Salpalinjan salat

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Osa noista bunkkereista ja kalliosuojista on aivan loistavia johtamispaikkoja. Tosin vihu voi tietää ne, mutta 10m kalliota suojaa kyllä hyvin.
No, mikään ei varmaankaan kiellä houkuttelemasta vihollista pommittamaan niitä. Useimmat noista suojista lienee vahvistettu kestämään yli tonnin lentopommin, mutta nykyään naapurilla on myös läpäiseviä täsmäpommeja, joten ne pätisi ainakin osaan noista suojista, mutta jos ne saadaan houkuteltua valemaaleihin, niin naapurilla tuskin on hirveän isoa varastoa noita.
 

Hanski

Eversti
No, mikään ei varmaankaan kiellä houkuttelemasta vihollista pommittamaan niitä. Useimmat noista suojista lienee vahvistettu kestämään yli tonnin lentopommin, mutta nykyään naapurilla on myös läpäiseviä täsmäpommeja, joten ne pätisi ainakin osaan noista suojista, mutta jos ne saadaan houkuteltua valemaaleihin, niin naapurilla tuskin on hirveän isoa varastoa noita.
Lisäksi 1940-luvun linnoite ei anna välttämättä kummoistakaan suojaa termobaarisia aseita vastaan. Linnoitteen tulisi olla lievästi ylipaineistettu ja tiivis, jotta vaikutus eliminoituisi. En tiedä, toimiiko enää tänä päivänä tsetseenien harrastama kynttilän tai avotulen pitäminen ilmanvaihtoaukoissa.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Linnoitteen tulisi olla lievästi ylipaineistettu ja tiivis, jotta vaikutus eliminoituisi. En tiedä, toimiiko enää tänä päivänä tsetseenien harrastama kynttilän tai avotulen pitäminen ilmanvaihtoaukoissa.
Mistä tuo tieto tulee, että tilassa pitäisi olla ylipaine, että se suojaisi termobaarisilta aseilta. Ainakin tähän asti on riittänyt, että tila on suljettu ja kestää aseen aiheuttaman paineaallon. Esimerkiksi panssaroidut ajoneuvot tarjoavat hyvän suojan termobaarisilta pommeilta kun vain pitää luukut kiinni. Tyypillisesti termobaarisen aseen kaasu/aerosolipilven leviämiseen on aikaa vain vajaa sekuntti joten kovin hanakasti se ei mistään pienistä rakosista tilaan leviä.

Tsetseenit muuten suojautuivat termobaarisilta singonammuksilta pitämällä pientä kynsitulta asuntojen lattialla.

Termobaariset aseet kyllä sopivat monenlaisiin kohteisiin, mutta kantalinnoitetut asemat eivät kuulu niihin. Jos rannikkotykistön linnoitus kestää 100 kilotonnin ilmaräjähdyksen, niin se kestää kyllä myös termobaariset pommit. Teräksestä valmistetut panssaroidut ajoneuvot kestävät myös erittäin hyvin painetta. Sen takia ne neutropommit kehitettiin koska panssarit kesti hyvin sekä paineaaltoja että lämpövaikutusta.
 

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mistä tuo tieto tulee, että tilassa pitäisi olla ylipaine, että se suojaisi termobaarisilta aseilta. Ainakin tähän asti on riittänyt, että tila on suljettu ja kestää aseen aiheuttaman paineaallon. Esimerkiksi panssaroidut ajoneuvot tarjoavat hyvän suojan termobaarisilta pommeilta kun vain pitää luukut kiinni. Tyypillisesti termobaarisen aseen kaasu/aerosolipilven leviämiseen on aikaa vain vajaa sekuntti joten kovin hanakasti se ei mistään pienistä rakosista tilaan leviä.

Tsetseenit muuten suojautuivat termobaarisilta singonammuksilta pitämällä pientä kynsitulta asuntojen lattialla.

Termobaariset aseet kyllä sopivat monenlaisiin kohteisiin, mutta kantalinnoitetut asemat eivät kuulu niihin. Jos rannikkotykistön linnoitus kestää 100 kilotonnin ilmaräjähdyksen, niin se kestää kyllä myös termobaariset pommit. Teräksestä valmistetut panssaroidut ajoneuvot kestävät myös erittäin hyvin painetta. Sen takia ne neutropommit kehitettiin koska panssarit kesti hyvin sekä paineaaltoja että lämpövaikutusta.
Minustakaan tuo Hanskin kommentti pidä paikkaansa. Kyseessä on "vain" tehokkaampi räjähde. Eli jos TNT:llä on RE arvo 1, niin termobaarisilla aseilla on vissiin luokkaa 3+ oleva arvo. https://en.wikipedia.org/wiki/TNT_equivalent#Relative_effectiveness_factor
(valitettavasti tuota artikkelia on viimekatsoman jälkeen muuteltu ja siellä on ainoastaan tuo naapurin "father of all bombs" jäljellä (RE 4,8).

Tämä lähinnä tarkoittaa sitä, että esim. termobaarinen singon ammus, vastaa painevaikutukseltaan esim. 152mm:n tykistön ammusta. Ja paine hakee itselleen vaivattomimman reitin, eli esim. ne bunkkereiden ampuma-aukot eivät ole se reitti mihin se ekana hakeutuu. Nuo bunkkerit ovat kuitenkin suunniteltu kestämään lentopommeja, joten ne eivät helpolla ota vahinkoa. Siihen en mene sanomaan mitään auttaisiko joku nuotio termobaarista ammusta vastaan, mutta tuo tsetseenian tapaus oman ymmärrykseni mukaan oli se, että ne olisivat toimineet rakennuksen sisään ammuttuja ammuksia vastaan (sotkemalla sytytyksen ajoituksen). Eivätkä siis auttaisi bunkkerin ulkopuolella räjähtävää ammusta vastaan.
 
https://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-puolustuslinjan-varassa-salpa-aseman-merkitys

Salpa-asema Suomen puolustuksen takalukkona

Everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Janne Mäkitalo avaa poikkeuksellisen Salpa-aseman tarkoitusta ja merkitystä Suomen puolustukselle talvisodan ja jatkosodan aikana.

Jatkosodassa puolustus perustui Karjalankannaksella kolmeen puolustuslinjaan: pääasema, Vammelsuun–Taipaleen linja sekä Viipurin–Kuparsaaren–Taipaleen linja. Pääaseman murruttua myös sitä lähellä sijainnut VT-linja murtui Kuuterselässä jo neljän vuorokauden kuluttua. Kannaksen viimeiset puolustusjärjestelyt sijoittuivat siis VKT-linjalle. Kymmenien kilometrien päässä Karjalan kannaksesta ja VKT-aseman läntisestä siivestä sijaitsi vielä osittain keskeneräinen Salpa-asema. Salpa-aseman merkitys olisi voinut olla ratkaiseva Suomen itsenäisyydelle, eikä luennon nimi ole syyttä "Salpa-asema – Suomen viimeinen puolustuslinja".

- Moni ajattelee Salpa-asemasta näiden linnoitteiden takia, että ne olivat teräsbetonisia bunkkereita, jossa jäykästi puolustauduttiin puolustus- ja kulutustaistelua käyden ja että kaikki joukot olivat niissä asemissa ja taisteluhaudoissa. Se ei lainkaan ollut tällä tavalla, vaan sitä aiottiin sekä taktisesti että operatiivisesti käyttää eri tavalla puolustustaistelun tukena liikkuvan puolustuksen runkoryhmityksenä.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tällaista suunnitteilla. Näyttää aika mielenkiintoiselta. Lappeenrannan puolustus vuonna 1944.


CitySalpa2019
Vuoden 2019 Salpavaelluksen suunnittelua on toteutettu pitkin syksyä ja nyt kehykset tulevalle vaellukselle alkavat olla selvillä. Vuoden 2019 Salpavaellus tullaan toteuttamaan Lappeenrannan suunnalla ja vaelluksella tukeudutaan paitsi maastossa ja kaupunkialueilla oleviin salpalinjan linnoitteisiin, perehdytään myös kaupungin puolustussuunnitelmiin ja niihin liittyviin järjestelyihin osana salpalinjaa. Tästä on syntynyt myös vaelluksen nimi: CitySalpa2019.
Kesän 2019 Salpavaellus järjestetään viikko jälkeen juhannuksen ja viime vuotiseen tapaan tapahtuma järjestetään MPK:n kurssina. Vaelluksella tulee olemaan tarjolla kolme eri reittiä. Tarkempi sisältö ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan alkuvuoden aikana.
http://www.salpavaellus.net/
 

Salpalinjasta reilu vuosi sitten valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva on nyt suuren yleisön saatavana DVD-tallenteena.
Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta.
Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta.
Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

"Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa.
Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti", Juha Huttunen perustelee.
Elokuvan DVD-levy tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin tai sen voi tilata nyt jo suoraan tuottajalta juha.huttunen@videoflow.com

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista.
Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.

28882
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kun on nähnyt nämä vaikuttavat rakennelmat paikan päällä, niin tämä on erityisen kiinnostavaa. Jonkun esim. 20 hengen kk-kantalinnoitteen järeyden ja rakenteiden paksuuden tajuaa oikeastaan vain livenä.

Salpalinjan rakenteet ovat lujempia kuin nykyiset kerrostalot tai sillat
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat selvittivät, millaisessa kunnossa itärajan korsut ovat...
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.405148
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Lisää aiheesta.
https://yle.fi/uutiset/3-10724625
80 vuotta sitten käsin rakennetun korsun betoni osoittautui lujemmaksi kuin nykyajan kerrostaloissa: "Voi verrata ydinvoimaloihin"

Nimittäin erinomainen oppaamme kertoi viime kesänä, että vanhat rakentajat ovat kertoneet, että fuskasivat minkä ennättivät, kun valvoja poistui paikalta. Että ihan sen aikaisenkaan taiteen sääntöjen mukaan ei ole kaikissa kohdissa rakennettu. Lisäksi valun jäätyminen kesken kaiken kovan pakkasen vuoksi estettiin polttamalla nuotiota materiaalin päällä. Melko primitiivistä oletan, vaikken mitään betonivaluista ymmärräkään.
@TBman , sinähän olet rakentamisen kokenut tekijä, niin mites nykyään käsipelillä valaminen, vuoden 1940 talven pakkaset ja nuotio lämmönlähteenä :) Kovia jätkiä.
 

Old Boy

Kenraali
Lisäksi valun jäätyminen kesken kaiken kovan pakkasen vuoksi estettiin polttamalla nuotiota materiaalin päällä
Kertooko tuo enemmän Salpalinjan hyvästä laadusta vai nykyisten kerrostalojen huonosta
Rakentamisen ammattilaisten mielipiteitä odotellessa kelvannee mun ainoastaan kirjoista luetut käsitykset (siis tyypillinen forumilainen): Massiivinen betonivalu kehittää lämpöä sitoutuessaan valun jälkeen. Ulkoilmaa vasten oleva pinta jäätyy helpommin, joten nuotio on voinu olla hyväkin keino. Pakkasella valaminen oli kyllä kielletty. Kieltoa ruvettiin valvomaan tarkemmin kun valvojat löysivät jäätyneitä valuja.
Kerrostalon betoniin vertaaminen ontuu pahoin, koska eihän sitä kerrostaloa tarvi rakentaa kestämään tykeillä pommitusta. Mutta veli @JR49 n kanssa samaa mieltä työn hyvästä laadusta.
 

Erkki

Eversti
Lahjoittaja
Isäni oli rakentamassa bunkkeria jossain Virolahdella. Hän kertoi, että he käyttivät jonkinlaista kumimuottia, jonka päälle betoni valettiin. Ilmeisesti kyse oli jostain kupumallisesta bunkkerista. Voisiko joku tietäjä kertoa lisätietoa?
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Isäni oli rakentamassa bunkkeria jossain Virolahdella. Hän kertoi, että he käyttivät jonkinlaista kumimuottia, jonka päälle betoni valettiin. Ilmeisesti kyse oli jostain kupumallisesta bunkkerista. Voisiko joku tietäjä kertoa lisätietoa?
http://salpalinjansalat.blogspot.com/2010/09/pallokorsuihin-idea-amerikasta.html

Ja tarkemmin tästä:
http://salpalinjansalat.blogspot.com/2010/09/pallokorsun-rakentaminen.html

Ja lisää :)
https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/ec2f322e-9e07-48e8-aad6-330de195be10
 
Top