Salpalinjan salat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tvälups
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Mutta olisihan se teoreettisesti huima tunne. Siis tilanteessa, jossa nyt jossain hetken taistelut kulkisivat Salpa-linjan asemien yli ja silmien edessä levittyisi nuo tulvitukset.
Vastassa jälleen sama vuosisatainen vihollinen, ja kuin haudan takaa kurottuisivat ammoin kuolleiden isoisien ja isoisoisien suojaavat kädet turvaamaan nuorempien taistelua.
Olisi siinä huikea symboliarvo maata suojassa kranaattitulelta jossain esivanhempien tekemässä bunkkerissa.
Jos pieni juhlallisuus sallitaan :cool:
--------------------------------------------------------------------------------
Olen muuten ollut noin -95 samassa savusaunassa Salpalinjan rakentajan kanssa. Tuntematon vanha mies alkoi itse jutella aiheesta. Oli ollut Taipalsaaren alueella muistaakseni.
Hänellä oli saunajuomana kossua. Raakana.
 
JR49 kirjoitti:
Mutta olisihan se teoreettisesti huima tunne. Siis tilanteessa, jossa nyt jossain hetken taistelut kulkisivat Salpa-linjan asemien yli ja silmien edessä levittyisi nuo tulvitukset.
Vastassa jälleen sama vuosisatainen vihollinen, ja kuin haudan takaa kurottuisivat ammoin kuolleiden isoisien ja isoisoisien suojaavat kädet turvaamaan nuorempien taistelua.
Olisi siinä huikea symboliarvo maata suojassa kranaattitulelta jossain esivanhempien tekemässä bunkkerissa.
Jos pieni juhlallisuus sallitaan :cool:
--------------------------------------------------------------------------------
Olen muuten ollut noin -95 samassa savusaunassa Salpalinjan rakentajan kanssa. Tuntematon vanha mies alkoi itse jutella aiheesta. Oli ollut Taipalsaaren alueella mustaakseni.
Hänellä oli saunajuomana kossua. Raakana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lisää symboliikka saisi tilaamalla tulta esteen ylitykseen valmistautuvan pataljoonan niskaan ja vielä spikea kupoliin.
 
Talvela kirjoitti:
Mitä senaatti tekee on aika villiä muutenkin, kuten sanoin, ei niitä kaiveta ylös Etelä-Koreassa tai Sveitsissäkään.
Eihän kukaan ole noihin yksistään mitään puolustusta rakentamassakaan, noissakin maissa kyse on hidasteesta joita on tarkoitus valvoa ja miinoittaa.
Jos nuo kanavoivat liikettä tai hidastavat vaikka päivällä on se jo paljon koska kaikissa näissä maissa on asevelvollisuuteen pohjaava kenttäarmeija joka saapuu pelipaikoille tietyssä aikataulussa.

Esteet ovat jo olemassa joten en näe mitään syytä antaa lupaa vapaasti purkaa niitä jos ne edelleen toimivat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Koska tämä ketju on lähtenyt erittäin ansiokkaaseen kiitoon yht' äkkiä, niin kuin parhaat ketjut tällä foorumilla tapaavat tehdä, laitan vielä yhden kokemusperäisen näkemykseni kiipeilijänä liittyen Suomen Salpaan vs. Korean ja Sveitsin betonivaluihin.
Graniitti on igneous-kivilaji (suomeksi lähinnä joku syvällä maakuoressa yli miljardi vuotta sitten suunnattoman paineen alla syntynyt magma-peräinen kivi, joka noussut lauttana maankuoresta pintakiveksi - Nokian entisen pääkonttorin vieressä Espoon Keilaniemessä on vissiin Tervasaaren kallioleikkauksessa kyltti, jossa lukee että tämän peruskallion ikä on 1600 miljoonaa vuotta ja se on saanut alkunsa nykyisen Intian mannerlaatan seutuvilla), ja hyvin kova.
Koostuu lähinnä maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Katsoin joskus Nat Geo:n dokkari-sarjaa "The world without people", jossa ehdotettiin että viimeinen mitä satunnainen spaceman näkisi meistä olisi noin 9 miljoonan vuoden päästä Yhdysvaltain presidenttien haalistuneet kulmakarvat Mount Rushmorella, jotka on piikattu kovaan graniittiseinämään kymmenien metrien syvyisinä reliefeina/ kohokuvina.
Sementti/ betoni on valutettua lietettä, mahdollisesti terästä vahvisteena ja kemikaaleja auttamaan veden poistumista kuivatusvaiheessa, kovuudeltaan, korjaan lujuudeltaan ehkä rinnastaisin kiipeilymielessä huonolaatuiseen sedimentaariseen kivilajiin, kuten paska konglomeraatti tai hiekkakivi lämpimällä kelillä (yli +7 astetta niin alkaa otteet irtoamaan).

Meikäläinen graniitti, kirjaimellisesti Baltic Shield jonka päällä Suomi seilaa, on kovuudeltaan maailman huippuluokkaa... kysykää veli @Honcho :lta jos haluatte paljon lisää kaupallista ja hyödyllistä infoa kivihommista, mutta kyllä stemuistakin Härmän maassa leipä irtoaa yhdelle sun toiselle. Työtä tekemällä.
Kiipeilijöistä vissiin ainoastaan Nalle Hukkataival elättää itsensä ja Porschensa näppituntumalla, muilla on hartia- tai aivopankki kyseessä :).
 
JR49 kirjoitti:
Mutta olisihan se teoreettisesti huima tunne. Siis tilanteessa, jossa nyt jossain hetken taistelut kulkisivat Salpa-linjan asemien yli ja silmien edessä levittyisi nuo tulvitukset.
Vastassa jälleen sama vuosisatainen vihollinen, ja kuin haudan takaa kurottuisivat ammoin kuolleiden isoisien ja isoisoisien suojaavat kädet turvaamaan nuorempien taistelua.
Olisi siinä huikea symboliarvo maata suojassa kranaattitulelta jossain esivanhempien tekemässä bunkkerissa.
Jos pieni juhlallisuus sallitaan :cool:
--------------------------------------------------------------------------------
Olen muuten ollut noin -95 samassa savusaunassa Salpalinjan rakentajan kanssa. Tuntematon vanha mies alkoi itse jutella aiheesta. Oli ollut Taipalsaaren alueella muistaakseni.
Hänellä oli saunajuomana kossua. Raakana.
Klikkaa laajentaaksesi...
:).. itselläni oli lukiobileissä kerran saunajuomana pullo minttusuklaata... saunalämpimänä.
En ole siihen pystynyt sen jälkeen... pelkkä ajatuskin puistattaa vielä yli 25 vuoden jälkeen.

Mutta tämä vie meitä taas Salpalinjasta sivuun, pahoittelut!
ps. pyydän ettei tästä ala nyt huonojen saunaviina-muisteloiden kavalkaadi, vaikka länsimaailmassa on kuin onkin keskiviikko, ja ilta :cool:.
 
Fremen kirjoitti:
Meikäläinen graniitti, kirjaimellisesti Baltic Shield jonka päällä Suomi seilaa, on kovuudeltaan maailman huippuluokkaa... kysykää veli @Honcho :lta jos haluatte paljon lisää kaupallista ja hyödyllistä infoa kivihommista, mutta kyllä stemuistakin Härmän maassa leipä irtoaa yhdelle sun toiselle. Työtä tekemällä.
Kiipeilijöistä vissiin ainoastaan Nalle Hukkataival elättää itsensä ja Porschensa näppituntumalla, muilla on hartia- tai aivopankki kyseessä :).
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä tulee meitsin hautakiveen, tai tulen kummittelemaan lapsilaumoilleni.
baltic-brown-stonemark-granite-countertop-samples-dt-g704-64_1000[1].webp
 
JR49 kirjoitti:
Mutta olisihan se teoreettisesti huima tunne. Siis tilanteessa, jossa nyt jossain hetken taistelut kulkisivat Salpa-linjan asemien yli ja silmien edessä levittyisi nuo tulvitukset.
Vastassa jälleen sama vuosisatainen vihollinen, ja kuin haudan takaa kurottuisivat ammoin kuolleiden isoisien ja isoisoisien suojaavat kädet turvaamaan nuorempien taistelua.
Olisi siinä huikea symboliarvo maata suojassa kranaattitulelta jossain esivanhempien tekemässä bunkkerissa.
Jos pieni juhlallisuus sallitaan :cool:
--------------------------------------------------------------------------------
Olen muuten ollut noin -95 samassa savusaunassa Salpalinjan rakentajan kanssa. Tuntematon vanha mies alkoi itse jutella aiheesta. Oli ollut Taipalsaaren alueella muistaakseni.
Hänellä oli saunajuomana kossua. Raakana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pöpeliköissä on myös suomalaisten rakentamia linnoitteita WW1-aikaisen saksalaisten tulon varalta. Venäjän rahalla.

Eikös se ole suomalainen perinne myös, että käännetään idän aseet heitä itseään vastaan? Kukaan ei saa enempää irti itäraudasta kuin suomalaiset? Nykyisin haamubemari, silloin ennen mm. tsaarinaikaiset rannikkotykit jotka "modernisoitiin" ampumaan hitosti pidemmälle...KÄÄNTÄMÄLLÄ NIIDEN ALLA OLEVAT JALUSTAT JOTTA SAATIIN ALHAISEMPI AMPUMISKULMA (sic) :LOL:
 
Fremen kirjoitti:
Tämä muuten tuli vastaan Lontoossa duunissa ollessa, sama vitsaus on lähes deterministisesti saastuttamassa Suomeakin, vähän myöhemmin... joka helvetin respa:kin oli titteliltään "client relations manager" tai "hospitality services executive" tai jotain vastaavaa paskaa, onneksi porukan osaaminen selvisi aika nopeasti kun avasivat suunsa tai rupesivat säätämään...
Klikkaa laajentaaksesi...

Trainers' Housessa oli respan titteli "First impression Manager". Siivoojista iso osa on aluevastaavia. Jne.

Olen kokenut pörssifirmassa (en kuitenkaan Sarasvuon tallissa) sen sirkuksen, kun syöpäkasvaimen lailla paisuva johtajaporras, joista isolla osalla vaatetuksen tason suhdeluku substanssi- tai johtamisosaamiseen oli varsin suurehko, mitteli voimiaan näillä tittelien karuilla taistelukentillä.

Yleensä ne johtajat, jotka oikeasti johtivat tulosvastuullisesti jotain konkreettista kuten liiketoimintayksikköä, olivat jollakin vähemmän raflaavalla "Director" -tittelillä.

Sitten ne muut: "Manager" oli kadulta sisään vetäisty, ulkoiselta olemukseltaan sopiva henkilö, yleensä nuori nainen joka oli vielä niin märkäkorvainen ettei uskaltanut haastaa hänet palkannutta matriarkaattia, päinvastoin. Visuaalisesti katsottuna oli heterona miellyttävää osallistua vaikkapa HR:n ja Viestinnän Managereiden kokouksiin vierailevana tähtenä. Ei ne mitään tyhmiä olleet, päinvastoin moni näistä koulusta revityistä olisi tehnyt esimiehensä...henkilönsä esihenkilön esihenkilön 'työt' paremmin kuin tämä. Mutta totaalisen aivopestyjä ja peloteltuja mukaan laatikkoleikkiin.

"Vice President" ei kertonut vielä asemasta paljon mitään, se oli vain lähtökuoppa josta sitten kynsin hampain juoniteltiin ja keploteltiin tietä tasolle "Senior Vice President", jolloin mahdollisesti oli joku hyvin teoreettinen "vastuualue" matriisiorganisaatio-powerpointissa. Usein todellisuuden kanssa kohdatessaan tämä teoreettinen vastuualue paljastui imaginääriseksi, kun sekä pystypalkin että vaakapalkin johtaja vältteli jotakin sille tontille osuvaa "palloa" kuin ruttoa. Tekijäihmiset sitten vain tekivät minkä parhaaksi näkivät ja katsoivat tuleeko haukut jälkikäteen.

Senior Vice Presidenteja oli myös se kerros, jonka johtoryhmän Executive Vice Presidentit rakensivat erottaakseen itsensä yhä selvemmin konkreettisesta päätöksenteosta.

Pidättäydyn sanomasta mitään tarkempaa, mutta sen verran sanottakoon, että tämä "firma kaksinkertaiseksi, alkaen kiinteistä kuluista" -strategia ei ehkä ihan 100% toiminut.

Tästä viestistähän tuli taas pikku hiljaa tämmöinen "Honchokolumni" :whistle:
 
Honcho kirjoitti:
Trainers' Housessa oli respan titteli "First impression Manager". Siivoojista iso osa on aluevastaavia. Jne.

Olen kokenut pörssifirmassa (en kuitenkaan Sarasvuon tallissa) sen sirkuksen, kun syöpäkasvaimen lailla paisuva johtajaporras, joista isolla osalla vaatetuksen tason suhdeluku substanssi- tai johtamisosaamiseen oli varsin suurehko, mitteli voimiaan näillä tittelien karuilla taistelukentillä.

Yleensä ne johtajat, jotka oikeasti johtivat tulosvastuullisesti jotain konkreettista kuten liiketoimintayksikköä, olivat jollakin vähemmän raflaavalla "Director" -tittelillä.

Sitten ne muut: "Manager" oli kadulta sisään vetäisty, ulkoiselta olemukseltaan sopiva henkilö, yleensä nuori nainen joka oli vielä niin märkäkorvainen ettei uskaltanut haastaa hänet palkannutta matriarkaattia, päinvastoin. Visuaalisesti katsottuna oli heterona miellyttävää osallistua vaikkapa HR:n ja Viestinnän Managereiden kokouksiin vierailevana tähtenä. Ei ne mitään tyhmiä olleet, päinvastoin moni näistä koulusta revityistä olisi tehnyt esimiehensä...henkilönsä esihenkilön esihenkilön 'työt' paremmin kuin tämä. Mutta totaalisen aivopestyjä ja peloteltuja mukaan laatikkoleikkiin.

"Vice President" ei kertonut vielä asemasta paljon mitään, se oli vain lähtökuoppa josta sitten kynsin hampain juoniteltiin ja keploteltiin tietä tasolle "Senior Vice President", jolloin mahdollisesti oli joku hyvin teoreettinen "vastuualue" matriisiorganisaatio-powerpointissa. Usein todellisuuden kanssa kohdatessaan tämä teoreettinen vastuualue paljastui imaginääriseksi, kun sekä pystypalkin että vaakapalkin johtaja vältteli jotakin sille tontille osuvaa "palloa" kuin ruttoa. Tekijäihmiset sitten vain tekivät minkä parhaaksi näkivät ja katsoivat tuleeko haukut jälkikäteen.

Senior Vice Presidenteja oli myös se kerros, jonka johtoryhmän Executive Vice Presidentit rakensivat erottaakseen itsensä yhä selvemmin konkreettisesta päätöksenteosta.

Pidättäydyn sanomasta mitään tarkempaa, mutta sen verran sanottakoon, että tämä "firma kaksinkertaiseksi, alkaen kiinteistä kuluista" -strategia ei ehkä ihan 100% toiminut.

Tästä viestistähän tuli taas pikku hiljaa tämmöinen "Honchokolumni" :whistle:
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri tuollaisesta firmasta lähdin pois kun taloon alkoi tulvia vice presidenttejä. Katsoin etten pysty elättämään työpanoksellani montaakaan tuollaista.
Ja firman kulut tosiaan moninkertaistuivat kun iso pomo palkkaa itselleen ali-pomoja talon ulkopuolelta. Ja liiketoiminta ei kasva yhtään...
Tehdään pörssitiedote että tuotekehitykseen panostetaan x prosenttia enemmän. Tosiasiassa vain muutama kovapalkkainen presidentti on saatu taloon.
 
Herman30 kirjoitti:
Pyydän, pidetään tämä Salpalinjaketju on-topicina! Viimeiset 8 postausta on ollut jotain muuta.
Klikkaa laajentaaksesi...

:salut: Jessöör.

Hieman noloa, mutta itse en ole käynyt Salpamuseota edes katsomassa, vaikka valtaosa Suomen sotamuseoista kierretty jossain vaiheessa.

Peruskoulun alaluokilla olevat lapseni on käytetty Salpalinjaa katsomassa ihan koulun puolesta. Pitäisi kai huolestua tästä militarismista, kun koulun käytävällä on "pro Patria" -sankaritaulut, sankarihaudoille on viety seppeleitä itsepäisyyspäivänä ja sitten vielä tällaisia "sortavia rakenteita" (kirjaimellisesti) viedään katsomaan... :uzi:
 
Aihepiiriin liittyen - onko nykypäivänä ajatus työvelvollisista kriisiaikana suurelta osin historiaa? Yli-innokkaita reserviläisiä on rauhoiteltu sillä, että kyllä Valtio keksii jotain kivaa tekemistä in case of. Varmasti tietylle porukalle näin onkin, voisin olettaa että vaikka kiinteiden linnoitteiden merkitys on nykyisin pienempi, niin esim. louhintakalusto jne. voi olla aika nopeasti paremmassa käytössä jos siltä näyttää. Ja aika paljon kapasiteettia menisi siihenkin, jos pitäisi siirtää ihmisiä pois vainoojan tieltä (kuivukoon aivoni joka tällaisia ajattele). Mutta olisiko tällainen työvelvollisuus suurille ihmisjoukoille enää missään roolissa nykypäivänä.
 
Moro. Vähän ollut taukoa tällä palstalla. Tuon talvivaelluksen jälkeen ollut pitkään sellainen voipunut olo, ei ole jotenkin jaksanut osallistua.
Vuonna 2008 tehtiin tällainen vähän pitempi Salpavaellus, Luumäen Askolasta, siitä 6-tien varresta motellin luota Virolahden Majaniemeen, meren rantaan. Neljä päivää ja kolme yöpymistä, oisko ollut 95km. Ei ollut moottorikuljetusta. Eikös tuo virallinen Salpavaellus ole jotain 50km luokkaa. Meillä kun ollut tapana, ei tingitä eikä valiteta.
Tässä muutamia kuvia.

IMG_1774 (1).webp

Tuossa näkyy täällä kehumani Rajan partioasu, pitää tuulta, ei hiosta, kastuu helposti ja kuivaa vielä helpommin. Karhunpäät ja muut viranomaistunnukset peitetty, en näe estettä käyttää. Tosin polulla tuli vastaan about 80 vuotias mummo, lankesi ihan polvilleen ja loitsusi: " Voi ihan kautta, joko se on alkanu". Tähän rauhassa vastaus: "Älä sie momushka pelkiä, iha omia ollaa".

salpa1.webp

Kun on ollut puhetta tuosta Salpalinjan rakenteiden luovutuksesta maanomistajille. Tämän mökin nurkalla kulki panssariesterivi. Pysähdyttiin tuossa ja isäntä itse oli sopivasti paikalla. Juteltiin pitkät tovit ja Hän tarjosi jopa kahvit. Samalla mökkitontilla tosi hienoja rapakiviesiintymiä, mökkikellari oli kaivettu yhden ison rapakivilohkareen sisään. Tuo esterivi tuolla tontilla ei nyt ole mielestäni mitenkään säilyttämisen arvoinen. Omistaja voisi kyllä raivata poiskin.

salpa2.webp

Jermulassa oltiin laavussa yö. Tuo vasemmanpuolinen jässikkä on opaskaverini kenen kanssa tätä pienenpuoleista bisnestä teen.

IMG_1798 (1).webp

Soikonvuoren luolan Vesper. Eli tässä luolassa vietetään säännöllisesti Jumalanpalvelus ja riparileiri.

IMG_1802 (1).webp

Salpamuseolla joku tykki. Onko pst? Tietäjät tietää.
Nyt jotkut varmaan ihmettelevät, neljän päivän vaellus ja täysi 906 selässä. Yhdellä kaverilla oli polvi aika paskana ja kannoin taisteluparin varusteet omani lisäksi.

Tähän reissuun antoi oman lisämausteen oman isäni kertomus. Hän oli tuolloin vielä elossa ja kun kerroin lähteväni tuonne alkoi juttua tulla.
Oli välirauhan aikana komennettu rakentamaan Salpa-Asemaa, muisti paikat nimeltä Ravijoki ja Harju. Nuohan on ihan lähellä merta, linjan lähes eteläisimmät kohteet.
Me siis kuljettiin meren rantaan Majaniemeen asti ja tuossa Harjun kohdalla sydämessä kyllä liikahti vieläkin voimakkaammin, oliko nuo kivet ja nuo kaivannot oman isän tekemiä. Jotenkin siinä vaan tunsi jonkun suuremman tunteen sisällään.
 
samovaari kirjoitti:
Moro. Vähän ollut taukoa tällä palstalla. Tuon talvivaelluksen jälkeen ollut pitkään sellainen voipunut olo, ei ole jotenkin jaksanut osallistua.
Vuonna 2008 tehtiin tällainen vähän pitempi Salpavaellus, Luumäen Askolasta, siitä 6-tien varresta motellin luota Virolahden Majaniemeen, meren rantaan. Neljä päivää ja kolme yöpymistä, oisko ollut 95km. Ei ollut moottorikuljetusta. Eikös tuo virallinen Salpavaellus ole jotain 50km luokkaa. Meillä kun ollut tapana, ei tingitä eikä valiteta.
Tässä muutamia kuvia.

Katso liite: 21296

Tuossa näkyy täällä kehumani Rajan partioasu, pitää tuulta, ei hiosta, kastuu helposti ja kuivaa vielä helpommin. Karhunpäät ja muut viranomaistunnukset peitetty, en näe estettä käyttää. Tosin polulla tuli vastaan about 80 vuotias mummo, lankesi ihan polvilleen ja loitsusi: " Voi ihan kautta, joko se on alkanu". Tähän rauhassa vastaus: "Älä sie momushka pelkiä, iha omia ollaa".

Katso liite: 21297

Kun on ollut puhetta tuosta Salpalinjan rakenteiden luovutuksesta maanomistajille. Tämän mökin nurkalla kulki panssariesterivi. Pysähdyttiin tuossa ja isäntä itse oli sopivasti paikalla. Juteltiin pitkät tovit ja Hän tarjosi jopa kahvit. Samalla mökkitontilla tosi hienoja rapakiviesiintymiä, mökkikellari oli kaivettu yhden ison rapakivilohkareen sisään. Tuo esterivi tuolla tontilla ei nyt ole mielestäni mitenkään säilyttämisen arvoinen. Omistaja voisi kyllä raivata poiskin.

Katso liite: 21299

Jermulassa oltiin laavussa yö. Tuo vasemmanpuolinen jässikkä on opaskaverini kenen kanssa tätä pienenpuoleista bisnestä teen.

Katso liite: 21300

Soikonvuoren luolan Vesper. Eli tässä luolassa vietetään säännöllisesti Jumalanpalvelus ja riparileiri.

Katso liite: 21302

Salpamuseolla joku tykki. Onko pst? Tietäjät tietää.
Nyt jotkut varmaan ihmettelevät, neljän päivän vaellus ja täysi 906 selässä. Yhdellä kaverilla oli polvi aika paskana ja kannoin taisteluparin varusteet omani lisäksi.

Tähän reissuun antoi oman lisämausteen oman isäni kertomus. Hän oli tuolloin vielä elossa ja kun kerroin lähteväni tuonne alkoi juttua tulla.
Oli välirauhan aikana komennettu rakentamaan Salpa-Asemaa, muisti paikat nimeltä Ravijoki ja Harju. Nuohan on ihan lähellä merta, linjan lähes eteläisimmät kohteet.
Me siis kuljettiin meren rantaan Majaniemeen asti ja tuossa Harjun kohdalla sydämessä kyllä liikahti vieläkin voimakkaammin, oliko nuo kivet ja nuo kaivannot oman isän tekemiä. Jotenkin siinä vaan tunsi jonkun suuremman tunteen sisällään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näyttää joko viisvitoselta sakemannin pst-kanuunalta tai sitten en tiedä... mutta toi Rapakivi on muuten yksi neljästä suomalaisesta sanasta (ei siis ainoastaan suomen kielisestä) joka on kansainvälisessä käytössä... kuin sirppi joka leikkaa melko kapeana Vaasasta Vaalimaalle, rapakivi vyöhyke on erikoista graniittia joka ilmeisesti ilmaston kanssa reagoidessaan kirjaimellisesti "pikselöityy"... saksalaiset lainneet suomenkielisen sanan suoraan, britit vähän säätivät.
Löydetty nykyään viideltä mantereelta, mutta ensimmäisenä siis Suomesta.

Unter auf Deutsch:

https://de.wikipedia.org/wiki/Rapakiwi
 
Viimeksi muokattu:
Yksi noista neljästä suomalais-sanasta on muuten suora laina itä-saamen kielestä, joka on kuitenkin sukulais-/ vähemmistökieli nykyisen Suomen alueella joten hyväksyttäneen...

kyseessä on maailmallakin käytetty sana Tundra, tai saameksi "Dundrah", josta translitteroitiin suomen kieleen sekä sanana "tundra" että sanana "tunturi", jotka tarkoittavat snadisti eri asiaa.
Puurajaan vissiin viitattiin, mutta tässä tundraa Suomen hyvin pohjoisessa Lapissa,

1524784872806.webp

ja tässä meille reserviläisveljille tuttua vaellus-tunturia Kuusamosta...



Eli vanha kunnon 'Konttainen'... noh, ehkä noissa on vähän näköä, mutta silti....
 
Jahah... noh sitä en tiennyt. Eli pitää mennä takaisin alas, täällä Norjassakin alkaa tuntumaan toi vaihtoehto, kun mennään alas, on jossain vaiheessa tultava takas ylös!



Ei tosin yhtä paha kuin Kiinassa Yunnanissa asuessani, Himalajalla oltiin tosissaan harjoittelemassa... ei ollut enää pientä. Tässä Tiger Leaping Gorge, Yangze-joen alkupätkillä Tiibetin rajan lähellä.


En menis enää ylös tai alas mistään hinnasta, joki on tosta terassilta (josta sai muuten olutta) noin 1700 metriä lähes suoraan alaspäin... ei kiinnosta mitä neitsyitä tai morsmaikkuja siellä olis pessaareineen tarjolla tai kuinka monta, suomalaista reservin sotilaspoliisia ei tollaseen harjotukseen huijata kahta kertaa!
Kävely oli onneksi turvallista...

 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top