Salpalinjan salat

Old Boy

Ylipäällikkö
Tänään kävin Sulkavalla Sarsuinmäen tykkipatteria tutkimassa, perhekin oli mukana retkeilemässä.
Tykillä olisi tosipaikassa voinu tulla kuumat paikat, sillä suuntausvälineenä on suora-ammuntakaukoputki normaalin epäsuoraan tuleen tarkoitetun kiertokaukoputken tavoin. Tässä kuva 1903 käyttöön otetun risteilijä Auroran canet-tykistä, jossa on sama kaukoputken pidin. Meidän modernisoinnissa palauttimet siirrettiin putken päälle, jolloin koroaluetta tuli paljon enemmän. Todennäköisempi vaihtoehto olisi, että muistomerkkitykki on tuotu Sotamuseon varastoista eikä pystyttäjissä ole ollu yhtään tykkimiestä.

Muoks! Risteilijä Auroran netistä imuroitu kuva olikin liian suuri enkä enää jaksa alkaa pienentämään.

View attachment 40495
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Respected Leader
Tykillä olisi tosipaikassa voinu tulla kuumat paikat, sillä suuntausvälineenä on suora-ammuntakaukoputki normaalin epäsuoraan tuleen tarkoitetun kiertokaukoputken tavoin. Tässä kuva 1903 käyttöön otetun risteilijä Auroran canet-tykistä, jossa on sama kaukoputken pidin. Meidän modernisoinnissa palauttimet siirrettiin putken päälle, jolloin koroaluetta tuli paljon enemmän. Todennäköisempi vaihtoehto olisi, että muistomerkkitykki on tuotu Sotamuseon varastoista eikä pystyttäjissä ole ollu yhtään tykkimiestä.

Muoks! Risteilijä Auroran netistä imuroitu kuva olikin liian suuri enkä enää jaksa alkaa pienentämään.

View attachment 40495
Sarsuinmäki2.jpg

Tässä sama tykki paremmasta kuvakulmasta.
Ei ole sitten minulla tykistöopinnot, joita olen saanut pelkästään ja ainoastaan MPnetissä, menneet täysin hukkaan. Sen verran ymmärsin, että nyt on jotain erikoista tavalliseen kiertokaukoputkeen verrattuna, ja otin useammat kuvat eri suunnista.
 

eddie

Kapteeni
Kuinkahan julkista tietoa salpalinja on tänään? Jos sattuisi omistamaan paperit joissa näkyy kaikki rakenteet, korsut, aseet jne. Kuten monenko hengen korsu kyseessä. Satoja kohteita merkitty karttaan. En sano että minulla ne olisi mutta ajattelin vaan.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Keskiöhuone on mainittu terminä lähdeteoksissa. Veikataan sitä paremman puutteessa.
Siis keskiöhuone Raikuussa ja rakennettu alkaen 1940. Omituista kun koko keskiö keksittiin vasta Jatkosodan aikana. Mutta mörssäripatterin johtamispaikka taikka sen ajan käsitteillä komentopaikka siellä mahdollisesti oli.

Rt on meillä kanonisoitu menestystarinaksi, kun aselajin omat miehet kirjoitti kaiken historian. Niin tosin teki muutkin aselajit ja puolustushaarat Ilmavoimia lukuunottamatta. Enkä halua tietenkään loukata parhaansa tehneitä veteraaneja. Mutta jos kt:lläkin olisi ollut tsaarinaikaiset ampumamenetlmät käytössä vielä 1941 niin todella huonosti olisi meidän käynyt.
 

JR49

Respected Leader
Siis keskiöhuone Raikuussa ja rakennettu alkaen 1940. Omituista kun koko keskiö keksittiin vasta Jatkosodan aikana. Mutta mörssäripatterin johtamispaikka taikka sen ajan käsitteillä komentopaikka siellä mahdollisesti oli.
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=3004075&aytun=37998.SARK&j=7
Keskiön keksimisen ajankohtaa en tiennyt, mutta ajallisesti periaatteessa siltikin mahdollista. Raikuussa linnoitti vuonna 1944 Linnoitusrakennuspataljoona 611, joka saapui sinne 24.6. Onkin pitänyt jo pitkään referoida tätä, sillä siitä paljastuu muutamia kiintoisia yksityiskohtia.
Siitä ilmenee, että mörssäriasemien valu Uunrauniossa alkoivat ja päättyivät 14.8-23.8. 1944. Suunnitelmia olisi ehditty päivittää, jos tarpeen. Varmaankin johtamispaikka on kuitenkin todennäköisin syy rakennelman sokkelille. Keskiön tarkoitus on hieman hämärä minulle, mutta tarkoitettu lienee liikkuvien alusmaalien ampumiseen liittyvään laskentaan.
Kuitenkin esim. Säämingin Saukonsaaren 2. Linnoitustykistöpatterin linnoitussuunnitelmassa syksyltä 1944 on saareen sijoitettuna kolme patteria raskaita haupitseja, kantama 11,5 kilometriä. Mukaan viisi osumankestävää miehistökorsua, joista yksi olisi ollut kuuden miehen keskiökorsu. Onko termi ollut sitten siinä vaiheessa synonyymi johtamispaikalle, en ota kantaa.
Se mikä vielä kiinnostaa, on se metri kertaa metri valettu neliön muotoinen betonialustan käyttötarkoitus huoneen takana rinteen leikkauksessa, näkyy huonosti valokuvassa.

Nyt kun käynyt Sarsuinmäessä, niin ihan erilaisia ovat mörssäriasemat. Vaikka siis opastaulun mukaan Uunraunioonkin olisi tykkejä ollut osin suunnitteilla.

----------------
Yleisesti ottaen kaikista kiinnostavinta on merkintä 23.7.: Toimitettu kokeilu Panssarikauhulla ja Panssarinyrkillä. Huomatkaa superaseisiin soveltuva kunnioittava isojen alkukirjaimien käyttö.
Tämähän kovasti pisti mietityttämään, että mitä kokeilut ovat sisältäneet. Jossain tekstissä on mainittu, että asemien linnoittamisessa otettiin tässä vaiheessa huomioon näiden aseiden takasuihku, ja asemien takaosia viistottiin tämän vuoksi. Niitä ei ole kuitenkaan tunnistettu yhtäkään.
Nythän on niin, että korsu 65:n kallioon louhituissa juoksuhaudoissa on erikoinen viuhkan muotoinen matala louhinta tietyllä kohtaa. Se ei siinä sattumalta ollut ja mietin, että olisiko ollut kesken jäänyt paikka 45 pst-tykille, mutta toisaalta tykin suoja-asemaa on siihen kohtaa hankala tehdä. Ja tällä kohtaa Salpalinja on poikkeuksellisesti valmis. Mutta viuhkan kohdalta kyllä pystyisi kauhulla ampumaan siten, että suihku suuntautuisi vapaasti taakse.
Enpä tiedä, valokuvaa tuosta ei ole, mutta jo paikalla se kohta mietitytti, ja tuo spk:n kohta mietitytti lisää. Vaatiiko vielä käynnin paikalla tästä näkökulmasta? No vaatii :).
Ja onhan se pitänyt kokeilla, että mahtuuko kauhu kääntymään ovista ja kulmista sisään korsuun, niinkin arkinen syy tulee mieleen.
Tässä on mielenkiintoinen kuvaus korsutykin asentamisesta nykypäivänä. Rakentajille on varmasti tullut mieleen kokeilla jo pelkästään uuden aseen liikuttamista korsuissa, kun kokemusta oli, miten hankalaa se saattoi olla.
http://salpalinjansalat.blogspot.com/2016/10/valmiuden-kohotusta-korsutykki.html
 

JR49

Respected Leader
Kuinkahan julkista tietoa salpalinja on tänään? Jos sattuisi omistamaan paperit joissa näkyy kaikki rakenteet, korsut, aseet jne. Kuten monenko hengen korsu kyseessä. Satoja kohteita merkitty karttaan. En sano että minulla ne olisi mutta ajattelin vaan.
Täysin julkista, kuten on jo mainittu. Vihollinen eli venäläinen on saanut linjasta täydet tiedot itselleen vuoteen 1946 mennessä. Lähdeteoksessa mainitaan vielä heidän tekemät tarkastuksensa vuonna 1945, ja työn laajuutta kuvaa se, että vielä seuraavanakin vuonna on täytynyt paikkoja tutkia.
Tuolta voi ladata materiaalin, jossa on jokaisesta kohteesta yksityiskohtaiset tiedot.
https://www.academia.edu/5139347/Sa...ohteiden_arkeologinen_inventointi_2009_-_2012
Toinen perusteokseksi katsottava on tämä:
http://salpakeskus.fi/fi/salpalinja-itsenäisyyden-monumentti-kirjaa-saatavilla-museokauppa-raslasta
1590744598395.png

Sotalaitoksen käytöstä tuo linja on hylätty 90-luvun alkuun mennessä.
Tosin, ikuisuuskysymys paikoilla liikkuessa on, että kyllä ne suojaavat pirun hyvin epäsuoralta tulelta... Jos ei taistelukäytössä, niin tarvikkeille, johtamiseen, tähystykseen jne.
Fakta on nimittäin se, että maantiede kun on mikä on, eikä vihollinen jättäisi mitään suuntaa koittamatta, niin väkisinhän sitä Salpalinjan asemia sota koskettaisi. Etenkin kapeikkokohdissa.

Pitää nimittäin muistaa, että vaikka yleensä Salpalinjasta puhuttaessa teräsbetonikorsut ja panssariesteet hallitsevat keskustelua, niin linnoittamiseen liittyi erittäin laajaa kenttälinnoittamista.
Hyvinkin laajalti korsujen ympäristöä on kenttälinnoitettu, juoksuhautaa ja poteroa löytyy tänäkin päivänä paljon. Raikuun alueella oli parikin elämystä jälkikäteen, kun siellähän aivot tekivät koko ajan puolustussuunnittelua kuten jalkaväkijohtajaksi koulutetun refleksi tuleekin olla, niin harjannetta jos toistakin tarkastelin sillä silmällä. Että jos tänne ryhmittäisin (vanhaan malliin, enhän nykysysteemistä mitään tiedä), eikä korsuja saisi hyödyntää, niin tuonne ja tuonne pistäisin asemat.
Ja kas kummaa, Lidar-tutkakuvista niistä paikoista löytyi juoksuhautoja. Monessa paikkaa kyseessä on jo ihan laajempi puolustusasema kuin "pelkkä" kk-korsu.
Nämä oli muuten niitä hetkiä, jotka antavat harrastukselle lisää virtaa. Lähdeteoksen mukaan Etelä-Savon alueella ei ole tehty Salpa-inventointia, vaan on luotettu maakuntamuseon aikaisempaan aineistoon. He eivät varmaankaan ole yksinomaan keskittyneet puolustusasemiin, joten monta yksityiskohtaa on jäänyt huomaamatta. Raikuussakin on tutkakuvan mukaan sellainen kaivantomuoto, joka vastaa valmiiksi kaivettua bunkkerin monttua. Samanlainen kuin Sulkavalla Vekaransalmessa. Kumpaakaan ei mainita missään asiakirjassa.
Lähdeteoksen mukaan korsumonttuja kaivettiin kymmenittäin valmiiksi odottamaan valua, joka ei koskaan tullut. Vaativatko nämä uudelleenkäyntiä alueella? No vaativat :cool:

Että jos vanhaan malliin olisi tietyille paikoille pantu nykyajan reserviläiset ryhmittymään puolustukseen, niin johtajien pitää erikseen käskeä ja valvoa, ettei noiden bunkkereiden varaan sitten suunnitella yhtään mitään. On ne niin vetäviä, että syvää reserviä ne vetäisivät magneetin lailla puoleensa.

Entä sitten vihollinen? Kun se olisi Salpa-asemien kohdalla ja saisi epäsuoraa niskaansa, niin korsut vetäisivät niitäkin puoleensa suojautumisessa. Ne olisivat isoja katiskoja.
Suunnittelinkin, että epäsuoraa niskaan, odotetaan että katiska on täyttynyt, ja räjäytetään sitten tähystyskupuun tai kaivoon piilotetut kymmenen telamiinaa... Oih.

Tähystys.jpg

Tuosta olisi muuten hyvä tähystää ja valvoa erästä isoa pelto- ja vesi-aluetta. Ei muuten näy pitkälle tuo aukko. Kun tietää korsun alkuperäisen kestävyyden lentopommeja vastaan, betonin kovettumisen vieläkin vahvemmaksi sitä, luonnon hoitaman kestonaamioinnin, niin kyllä minä voisin riskeerata itseni tuohon hetkiseksi täsmäaseidenkin aikataululla. Jos vaikka tulenjohtaja olisin. Antakaas mulle viestiväline ja maalien nimet, niin täältä pesee. Tämän ikäinen joutaa hyvin. Tuleeko kukaan pakkipariksi, kaksin on mukavampi kuolla :coffee:
 
Viimeksi muokattu:

eddie

Kapteeni
Hitto kun yritin laittaa liitteeksi valokuvan paperista jossa salpalinjan salat avautuvat. Herjaa että liian suuri tiedosto. Yritän myöhemmin uudestaan..
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Salpalinja oli erään lähisukulaisen merkittävin elämäntyö missä oli osallisena, ainakin mittasuhteiltaan. Papereita tästä projektista ei jäänyt, sillä heti sukulaisen kuoltua 50-luvulla, tuntemattomat miehet tulivat hakemaan ne, ehkä pääesikunnasta tai supon miehiä, tuskin KGB.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Respected Leader
35 000 miestä rakensi Suomen halki valtavan rakennelman, joka kestää vaikka tykkitulen – katso, miten Salpalinja syntyi ja mitä siitä on jäljellä

Jäsen @JR49 sua etenkin saattaa kiinnostaa tämä!

Kiitos, tämähän oli mielenkiintoinen. Ja alkaa vielä pohjoisesta, mikä on jäänyt aina vähemmälle huomiolle. Tuonne eIi Salpavaelluksia järjestetä juu ei.

Pari huomiota heti, Sallasta mainitaan, että ao. panssariesteen kivet on tuotu 20 kilsan päästä louhokselta. Tämähän oli ihan älytön matka, mutta lähteiden mukaan kivilaatu aiheutti suuria ongelmia pohjoisen linnoittajille. En tiedä mitä rapakiveä Lapissa on, mutta vaatimuksien täyttäviä louhoksia ei löydetty tuosta vain.
20 kilometriä täsmää lähteisiin, ja pitkät matkat huonoissa maastoissa usein riittämättömällä kalustolla viivästyttivät rakennustöitä. Etelässä louhokset olivat jopa ihan esteiden läheisyydessä tai muutamien kilometrien päässä. Toisin oli pohjoisessa. Lisäksi pohjoisen työmaille ei tahdottu saada osaavaa työnjohtoa sitten millään. Osin huonoa laatuakin tehtiin tästä johtuen.

Tuo louhikkoperustus estekiville on mielenkiintoinen. Siihen materiaalia on nimittäin saatu lähempääkin, kun kovuus/lohkevuus ei ollut agendana. Etelässä on käytetty hirsipatjaa suossa vastaavassa. Märässä maastossa sekin on toiminut kohtuuhyvin.

MG42 ei siis mahtunut korsun ampuma-aukkoon, kiinnostava tieto. Jutun mukaan Puna-Armeijaa oli pohjoisessa kielletty hyökkäämästä Salpa-asemia vastaan. Toisaalta, Salpa-blogissa oli jossain sellainenkin tieto, että taisteluja olisi käyty yhdessä suunnassa. En nyt äkikseltään löytänyt juuri sitä postausta.

Jyrkänkoski Kuhmossa on kyllä hieno entisöity kokonaisuus, tutustumisen arvoinen. Sekin on just niitä paikkoja, joissa miettii sotilasmaantiedettä nykyäänkin. Ja tuo Saunajärvi, vähän sekainen mesta, joka on niiden moniaiden projektieni joukossa yhä. Nimittäin siellä sekoittuvat iloisesti eri aikojen linnoitteet, ja ilmeisesti Talvisodan linnoitteita on myöhemmin paranneltu Salpa-hengessä. Osaako @baikal kertoa enemmän? Virallisilla Salpa-tutkimuksilla on ollut taipumus hypätä tällaisten kohteiden yli vain vähäisellä kommenteilla, kun kerran entistä dokumenttia löytyy.

Melko ikävä virhe tuo kohta, jossa puhutaan 75 millin pst-tykistä, mutta kuvassa on 25 millin Marianne.

En ole Lieksan Änäkäisessä käynyt, mutta tässä esimerkki nykyajattelusta, jonka en soisi leviävän:
Vornasenvaaran luola ei sekään ole enää alkuperäisessä kunnossa. Luolan yhteydessä ollut hirsinen konekivääripesäke on turvallisuussyistä purettu, ja samasta syystä myös luola on suljettu kävijöiltä.
Ylikorostunutta vastuukysymysten pelkäämistä. Minusta vastuu on yksilön, ja varoituskyltti riittäisi.

Enpä tiennyt, että Puumalassa on yksi bunkkeri kunnan ylläpitämänä museona. Sinne siis! Näyttäisi liesikin olevan mallikelpoisesti elossa. Muutenkin tuo Saimaalle suunniteltu Salpa-asemien ketju on kiinnostava. Tulee mieleen, että Talvisodan kokemuksista Suomenlahdella on otettu opiksi. Ja mites se nyt oli, ulkomuistista heitän, että noin kolmasosa suunnitellusta työajasta ehdittiin käyttää linjan rakentamiseen. Voi vain miettiä, miten laaja se olisi, jos kaikki aika, raha ja tarmo olisi kohdistettu nykyisen Suomen alueelle.
Todellisuudessa yksi täydellisimmistä asemista rakennettiin esim. Karhumäen ympärille, Kannaksen ja yms. paikoista nyt puhumattakaan.

Näyttäisi, että on tehty nykymuodin mukaista kuvainraastanta-tutqimusta.
Virpi Launosen tuore väitöskirja paljastaa, miten Salpalinjan työmailla esiintyi lieveilmiöinä juopottelua, tappeluita ja muita järjestyshäiriöitä.
Todellisuus on jotain muuta.
Työmailla meno oli välillä hurjaa, sillä esimiehet joutuivat puuttumaan muun muassa työmiesten juopotteluun, laiskotteluun, ilkeilyyn, uhkapeleihin, vähättelyyn ja lottien seksuaaliseen häirintään. Tavattiinpa muistitiedon mukaan yhden miehikkäläläisen rakennustyömaan läheisyydestä jopa bordelli.

Täytyy tutustua väitöskirjaan. Peräti ilkeilyä ja jopa vähättelyä on siis esiintynyt!! Luonnollisesti meetoo on läsnä. Mutta eikö yhtään esim. romaania ollut tuolla, että olisi saatu rasismikin mukaan? Ja yllättäen miehet on saatu töihin maksamalla hyvää palkkaa, eivät siis puhtaalla maanpuolustushengellä ole pakertaneet? Suurin motivaatio oli kuulemma päästä töihin. Kumma juttu.

Tutqija: – Minä en halua mitenkään väheksyä Salpalinjaa saavutuksena, mutta meidän pitää muistaa, että työmiehet olivat samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin olemme. Heissä oli sekä hyviä ja huonoja puolia.
No shit Sherlock.

Tuo Etelä-Karjalan osuus alkaa kuvalla Lappeenrannassa sijaitsevasta hienosta kohteesta. Tuo oli viimeisellä Salpavaelluksella kohteena. Aluetta on linnoitettu todella paljon.
 

baikal

Supreme Leader
Osaako @baikal kertoa enemmän?

-voivat- liittyä Salpalinjaan sikäli, että niitä tosiaan paranneltiin sekä sodan kestäessä että jälkeen. Monia Salpalinjaan liittyviä rakenteita on myös purettu, kivet ajettu pelloilta veks ja muut rakenteet jätetty silleen. Joitain rakenteita ei sitä paitsi voida edes nähdä. -tulvan aiheuttaminen- oli monessa kohtaa suunniteltu ja toteutettavissa, enkä ihan tuolilta putoaisi, vaikka se olisi edelleen jossain ohjelmassa.

Sodan aikana rakennettiin pesäkkeitä, juoksuhautoja, asemia ja tähystyspaikkoja, ne saattavat olla edelleen löydettävissä. Kaiketi ne liittyivät kokonaisuuden osana Salpa-rakentamiseen?

Vornasen luola oli mielestäni vaarallinen oikeasti. Jos se olisi haluttu pitää avoimena, niin olisi siihen pitänyt rakentaa ehdottomasti portaat ja valaistus. Muistaakseni pohjalle tuli myös vettä. Tuossa itärajalla on myös Piilon luola, jossa varusmiehet leireillä joskus myös yöpyivät ainakin kasarilla. :cool: Sille -saattoi olla suunniteltu- käyttö myös sodan jälkeen, varmaa tietoa mulla ei ole.

Oliko sitten Salpa-linja jokin tiukan ahtaasti tulkittava yhden suunnitelman kokonaisuus, en tiedä. Paljonko siihen liittyi rakentamista ja järjestelyjä, jotka eivät näkyneet silloin eivätkä varsinkaan nyt, en tiedä.

Miten kauan sodan jälkeen Salpa-linja määritti itseasiassa jotain torjunta-asemaa ylipäätään, ehkä pitkäänkin. Maantiede kun ei oleellisilta osin juurikaan ole muuttunut. Oliko Salpa-linja ymmärrettävissä sodan jälkeen puolustuksen uloimmaksi kehäksi idässä....en tiedä, ehkä hyvinkin oli.

Ai niin, Saunajärvi. Tjoo, Talvisodan aikana syntyneet, jatkosodan aikana rakennetut ja sodan jälkeen rakennetut iloisesti siellä sekaisin. Miten tiukasti juuri Saunajärven rakennelmat on liitettävissä Salpa-linjaan, sellainen käsitys, että ainakin osittain se kuulunee siihen.

Salpa-linjan syvyys. Sille oli luotu paikoin tiettyä syvyyttä, nähtävillä olevat entisöidyt ja säilyneet kohteet eivät edusta kaikkea suinkaan.
 

JR49

Respected Leader
Vornasen luola oli mielestäni vaarallinen oikeasti.
Ok, jos sinä näin sanot, niin siihen luotan. Se on näin sitten.
Etelämpänä on vain muutama selkeä ylireagointi, normibunkkeri normaalilla kunnolla, ja pantu ovet säppiin ihan turhaan, siksi kommentoin.
Uskon kuitenkin yksilön vastuuseen tänä mulla on oikeus kaikkeen -aikana. Siksi en mennyt Raikuussa erääseen isoon luolaan. Lattialla 40 senttiä vettä, täynnä naulaisia lautoja, samoin katosta törrötti vaikka mitä. Jätin siis oikeuteni käyttämättä :cool:. Siitä luolasta pitäisikin tarinoida muuten jotain enemmän.
Sama käsitys Saunajärvestä.
 

Erkki

Kenraali
Etelämpänä on vain muutama selkeä ylireagointi, normibunkkeri normaalilla kunnolla, ja pantu ovet säppiin ihan turhaan, siksi kommentoin.
Uskon kuitenkin yksilön vastuuseen tänä mulla on oikeus kaikkeen -aikana.
Tähän nykyiseen ylivarovaisuuteen törmää niin Salpalinjalla kuin muuallakin, missä erilaisia kohteita on turvallisuussyistä suljettu ja purettu. Kaipaan todella sitä entisajan "liikkuminen/käyttäminen omalla vastuulla"- meininkiä. Onhan luontokin täynnä aivan yhtä vaarallisia paikkoja, on jyrkänteitä, heikkoja jäitä yms. Kansallispuistojen moni kohdekin pitäisi samalla logiikalla sulkea yleisöltä.
 

JR49

Respected Leader
Tuutataan lisää Salpalinjaa ketjuun. Tällä kertaa Puumalasta.
http://puumala.fi/wp-content/uploads/puumala_korsuesite_2011.pdf
Äskettäin sain tietooni, että Puumalan taajamassa on yleisölle avoin ja kunnostettu teräsbetonikorsu. Kannattaa käydä, sillä yleensä kun on tottunut käymään märissä, pimeissä ja ruosteisissa korsuissa, kuiva ja valaistu oli mukavaa vaihtelua.
Mitä uutta? Sisäänkäynnin yhteydessä oli suoja pst-tykille, ja tykki paikalla.
Puumala1.jpg

Kuten esite kertoo, niin korsun varustus oli melko lailla aito, vaikka kookoo puuttuikin. Eli laverit paikoillaan uudisrakenteena yhdessä huoneessa, liesi jne. Oli mielenkiintoista tajuta, että korsun sisämitoissa on luonnollisesti tarkkaan otettu huomioon miehistön vaatima tila. Laveri oli 10 hengen mallia, viisi ylhäällä ja viisi alhaalla. Eikä varmaan senttiäkään ylimääräistä tilaa, leveäharteiset ovat saaneet nukkua kyljellään.

Muutenkin varustukseltaan kerrankin ei-tyhjä korsu sai miettimään sitä tavaran määrää siellä tositilanteessa. 20 miestä kaikkine vermeineen, elintarvikkeet, polttopuut, henkilökohtaiset aseet ja ennen kaikkea a-tarvikkeet, niin ylimääräistä tilaa ei yllätys yllätys olekaan. Tämä ei yleensä hahmotu, kun normaalisti korsuissa kaiku toisiaan etsii satunnaisen lepakon kanssa.
Nythän voi ajatella, että haetaan täydennyksiä. Puumalan itärannalla on ehditty rakentaa viisi korsua, joista yksi tavallaan tupla, ja nuo olisivat kyllä olleet hyvin ottavasti vihollisen tulen alla vastarannalta. Yhdyshaudat olisivat olleet esim. tarkan krh-tulen alla koko ajan. Etenkin itäisimmässä niemessä oleva bunkkeri, joka ampuu sillan suuntaan, pistää kyllä hyvin esiin. Siihen olisi venäläistä houkutellut kokeilla tykillä koputella oikein ottavasti.

En kyllä lähde todellisille maastoreissuille runsaan kasvillisuuden aikaan enään. Ärsyttävästi esittelybunkkerista seuraava oli viidakossa, ja vähintään tulialueiden tarkastelua lehdessä olevat puut haittaavat. Kevään hommia, jos asiaan tosissaan haluaa paneutua.

Sitten ihan keskustassa on kiintoisa kohde, johon en anonut sisälle pääsyä. Pitää varmaan baarissa käydä joskus ihan asiakseen. Lainaan tähän Salpa-tutkimusta:
"Korsu 6-7 P: 6821545 I: 562576 Teräsbetoninen, kaksiosainen, konekiväärin ja panssaritorjuntakiväärin sekä konekiväärin korsu, joihin kuljetaan saman sisäänkäynnin kautta. Korsu sijaitsee avokalliolla mutta sen sisäänkäynti on ravintolan ulkoterassin alapuolella. Kulku tapahtuu terassin sokkelissa olevan oven kautta, joka on lukittu. Sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila. Majoitustilat on tarkoitettu yhteensä 40 hengelle. Niiden sisäkatoista on poistettu puuverhoilut. Korsukokonaisuuden pohjoisempi osio, korsu 6 on kaksikerroksinen. Ylemmän kerroksen asekammio on tarkoitettu 20 mm:n panssaritorjuntakiväärille, alempi asekammio konekiväärille. Aseseinä on naamioimaton. Kummankin aseen ampumasektorin keskisuunta on 310°. Eteläisempi osio on korsu 7, jonka aseena on ollut konekivääri. Sen aseseinä on myös naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 160°. Kaikkien asekammioiden sisäkatoissa on metallilevyt. Kummankin aseseinän yläpuolelle on rakennettu suojaksi myöhemmin metallikaiteet."
Hauska kokemus oli, kun pojan kanssa etsimme tätä. Oli tiedossa, että se oli ihan kivenheiton päässä, mutta ohikulkiessani kohteliaana jututin jotain kunnan palveluksessa olevaa naisimmeistä. Hän kyllä tiesi museobunkkerin, mutta oli aivan hoomoilaisena kun kerroin, että niitä on useampia kirkonkylässä ja lähin on tuossa suunnassa 20 metriä. Ei ollut koskaan kuullut/huomannut.

Tässä mainitut ampuma-aukot. Tämähän on hyvin harvinainen, pst-kiväärille tehtiin muistaakseni alle 20 paikkaa korsuihin. Miksi juuri tähän salmeen?
Puumala2.jpg

Sitten oli kiintoisa viimeisin kohde erään kallion päällä. Salpa-tutkimus:
Korsu 13 P: 6821293 I:563464 Kohde on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 13. Se sijaitsee Patalahdentien ja Ankkuritien välisellä kalliolla. Sisäänkäynti on 4 m syvän kallioon louhitun pystykuilun pohjalla. Korsussa on vuoden 1940 mallinen, teräksinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Kirjallisten lähteiden perusteella majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle, sisäkattojen puuverhoilu on purettu ja asekammion sisäkatossa on metallilevyt 170. Aseseinä on naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 185°. Korsua ei tutkittu sisältä. Sisäänkäynnin pystykuilun yläpuolella on huonokuntoinen puuaita.

@TBman , sinä kun olet niitä harvoja, ketkä tämän rakentamisen osaavat tänä päivänä, niin osaatko arvella mitään järkevää syytä tuohon neljän metrin pystykuiluun? Onko vain jäänyt kesken yksinkertaisesti? On niin kaivomaisen jyrkkä tosiaan, että pitkät ja kestävät tikkaat on tarvittu, kun tuonne on tavaroita viety.
Mietin tuota louhimisjärjestystä. Puumalassa siis kaksi tällaista kallioon sisään louhittua. Eli ensin on räjäytetty ja louhittu ampumasektori ikään kuin kallioon, ja sitten menty sisään avartamaan tarvittavia sisätiloja. Sopivaan kohtaan on valettu aseseinä kuvan osoittamalla tavalla. Ja tuo kuilu viimeisenä?
Tämähän on vissiin halvempaa ja nopeampaa kuin koko korsu tehdä betonista valamalla? Miten nopeasti tuo tehtäisiin tänä päivänä? Paljon tarvitaan r-ainetta? Sisäseinissä betonia? Kaasutiivis eteinen ja erillinen asehuone varmaan tarvittu, mutta muuten huonejärjestelyt ovat voineet olla vapaammat eli ei ole välttämättä tarvinnut tehdä samoilla sisätilajärjestelyillä kuin valamalla rakennetut?
Paljon kysymyksiä, mutta tällainen osaksi kallioon näin pitkälti tehty korsu on harvinaisempi tyyppinä isossa kokonaisuudessa, niin kiinnostaa.

Kuten huomataan, inventoijat eivät kohteessa käyneet. Se vaatisikin kalliokiipeilijän varusteet ja taidot. Mutta perillä odottaisi kohde, jota ainakaan ilkivalta ei olisi turmellut. Mikäli teräsovi olisi auki. Mutta puuaidan sisälle ei tässä tilanteessa tehnyt mieli mennä, pudotus on riittävä.

Puumala5.jpg
Puumala6.jpg
 

JR49

Respected Leader
Salpa-linja massiivisena suurkohteena on paras jakaa helpommin hahmoteltaviin osiin. Puumala-Ruokolahti on sellainen väli. Panssariestettä ja kaivantoa kartan mukaan toistuvasti.
Puumalasta etelään on Multamäen kohta, jossa esteen sivulla näkyy Lidar-tutkakuvassa taas yksi iso kuoppa. Veikkaan, että kohdassa on kaivettu teräsbetonikorsun paikka, johon ei ehditty alkaa rakentamaan. Myös lähistön kallion laella on mielenkiintoisia painaumia, jotka vaativat tarkastamista. Näitähän ei ole kirjoissa ja kansissa.
Onnelan ja Multamäen paikkeilla siis. Myös hirsillä tuettua rinneleikkausta.
Lisää kohteita matkalla Ruokolahdelle on useita. Kyllä tuo suunta Imatralta Sulkavalle ja Puumalaan olisi käynyt hyökkääjälle kalliiksi, maasto on sellaista. Ja kävisi yhä.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_list.aspx
Tuohon Puumala, puolustusvarustukset ja ajaksi moderni. Kohdekuvauksen yläreunassa on Siirry kartalle. SIeltä pääsee vaihtamaan maastokartan ja tutkakuvien välillä. Esim. kallioon louhitut asemat paljastuvat helposti. Useinhan tutkijat ovat vain ylimalkaisesti kertoneet, että seudulla on jotain. Paljon on jäänyt merkitsemättä ainakin E-Savossa, ja ne saa Lidarilla esiin löytäjän iloksi.
 
Viimeksi muokattu:

mienkoiv

Luutnantti
Täysin julkista, kuten on jo mainittu. Vihollinen eli venäläinen on saanut linjasta täydet tiedot itselleen vuoteen 1946 mennessä. Lähdeteoksessa mainitaan vielä heidän tekemät tarkastuksensa vuonna 1945, ja työn laajuutta kuvaa se, että vielä seuraavanakin vuonna on täytynyt paikkoja tutkia.
Tuolta voi ladata materiaalin, jossa on jokaisesta kohteesta yksityiskohtaiset tiedot.
https://www.academia.edu/5139347/Sa...ohteiden_arkeologinen_inventointi_2009_-_2012
Toinen perusteokseksi katsottava on tämä:
http://salpakeskus.fi/fi/salpalinja-itsenäisyyden-monumentti-kirjaa-saatavilla-museokauppa-raslasta
View attachment 40644

Sotalaitoksen käytöstä tuo linja on hylätty 90-luvun alkuun mennessä.
Tosin, ikuisuuskysymys paikoilla liikkuessa on, että kyllä ne suojaavat pirun hyvin epäsuoralta tulelta... Jos ei taistelukäytössä, niin tarvikkeille, johtamiseen, tähystykseen jne.
Fakta on nimittäin se, että maantiede kun on mikä on, eikä vihollinen jättäisi mitään suuntaa koittamatta, niin väkisinhän sitä Salpalinjan asemia sota koskettaisi. Etenkin kapeikkokohdissa.

Pitää nimittäin muistaa, että vaikka yleensä Salpalinjasta puhuttaessa teräsbetonikorsut ja panssariesteet hallitsevat keskustelua, niin linnoittamiseen liittyi erittäin laajaa kenttälinnoittamista.
Hyvinkin laajalti korsujen ympäristöä on kenttälinnoitettu, juoksuhautaa ja poteroa löytyy tänäkin päivänä paljon. Raikuun alueella oli parikin elämystä jälkikäteen, kun siellähän aivot tekivät koko ajan puolustussuunnittelua kuten jalkaväkijohtajaksi koulutetun refleksi tuleekin olla, niin harjannetta jos toistakin tarkastelin sillä silmällä. Että jos tänne ryhmittäisin (vanhaan malliin, enhän nykysysteemistä mitään tiedä), eikä korsuja saisi hyödyntää, niin tuonne ja tuonne pistäisin asemat.
Ja kas kummaa, Lidar-tutkakuvista niistä paikoista löytyi juoksuhautoja. Monessa paikkaa kyseessä on jo ihan laajempi puolustusasema kuin "pelkkä" kk-korsu.
Nämä oli muuten niitä hetkiä, jotka antavat harrastukselle lisää virtaa. Lähdeteoksen mukaan Etelä-Savon alueella ei ole tehty Salpa-inventointia, vaan on luotettu maakuntamuseon aikaisempaan aineistoon. He eivät varmaankaan ole yksinomaan keskittyneet puolustusasemiin, joten monta yksityiskohtaa on jäänyt huomaamatta. Raikuussakin on tutkakuvan mukaan sellainen kaivantomuoto, joka vastaa valmiiksi kaivettua bunkkerin monttua. Samanlainen kuin Sulkavalla Vekaransalmessa. Kumpaakaan ei mainita missään asiakirjassa.
Lähdeteoksen mukaan korsumonttuja kaivettiin kymmenittäin valmiiksi odottamaan valua, joka ei koskaan tullut. Vaativatko nämä uudelleenkäyntiä alueella? No vaativat :cool:

Että jos vanhaan malliin olisi tietyille paikoille pantu nykyajan reserviläiset ryhmittymään puolustukseen, niin johtajien pitää erikseen käskeä ja valvoa, ettei noiden bunkkereiden varaan sitten suunnitella yhtään mitään. On ne niin vetäviä, että syvää reserviä ne vetäisivät magneetin lailla puoleensa.

Entä sitten vihollinen? Kun se olisi Salpa-asemien kohdalla ja saisi epäsuoraa niskaansa, niin korsut vetäisivät niitäkin puoleensa suojautumisessa. Ne olisivat isoja katiskoja.
Suunnittelinkin, että epäsuoraa niskaan, odotetaan että katiska on täyttynyt, ja räjäytetään sitten tähystyskupuun tai kaivoon piilotetut kymmenen telamiinaa... Oih.

View attachment 40645

Tuosta olisi muuten hyvä tähystää ja valvoa erästä isoa pelto- ja vesi-aluetta. Ei muuten näy pitkälle tuo aukko. Kun tietää korsun alkuperäisen kestävyyden lentopommeja vastaan, betonin kovettumisen vieläkin vahvemmaksi sitä, luonnon hoitaman kestonaamioinnin, niin kyllä minä voisin riskeerata itseni tuohon hetkiseksi täsmäaseidenkin aikataululla. Jos vaikka tulenjohtaja olisin. Antakaas mulle viestiväline ja maalien nimet, niin täältä pesee. Tämän ikäinen joutaa hyvin. Tuleeko kukaan pakkipariksi, kaksin on mukavampi kuolla :coffee:

Mie voin tulla! Täyttelen lippait’ sitämukaa ku tyhjenööt. Ja hyrehehin hiljaksee; se pitääp mielen kepiän’...
 

TBman

Respected Leader
Tuutataan lisää Salpalinjaa ketjuun. Tällä kertaa Puumalasta.
http://puumala.fi/wp-content/uploads/puumala_korsuesite_2011.pdf
Äskettäin sain tietooni, että Puumalan taajamassa on yleisölle avoin ja kunnostettu teräsbetonikorsu. Kannattaa käydä, sillä yleensä kun on tottunut käymään märissä, pimeissä ja ruosteisissa korsuissa, kuiva ja valaistu oli mukavaa vaihtelua.
Mitä uutta? Sisäänkäynnin yhteydessä oli suoja pst-tykille, ja tykki paikalla.
View attachment 42056

Kuten esite kertoo, niin korsun varustus oli melko lailla aito, vaikka kookoo puuttuikin. Eli laverit paikoillaan uudisrakenteena yhdessä huoneessa, liesi jne. Oli mielenkiintoista tajuta, että korsun sisämitoissa on luonnollisesti tarkkaan otettu huomioon miehistön vaatima tila. Laveri oli 10 hengen mallia, viisi ylhäällä ja viisi alhaalla. Eikä varmaan senttiäkään ylimääräistä tilaa, leveäharteiset ovat saaneet nukkua kyljellään.

Muutenkin varustukseltaan kerrankin ei-tyhjä korsu sai miettimään sitä tavaran määrää siellä tositilanteessa. 20 miestä kaikkine vermeineen, elintarvikkeet, polttopuut, henkilökohtaiset aseet ja ennen kaikkea a-tarvikkeet, niin ylimääräistä tilaa ei yllätys yllätys olekaan. Tämä ei yleensä hahmotu, kun normaalisti korsuissa kaiku toisiaan etsii satunnaisen lepakon kanssa.
Nythän voi ajatella, että haetaan täydennyksiä. Puumalan itärannalla on ehditty rakentaa viisi korsua, joista yksi tavallaan tupla, ja nuo olisivat kyllä olleet hyvin ottavasti vihollisen tulen alla vastarannalta. Yhdyshaudat olisivat olleet esim. tarkan krh-tulen alla koko ajan. Etenkin itäisimmässä niemessä oleva bunkkeri, joka ampuu sillan suuntaan, pistää kyllä hyvin esiin. Siihen olisi venäläistä houkutellut kokeilla tykillä koputella oikein ottavasti.

En kyllä lähde todellisille maastoreissuille runsaan kasvillisuuden aikaan enään. Ärsyttävästi esittelybunkkerista seuraava oli viidakossa, ja vähintään tulialueiden tarkastelua lehdessä olevat puut haittaavat. Kevään hommia, jos asiaan tosissaan haluaa paneutua.

Sitten ihan keskustassa on kiintoisa kohde, johon en anonut sisälle pääsyä. Pitää varmaan baarissa käydä joskus ihan asiakseen. Lainaan tähän Salpa-tutkimusta:
"Korsu 6-7 P: 6821545 I: 562576 Teräsbetoninen, kaksiosainen, konekiväärin ja panssaritorjuntakiväärin sekä konekiväärin korsu, joihin kuljetaan saman sisäänkäynnin kautta. Korsu sijaitsee avokalliolla mutta sen sisäänkäynti on ravintolan ulkoterassin alapuolella. Kulku tapahtuu terassin sokkelissa olevan oven kautta, joka on lukittu. Sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila. Majoitustilat on tarkoitettu yhteensä 40 hengelle. Niiden sisäkatoista on poistettu puuverhoilut. Korsukokonaisuuden pohjoisempi osio, korsu 6 on kaksikerroksinen. Ylemmän kerroksen asekammio on tarkoitettu 20 mm:n panssaritorjuntakiväärille, alempi asekammio konekiväärille. Aseseinä on naamioimaton. Kummankin aseen ampumasektorin keskisuunta on 310°. Eteläisempi osio on korsu 7, jonka aseena on ollut konekivääri. Sen aseseinä on myös naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 160°. Kaikkien asekammioiden sisäkatoissa on metallilevyt. Kummankin aseseinän yläpuolelle on rakennettu suojaksi myöhemmin metallikaiteet."
Hauska kokemus oli, kun pojan kanssa etsimme tätä. Oli tiedossa, että se oli ihan kivenheiton päässä, mutta ohikulkiessani kohteliaana jututin jotain kunnan palveluksessa olevaa naisimmeistä. Hän kyllä tiesi museobunkkerin, mutta oli aivan hoomoilaisena kun kerroin, että niitä on useampia kirkonkylässä ja lähin on tuossa suunnassa 20 metriä. Ei ollut koskaan kuullut/huomannut.

Tässä mainitut ampuma-aukot. Tämähän on hyvin harvinainen, pst-kiväärille tehtiin muistaakseni alle 20 paikkaa korsuihin. Miksi juuri tähän salmeen?
View attachment 42057

Sitten oli kiintoisa viimeisin kohde erään kallion päällä. Salpa-tutkimus:
Korsu 13 P: 6821293 I:563464 Kohde on teräsbetoninen konekiväärikorsu nro 13. Se sijaitsee Patalahdentien ja Ankkuritien välisellä kalliolla. Sisäänkäynti on 4 m syvän kallioon louhitun pystykuilun pohjalla. Korsussa on vuoden 1940 mallinen, teräksinen tähystyskupu, joka on naamioimaton. Kirjallisten lähteiden perusteella majoitustila on tarkoitettu 20 hengelle, sisäkattojen puuverhoilu on purettu ja asekammion sisäkatossa on metallilevyt 170. Aseseinä on naamioimaton. Ampumasektorin keskisuunta on 185°. Korsua ei tutkittu sisältä. Sisäänkäynnin pystykuilun yläpuolella on huonokuntoinen puuaita.

@TBman , sinä kun olet niitä harvoja, ketkä tämän rakentamisen osaavat tänä päivänä, niin osaatko arvella mitään järkevää syytä tuohon neljän metrin pystykuiluun? Onko vain jäänyt kesken yksinkertaisesti? On niin kaivomaisen jyrkkä tosiaan, että pitkät ja kestävät tikkaat on tarvittu, kun tuonne on tavaroita viety.
Mietin tuota louhimisjärjestystä. Puumalassa siis kaksi tällaista kallioon sisään louhittua. Eli ensin on räjäytetty ja louhittu ampumasektori ikään kuin kallioon, ja sitten menty sisään avartamaan tarvittavia sisätiloja. Sopivaan kohtaan on valettu aseseinä kuvan osoittamalla tavalla. Ja tuo kuilu viimeisenä?
Tämähän on vissiin halvempaa ja nopeampaa kuin koko korsu tehdä betonista valamalla? Miten nopeasti tuo tehtäisiin tänä päivänä? Paljon tarvitaan r-ainetta? Sisäseinissä betonia? Kaasutiivis eteinen ja erillinen asehuone varmaan tarvittu, mutta muuten huonejärjestelyt ovat voineet olla vapaammat eli ei ole välttämättä tarvinnut tehdä samoilla sisätilajärjestelyillä kuin valamalla rakennetut?
Paljon kysymyksiä, mutta tällainen osaksi kallioon näin pitkälti tehty korsu on harvinaisempi tyyppinä isossa kokonaisuudessa, niin kiinnostaa.

Kuten huomataan, inventoijat eivät kohteessa käyneet. Se vaatisikin kalliokiipeilijän varusteet ja taidot. Mutta perillä odottaisi kohde, jota ainakaan ilkivalta ei olisi turmellut. Mikäli teräsovi olisi auki. Mutta puuaidan sisälle ei tässä tilanteessa tehnyt mieli mennä, pudotus on riittävä.

View attachment 42058
View attachment 42059
Juu, tuo näyttää kyllä keskeneräiseltä, nimittäin rintuus on sopivan vino ja veikkaa voisi pistää, että saattaa löytyä 25mm.n porakangen reikiä sammaleen alta, jos menee tunnustelemaan Kallion pintaa. Eli panostusvalmis olisi porrasrakenne käytännössä ollut.
Louhiminen on tosiaan mieluusti tehtävä niin, että on hieman tilaa jonne "kaataa" rintuus ja se säästää merkittävästi r-aineita sekä poraamisen aikaa. Jos joutuu lähtemään keskeltä kalliota suoraan alas, niin siihen on oma tekniikkansa jolla kannattaa ensipaukut tehdä. Muuten kivet lähtee minne sattuu ja tulee repeämiä kallioon.
R-aineen määrät vaihtelee kallion mukaan tosi paljon. Suomalainen rapagraniitti vie yllättävän paljon kaasua louhinnassa.
 
Viimeksi muokattu:
Top