkynytkään. Häiriötön paikka voisi kiinnostaa esim. lepakkoyhdyskuntaa. Olisi siis tilaisuus tuntea itsensä Indiana Jonesiksi...
Seuraavalla kerralla ohi ajaessa voisi yrittää tsekata vedenpoistoaukot sekä mahdolliset porausreiät kuilun reunalta. Ikävästi jonkun mökki on ihan naapurissa näköetäisyydellä, ja ensiksi pitäisikin käydä esittäytymässä ja kertomassa syy maastotutkimukseen.
Puumalan kirkonkylässä museokorsua lukuun ottamatta kaikki muut ovat talon alla, vieressä tai tontilla. Pojan kanssa kun ajelimme niitä tutkimassa, niin eräs kiinteistönomistajan grillasi mielestäni varsin miehekkäästi teräsbetonikorsun siipimuurin suojassa.
Nythän hän omistaa ao. linnoitteen. Mietin, että jos talon myisi, niin näkyykö laite myyntihinnassa :unsure:. Siinäpä kiinteistönvälittäjälle pohdittavaa hinnanmuodostukseen :whistle:.
 

mienkoiv

Luutnantti
Lappeenrannan satamasta,Salpalinja-risteily.
Tutustuminen linjaan Pien-Saimaalta käsin...

 

JR49

Respected Leader
Lappeenrannan satamasta,Salpalinja-risteily.
Tutustuminen linjaan Pien-Saimaalta käsin...

Ei muuten paha ollenkaan!
Lappeenrannan satama, Pien-Saimaa ja aikaa kolme tuntia. Päättelen, että alus kiertelee esim. Sunisenselällä, jolloin voisi tarkastella Ruohosaaren ja Naurissaaren rakennelmia järveltä käsin. Edellinen Salpavaellus käytti meitä tuolla alueella Voisalmessa ja Kotaniemessä. Kotaniemessä on hieno tulenjohtobunkkeri esim.
Varsinainen tappotanner muuten valmisteltu tuolle alueelle. Olettaisin, että Linja on tuolla matkalla lähes tulkoon valmis.

Esimerkkinä Ruohosaari, siis yksi saari!
Jännä, että samalla alueella melko lähekkäin on kaksi tulenjohtokorsua, toinen siis Kotaniemessä. Tästähän voi jotain päätellä. Tulenjohtajat ovat ainakin olleet haavoittumattomia, enemmän kyse olisi ollut esim. viestiyhteyksien toiminnasta.

Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940. Se sijaitsee kolmessa osassa Saimaan Sunisenselän pohjoisosassa, Ruohosaaren itärannoilla. Kohteessa on teräsbetonista rakennetut konekiväärikorsu nro 906, tulenjohtokorsu 154, konekiväärikorsu 907, tykkikorsu 907a sekä tykin ja konekiväärin korsu 908. Korsujen ympäristöissä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja, joita ei ole tutkittu kauttaaltaan. Tykkikorsut 907 ja 908 ovat rakenteeltaan harvinaisia koko Salpalinjan puolustusketjun alueella.

orsu 154
Tyyppi: puolustusvarustukset
Ajoitus: moderni
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6771388 I: 560154
Kuvaus: Teräsbetoninen tulenjohtokorsu, joka sijaitsee Ruohosaaren keskiosassa, Salolahden ja Sunisenselän välisen korkean kannaksen huipulla. Korsusta on tähystetty tulenjohtoperiskoopilla, joka on ollut teräksisessä suojaputkessa. Tämän lisäksi on betoninen, tähystystasolla varustettu tulenjohtokuilu, jonka yläosassa on aukko. Kaksihuoneinen majoitustila on tarkoitettu 40 hengelle. Sen sisäkaton puuverhoilut on poistettu.


Korsu 906
Tyyppi: puolustusvarustukset
Ajoitus: moderni
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6771167 I: 560054
Kuvaus: Teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Ruohosaaren kaakkoisosassa, rannan tuntumassa, mäntymetsässä. Korsun sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila. Korsu on varustettu teräksisellä, vuoden 1939 mallisella tähystyskuvulla, joka on naamioimaton. Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Sen sisäkaton puuverhoilu on purettu. Konekiväärin ampumakammion sisäkatto on verhoiltu metallilevyillä. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 70°.


orsu 907
Tyyppi: puolustusvarustukset
Ajoitus: moderni
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6771475 I: 560275
Kuvaus: Teräsbetoninen konekiväärikorsu, joka sijaitsee Ruohosaaren Mervalahden länsipuolella, yksityisalueen pihapiirissä. Sisäänkäynnistä laskeutuu portaat alas korsuun. Majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Sen sisäkaton puuverhoilu on purettu. Konekiväärin ampumakammion sisäkatto on verhoiltu metallilevyillä. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 180°.


orsu 907a
Tyyppi: puolustusvarustukset
Ajoitus: moderni
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6771505 I: 560654
Kuvaus: Teräsbetoninen tykkikorsu, joka sijaitsee Ruohosaaren itäkärjessä, mäntymetsässä. Tykin asekammio sijaitsee korsun sisäänkäynnin yhteydessä. Se on takaa avoin korsuun johtavaan yhdyshautaan. Aseseinässä on teräskehyksellä varustettu ampuma-aukko, jonka eteen voi kääntää teräksiset suojaluukut. Luukkujen kääntökammet ovat korsun sisäpuolella. Tykkikammion lattia on 2,7 m leveä ja 3,3 m pitkä. Se on rajattu takaosastaan 0,9 m korkealla betonivallilla. Asekammion sisäkatossa on metallilevyt. Asekammion vieressä on yksihuoneinen majoitustila, joka on tarkoitettu 10 hengelle. Sen sisäkaton puuverhoilu on purettu. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella. Ampumasektorin keskisuunta on 200°.


Korsu 908
Tyyppi: puolustusvarustukset
Ajoitus: moderni
Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6771605 I: 560620
Kuvaus: Teräsbetoninen konekiväärille ja tykille suunniteltu korsu, joka on jäänyt osin keskeneräiseksi. Se sijaitsee Ruohosaaren itäosassa, mäntymetsässä. Korsu on varustettu teräksisellä, vuoden 1939 mallisella tähystyskuvulla, joka on naamioimaton. Kaksihuoneinen majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle. Sen sisäkaton puuverhoilu on purettu. Konekiväärin asekammion sisäkatossa on metallilevyt. Ampumasektorin keskisuunta on 70°. Korsun sisäänkäynnissä on keskeneräinen seinä, jossa on betoniraudoitus paikallaan. Seinä on peitetty ulkoapäin kivillä. Eteistilaan on ollut tarkoitus rakentaa tykkikammio. Aseseinän betoniraudoituksesta päätellen kammioon on ollut tarkoitus asentaa samanlainen, teräreunuksinen, suojaluukuilla varustettu ampuma-aukko kuin korsussa 907a. Eteistilan katossa on metallilevyt ja sen lattiassa samanlainen betonivallijärjestely kuin korsun 907a asekammion lattiassa.


Vaelluksella useampi meistä tarkasteli vesialueen saaria ja ääneen mietti, että tuonne kun pääsisi. Olisikohan Salpavaellus-organisaatio kiinnostunut :unsure:. Nuo kaksi tykkikorsua...
 
Top