Santahaminan uudet varusmiehet tyrmäsivät palvelusajan lyhentämisen

Umkhonto

Ylipäällikkö
Santahaminan uudet varusmiehet tyrmäsivät palvelusajan lyhentämisen

11.7.2011 17:19

STT
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Uudet varusmiehet aloittivat palveluksensa maanantaina. Kuvan alokkaat ovat Uudenmaan prikaatista Dragsvikissa.

Uudet varusmiehet aloittivat palveluksensa maanantaina. Kuvan alokkaat ovat Uudenmaan prikaatista Dragsvikissa.

Suurin osa STT:n Santahaminassa haastattelemista uusista varusmiehistä tyrmäsi ajatuksen neljän kuukauden palvelusajasta. Myös valtaosa tammikuusta lähtien palvelleista varusmiehistä oli palvelusajan lyhentämistä vastaan.

Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa aloitti maanantaina asepalveluksensa noin tuhat henkilöä. Yksi heistä oli espoolainen Jetti Loimula, jonka mielestä palvelusajan vähimmäispituuden mahdollinen lyhentäminen kuudesta neljään kuukauteen kuulostaa vähintäänkin oudolta.

"Jos sellaiseen ryhdytään, kymmenen vuoden päästä intti käydään todennäköisesti kahden viikon kirjekurssilla", Loimula sanoi.

Varuskunnan portilta löytyi niitäkin, jotka eivät olleet palvelusajan lyhentämistä vastaan. Yksi heistä oli helsinkiläinen Antti Tiisanoja, joka kertoi aloittavansa palveluksensa rennolla ja ennakkoluulottomalla mielellä.

"En tiedä, olisinko valmis lähtemään rintamalle kuuden kuukauden koulutuksen jälkeenkään. Mutta jos kerran kuusi kuukautta, niin miksei saman tien neljä kuukautta."

Keskustelu asepalveluksen lyhenemisestä neljään kuukauteen alkoi juhannuksen alla, kun Helsingin Sanomat kertoi uuden hallituksen todennäköisesti toteuttavan typistyksen.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Santahaminan+uudet+varusmiehet+tyrm%C3%A4siv%C3%A4t+palvelusajan+lyhent%C3%A4misen/1135267720214
 
Tuota asiaahan kannattaa kysyä palvelukseen astuvilta alokkailta. Ovat taatusti asiantuntijoita..
 
skärdis kirjoitti:
Tuota asiaahan kannattaa kysyä palvelukseen astuvilta alokkailta. Ovat taatusti asiantuntijoita..

Eikös se ole hienoa että nuorilla miehillä on asenne kohdallaan? Ja miten tuo eroaa esim. erilaisista äänestyksistä, joissa "asiantuntijat" kertovat mielipiteensä äänestämällä?
 
Umkhonto kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Tuota asiaahan kannattaa kysyä palvelukseen astuvilta alokkailta. Ovat taatusti asiantuntijoita..

Eikös se ole hienoa että nuorilla miehillä on asenne kohdallaan? Ja miten tuo eroaa esim. erilaisista äänestyksistä, joissa "asiantuntijat" kertovat mielipiteensä äänestämällä?

Asenne kohdallaan ja varmasti oli kiitos-paitakin päällä. :a-smiley:

"Kaartin Jääkärirykmentissä Santahaminassa aloitti maanantaina asepalveluksensa noin tuhat henkilöä. Yksi heistä oli espoolainen Jetti Loimula, jonka mielestä palvelusajan vähimmäispituuden mahdollinen lyhentäminen kuudesta neljään kuukauteen kuulostaa vähintäänkin oudolta.

"Jos sellaiseen ryhdytään, kymmenen vuoden päästä intti käydään todennäköisesti kahden viikon kirjekurssilla", Loimula sanoi.



Ei vaan, kyllähän tuo perinteiseltä punaniskaretoriikalta kuulostaa, jonka mukaan sivarit kelpaavat miinanpolkijoiksi, lapsia tehdään 9 kk:ssa - miehiä 11 kk:ssa, jne..

Miehellä ei ole mitään käsitystä varusmieskoulutuksen sisällöstä ja sitten varmana tietona kerrotaan, kuinka kehitys johtaa pikapikaa kirjekurssina käytävään inttiin.
 
Oon kyseisen körrin kanssa samaa mieltä siitä, että palvelusaikoja jatkuvasti lyhentämällä intti käydään kohta 2 kuukaudessa tai kahdessa viikossa.

Ei oo kovin pitkä aika siitä kun miehistö palveli 350 vrk ja johtajat 440 vrk, siitä sitten lyhennettiin 8/11 systeemiin ja siitä edelleen 6/9/12. Nyt jotkut ovat vielä lyhentämässä jo ennestään varsin lyhyitä palvelusaikoja.

Kyllähän sitä propagandaa suorityskykyisistä joukoista ja koulutuksen erinomaisuudesta on pakko hehkuttaa, että voidaan osoittaa olevansa palkan arvoisia ja työt säilyy.
Samalla kun henkilökunta arvioi varusmies/reserviläisyksikön sotakelpoisuutta ja osaamista on kysymys myös oman työnarvioimisesta eli siitä ovatko ammattisotilaat onnistuneet omassa tehtävässään eli koulutuksessa.

Voin ainakin omalta osaltani sanoa, että J-kauden lopussa annetut arviot sekä henkilökohtaisesta osaamisesta, että oman sakkini sotakelpoisuudesta ampuvat pahasti yli.
Lähinnä tuntuu siltä, että 12 kk palveluksen jälkeen osaisin oman koulutushaarani mukaiset miehistötehtävät sillä tasolla, että suoriutuisin sodan aikana niistä ehkä välttävästi. Miehistötehtävissä palvelleet alaiset tuskin edes sillä tasolla.
Tästä aiheesta tuli muiden vm-johtajien, että miehistön kanssa jauhettua palveluksen lopussa ja edelläkuvatunlainen mielipide oli vallitseva. Se ei johtunut kouluttajista tai varusmiehistä vaan siitä, ettei ollut aikaa kouluttaa asioita riittävästi.

6 tai 12 kuukautta ei todellakaan riitä sotakelpoiseen joukkoon jos on tarkoitus, että porukkaa on rivissä vielä tulikasteenkin jälkeen ja meinataan saada jopa jonkinlaista vaikutusta muuhun kuin omiin kalsareihin.

Minä en ainakaan osaisi arvioinneista huolimatta johtaa sitä porukkaa niin hyvin kuin paperit antavat ymmärtää. Eikä sen pumpun suoriutuminen ensimmäisessä tehtävässä ole todellakaan se, mitä papereissa lukee vaan paljon heikompi. Siis jos kyseessä olisi taistelutehtävä eikä vedenjakaminen jossain kirkonkylässä.

Tietysti jos skapparit olisivat antaneet paskat arvosanat niin olisivat samalla ilmaisseet, että homma on kussut heidän suunnastaan, kun porukasta ei saada koulutettua sijoituskelpoista joukkoa. Ja sehän tarkoittaisi lovea palkkapussin henkiosaan.

Eräs vaihtoehto on toki, että aiemmat saapumiserät ovat kusseet asiat vieläkin pahemmin ja oma pumppuni on niihin verrattuna hyvä, koska koulutuksessa olevaa joukkoa verrataan suoritusten (ja sitä kautta pisteytyksen) osalta jo koulutettuihin "valmiisiin" joukkoihin.

Suomalaisissa ammattisotilaiden kirjoittamissa sotamuistelmissa ja sotahistoriassa on jonkinverran kirjoittettu sotia edeltävän ajan (palvelusajat 350/440) koulutuksen puutteista, koska "aika ei riitä kaiken tärkeän opettamiseen". Sodan aikana noita koulutuksen puutteita maksettiin verellä.
Miten helvetissä miesaines voi muka parantua muutamassa vuosikymmenessä niin paljon, että asiat opitaan 6 kk aikana jos siihen ei aiemmin riittänyt lähes 2 kertainenkaan aika. Varsinkin kun nykyisiä nuoria aikuisia pidetään ainakin suurisuiden mukaan kyvyttöminä ja osaamattomina paskoina. Näinhän se on tosin taitanut olla iät ajat...

Tulipas pitkä avautuminen valvotun yön päälle. :)
Olen jo kehitellyt uudenlaisen koulutusrytmin, joka ei aja lyhyempää palvelusaikaa. Odotan vain, että PE ottaa minuun yhteyttä asian tiimoilta.
 
pstsika kirjoitti:
Voin ainakin omalta osaltani sanoa, että J-kauden lopussa annetut arviot sekä henkilökohtaisesta osaamisesta, että oman sakkini sotakelpoisuudesta ampuvat pahasti yli.

Lähinnä tuntuu siltä, että 12 kk palveluksen jälkeen osaisin oman koulutushaarani mukaiset miehistötehtävät sillä tasolla, että suoriutuisin sodan aikana niistä ehkä välttävästi. Miehistötehtävissä palvelleet alaiset tuskin edes sillä tasolla.
Tästä aiheesta tuli muiden vm-johtajien, että miehistön kanssa jauhettua palveluksen lopussa ja edelläkuvatunlainen mielipide oli vallitseva. Se ei johtunut kouluttajista tai varusmiehistä vaan siitä, ettei ollut aikaa kouluttaa asioita riittävästi.

Vai niin... väittäisin vahvasti että ajasta ei homma voi todellakaan olla kiinni vaan rahasta!

Ei ole mitään mieltä veivata sulkeisia, purkaa/kasata rk:ta, ampua laukauslaukauksia tai räkäpäitä keskenään jossain metsän reunassa tai "ajattaa" sinkopartiota asemiin suksivajan takana loputtomiin. Se ei johda tietyn pisteen jälkeen enää yhtään mihinkään. Jos porukka ei tuossa ajassa opi perinpohjaisesti käsittelemään aseistustaan "tyhjänä" ja liikkumaan ryhmätasolla asian mukaisesti myös tst-tilanteessa (siten kun se on turvallisesti mahdollista opettaa), niin ei se opi sitä vaikka palveluajat olisi 720vrk!

Meiltä puuttuu rahat ampua riittävästi kovilla ja harjoitella isommissa kokoonpanoissa, palvelusajoilla ei ole tuon taivaallista merkitystä näiden hommien toteutuksen kanssa kunhan käytettävissä on pisimmilläänkin joku luokkaa 10kk pituinen tehokkaasti toetetutettu palvelusaika.
 
Toisessa topikissa ohjustaja ylisti 4 kk:n palvelusaikaa ja sitä kuinka lyhyen palvelusajan pojat pannaan heittämään rantapalloa ja pystyttämään telttaa, jotta pitemmän palvelusajan poikiin voidaan satsata......hehheh.

Suomen puolustusvoimien käytössä tulee olemaan rahaa 2.6 miljardia euroa leikkausten jälkeen. Mistä kertoo mielestäsi se, että varusmiesten harjoittelu ja ylläpito ROMUTTAA olemassaolollaan budjetin 180 miljoonan leijonanosuudellaan?

Samalla toitotetaan ja ähistään kuinka asevelvollisuus on SE iso juttu Suomen puolllustuksessa, mutta joka armon kerta, kun leikkuri käy niin se osuu asevelvollisuuden osalle, niin vm kuin ressuihinkin. Eikö ole aika kornia puhua siitä kuinka yleinen asevelvollisuus luo uskottavaa puolllustusta, mutta se maksaa liikaa?

20 vuoden ajan toimenpiteille on ollut paikkansa, mutta vaikeelta näyttää vieläkin. Ratkaisu on suurissa menoluokissa, ei siitä mihin pääse. Muu fiilailu on ajanpeluuta ja "saavutettujen etujen ja duunimestojen puolllustamista".

SE Korkeaojan kolmas tie voi olla vielä lähempänä kuin uskottekaan, jahka muutama eurovaltio mennä pötkähtää pitkälleen, fyrkka voi olla vielä rajallinen resurssi.
 
baikal kirjoitti:
Toisessa topikissa ohjustaja ylisti 4 kk:n palvelusaikaa ja sitä kuinka lyhyen palvelusajan pojat pannaan heittämään rantapalloa ja pystyttämään telttaa, jotta pitemmän palvelusajan poikiin voidaan satsata......hehheh.

Suomen puolustusvoimien käytössä tulee olemaan rahaa 2.6 miljardia euroa leikkausten jälkeen. Mistä kertoo mielestäsi se, että varusmiesten harjoittelu ja ylläpito ROMUTTAA olemassaolollaan budjetin 180 miljoonan leijonanosuudellaan?

"saavutettujen etujen ja duunimestojen puolllustamista".

Tässä sopassa nyt vaan on niin paljon vanhoja/poliittisia "pyhiä" ja "koskemattomia" puolia joihin on käytännössä erittäin vaikea päästä käsiksi. Sen takia ilmeisesti täytyy yrittää keksiä niitä säästökohteita sieltä josta ei ensimmäiseksi pitäisi karsia. Tosin se selvityshän toteaa myös (siinä missä ehdottaa esim. 4kk palvelusta) että varuskuntia pitäisi laukkauttaa ei yhtä eikä kahta vaan useita ja irtisanoa porukkaa isolla kädellä -> jos tähän päästäisiin, ei kyse olisi enää täsmällisesti siitä rahasta joka on jyvitetty varusmiesten harjoitteluun ja ylläpitoon vaan paljon muustakin.

Oman 4kk idean toteuksen myötä säästö ei syntyisi niinkään varusmiesten ylläpidosta (se säästö kohdennettaisiin pidempään palvelevien hyväksi) vaan varuskuntien lakkautuksista jota kautta päästäisiin isompii siivuihin käsiksi = +800millin palkkauskustannuksiin ja +200millin kiinteistökuluihin, +500 millin muut pv toimintamenotkin sisältää varmaan ties mitä tavalla tai toisella varuskuntiin/palkattuun henkilöstöön liittyvää. Tätä kautta se säästö olisi helpostikkin saavutettavissa... Kellään ei vaan taida olla munaa pistää iso pyörä pyörimään (tai meillä taitaa enemminkin olla sellainen päätöksentekojärjestelmä että se ei kertakaikkiaan kykene saamaa noin radikaalia ratkaisua aikaan).
 
pstsika kirjoitti:
Voin ainakin omalta osaltani sanoa, että J-kauden lopussa annetut arviot sekä henkilökohtaisesta osaamisesta, että oman sakkini sotakelpoisuudesta ampuvat pahasti yli.
Lähinnä tuntuu siltä, että 12 kk palveluksen jälkeen osaisin oman koulutushaarani mukaiset miehistötehtävät sillä tasolla, että suoriutuisin sodan aikana niistä ehkä välttävästi. Miehistötehtävissä palvelleet alaiset tuskin edes sillä tasolla.
Tästä aiheesta tuli muiden vm-johtajien, että miehistön kanssa jauhettua palveluksen lopussa ja edelläkuvatunlainen mielipide oli vallitseva. Se ei johtunut kouluttajista tai varusmiehistä vaan siitä, ettei ollut aikaa kouluttaa asioita riittävästi.

Höpöhöpö! Kyllä siellä palveluksessa on niin paljon turhanpäiväistä, jonka sijaan voitaisiin opettaa sodassa tarvittavia taitoja.

Ei kasarmia oikeasti tarvitse kolmesti päivässä mopata, eikä koulutuksen tarvitse loppua iltapäivän kahvituntiin. Sotilaskoulutus voisi olla muutakin kuin LAUKAUS, LAUKAUS, LAUKAUS -huutojen huutamista. Etenemistavalla ja maastonkäytöllä ym. ei ollut merkitystä, kunhan huudot kajahtivat kirkkaasti. :a-laugh:

Eikä varusmiehiä tarvitse myöskään käyttää patsasteluun maatalousnäyttelyissä ja muissa kissanristiäisissä. Itsekin vietin 11 kuukaudesta melkein kokonaisen kuukauden asuntomessuilla ja maatalousnäyttelyssä aikaa tappaen.


pstsika kirjoitti:
Tietysti jos skapparit olisivat antaneet paskat arvosanat niin olisivat samalla ilmaisseet, että homma on kussut heidän suunnastaan, kun porukasta ei saada koulutettua sijoituskelpoista joukkoa. Ja sehän tarkoittaisi lovea palkkapussin henkiosaan.

Tuossa voi olla perääkin, koska meidänkin kohdalla monella varusmiehellä jäi melkoisia osia koulutuksesta suorittamatta, mutta niin vaan kaikki merkittiin suoritetuiksi..

Itse en saanut lainkaan koulutusta viestivälineiden käyttöön (LV-217), koska ensimmäisellä kerralla olin joulukuusipartiossa hakemassa sataa joulukuusta ja toisella kerralla piti everstinnan juhlakengät saada pikapikaa Lappeenrantaan. Ehkä se tasapainotti tilannetta, että suoritin sentään uimatestin, josta sluibasi 3/4 varsumiehistä. Ei se tahtia haitannut ja kaikkien todettiin saavuttaneen koulutuksen tavoitteet. :a-smiley:


pstsika kirjoitti:
Suomalaisissa ammattisotilaiden kirjoittamissa sotamuistelmissa ja sotahistoriassa on jonkinverran kirjoittettu sotia edeltävän ajan (palvelusajat 350/440) koulutuksen puutteista, koska "aika ei riitä kaiken tärkeän opettamiseen".

Niin, kyseessä oli ammattisotilaiden mielipiteestä, joka ei luonnollisestikaan näe moitteensijaa ammattisotilaiden toiminnassa, kuten koulutustaidoissa tai -halussa, motivaatiossa tai koko systeemissä.

Ei tietenkään, vaan kyllä vian pitää olla reserviläisissä! Olisi pitänyt kaksinkertaistaa sulkeisten määrä ja pidentää perunateatterivuoroja!
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Ei ole mitään mieltä veivata sulkeisia, purkaa/kasata rk:ta, ampua laukauslaukauksia tai räkäpäitä keskenään jossain metsän reunassa tai "ajattaa" sinkopartiota asemiin suksivajan takana loputtomiin. Se ei johda tietyn pisteen jälkeen enää yhtään mihinkään. Jos porukka ei tuossa ajassa opi perinpohjaisesti käsittelemään aseistustaan "tyhjänä" ja liikkumaan ryhmätasolla asian mukaisesti myös tst-tilanteessa (siten kun se on turvallisesti mahdollista opettaa), niin ei se opi sitä vaikka palveluajat olisi 720vrk!

Sulkeiset ja rk:n purkamisharjoitukset ovat asioita jotka kuuluvat pääasiassa alokaskoulutukseen. Ei niitä ole tarkoituskaan hieroa J-kaudella.

E- ja J-kausi jolloin toimitaan SA-kokoonpanoissa oli ainakin meillä muutakin kuin ryömimisen harjoittelua tai asemaan menoa. Nuo olivat aika pienessä osassa, koska niitä oli opetettu alokkaina.

Ainakin seuraaviin asioihin kiinnittäisin huomiota jos valta olisi minulla:
- Lisää yhteistoimintaharjoituksia muiden aselajien kanssa,
- Lisää "perusharjoituksia", joissa hierotaan omaa tehtävää osana komppaniaa ja pataljoonaa.
- Kunnollinen ensiapukoulutus kaikille. Se alokaskoulutukseen kuuluva 4 tuntinen varusmieslämärien pitämä ei riitä eikä lääkintämieskurssilla opita asioita niin hyvin, että ne voidaan itse kouluttaa.
- Tehtävien perusteellinen ristiinkouluttaminen ainakin joukkueen sisällä.
- Viestivälineiden (väh. LV217, Sanla, P78, lähiradiot) perusteellinen koulutus kaikille.
- Kunnollinen asutuskeskustaistelukoulutus ainakin taisteleville joukoille.
- Edes jonkinlainen tiedustelukoulutus myös miehistölle.
- Riittävät "jokamiehen pioneeritaidot" jokaiselle, jotta osataan käsitellä edes perusräjähdysaineita ja niihin liittyviä vehkeitä.
- Perusteellisempi lähitaistelukoulutus, jossa tehdään muutakin kuin muutama päivä painitaan ja hakataan auton renkaita pistimillä.
- Kunnollinen asekoulutus myös ei-taisteleville aselajeille. Perusjalkaväen aseet tulisi kouluttaa ihan jokaiselle riippumatta aselajista ja koulutushaarasta.

Noiden kouluttamiseen nykyiset ajat eivät riitä. Eikä raha, koska pidemmät palvelusajat maksavat.
Muissa aselajeissa asiat ovat varmaan eritavalla johtuen eritehtävistä, mutta en osaa niistä sanoa kun olen itse jalkaväkikoulutuksen saanut.

skärdis kirjoitti:
Kyllä siellä palveluksessa on niin paljon turhanpäiväistä, jonka sijaan voitaisiin opettaa sodassa tarvittavia taitoja.

Ei kasarmia oikeasti tarvitse kolmesti päivässä mopata, eikä koulutuksen tarvitse loppua iltapäivän kahvituntiin. Sotilaskoulutus voisi olla muutakin kuin LAUKAUS, LAUKAUS, LAUKAUS -huutojen huutamista. Etenemistavalla ja maastonkäytöllä ym. ei ollut merkitystä, kunhan huudot kajahtivat kirkkaasti.

Eikä varusmiehiä tarvitse myöskään käyttää patsasteluun maatalousnäyttelyissä ja muissa kissanristiäisissä. Itsekin vietin 11 kuukaudesta melkein kokonaisen kuukauden asuntomessuilla ja maatalousnäyttelyssä aikaa tappaen.

Ei sitä kasarmia mopata alokas ja oppilasaikojen jälkeen kuin kerran päivässä. Ja siihen käytetty 10-15 min ei vaikuta muun koulutuksen tasoon vaan omaan viihtyvyyteen.

Ainoastaan sotilaspastorin oppitunnit päättyivät kahvitaukoon. Ja 20 minuutin sotkutauolla kesken kasarmipäivän ei myöskään ole mitään merkitystä mihinkään, koska noita oli ehkä 2-3 kk välein.

Varsinainen sotimiskoulutus oli jalkaväessä luonnollisesti varsin käytännönläheistä ja oli tyypillistä, että aamupalan jälkeen juostiin lähiharjoitusalueille päiväksi sotimaan, syötiin lounas ja ehkä päivällinen siellä ja palattiin kasarmille 18 aikaan. Päivällinen voitiin myös syödä harjoituksesta palattaessa komppanian takapihalla jos oli mennyt myöhempään.
Sotakomppanissa oltiin puolet palveluksesta leireillä. Mielestäni suunta oli oikea, mutta AIKA EI RIITTÄNYT kaiken tarpeellisen opettamiseen ja opetteluun, vaan suuri osa asioista käytiin hyvin pintapuolisesti läpi.
Tuossa ei ollut kovinkaan paljon irrotettavissa olevaa ylimääräistä aikaa eikä porukkaa käytetty vuokratyövoimana paikallisilla pelloilla tai seisostettu kuukautta jonkun romun vieressä kehuen siviileille miten hyvä vehje kyseessä on.

Itse en saanut lainkaan koulutusta viestivälineiden käyttöön (LV-217), koska ensimmäisellä kerralla olin joulukuusipartiossa hakemassa sataa joulukuusta ja toisella kerralla piti everstinnan juhlakengät saada pikapikaa Lappeenrantaan.

Aikanaanhan PV on vuokrannut varusmiehiä työvoimaksi maataloihin ja teettänyt varusmiehillä vielä enemmän tehtäviä, jotka kuuluisivat jollekkin palkatulle ihmiselle. Onneksi tuosta on hyvin pitkälti päästy eroon, koska se tappaa palvelusmotivaation eikä edistä mitenkään joukkokoulutustehtävän suorittamista.

Niin, kyseessä oli ammattisotilaiden mielipiteestä, joka ei luonnollisestikaan näe moitteensijaa ammattisotilaiden toiminnassa, kuten koulutustaidoissa tai -halussa, motivaatiossa tai koko systeemissä.

Ei tietenkään, vaan kyllä vian pitää olla reserviläisissä! Olisi pitänyt kaksinkertaistaa sulkeisten määrä ja pidentää perunateatterivuoroja!

Sodankäyneiden reserviläisten kirjoittamissa kirjoissa ei tuosta asiasta (rauhanajan koulutuksesta ja sen puutteista) ole juuri kirjoitettu, vaan kirjat käsittelevät sodan aikaisia asioita.
Ammattisotilaat ovat kirjoittaneet myös rauhanaikana tehdyistä virheistä, jotta jatkossa osattaisiin ottaa oppia eikä toistettaisi niitä virheitä.
Esimerkiksi Halstin kirjoissa on paljon edelleen ajankohtaista asiaa ja kirjoitusten perusteella ovatkin tuttuja ainakin osalle foorumin väestä.

En lähde kinaamaan siitä puhdistavatko ammattisotilaat tuollatavoin omaa pesäänsä vai pyrkivätkö toimimaan yhteisön parhaaksi jakamalla saatuja kokemuksia.
On kuitenkin melko varmaa, että kouluttajat eivät tee päätöstä siitä lähteekö komppaniasta väkeä peltotöihin ja maatalousnäyttelyihin vaan päätös tulee korkeammalta ja sitä on vain toteltava.
Sen sijaan reserviläisenä olen sitä mieltä, että keskimääräisellä suomalaisreserviläisellä on turhan optimistinen kuva omasta osaamisestaan. On hyviä ja huonoja yksilöitä. Huonoja on paljon enemmän kuin hyviä.
 
pstsika kirjoitti:
Ainakin seuraaviin asioihin kiinnittäisin huomiota jos valta olisi minulla:
- Lisää yhteistoimintaharjoituksia muiden aselajien kanssa,

Kuulostaa hyvältä, mutta mahtaako se rivijääkärin näkökulmasta tuoda mitään lisäarvoa?

Tähänkään asti yhteistoimintaharjoituksista ei ole saanut irti yhtikäs mitään. Omat tehtävät ovat pyörineet poterossa pojottamisen ja kipinävuorojen kehää täysin riippumatta harjoituksen suuruudesta tai yhteistoiminnasta. Pienintäkään tiedonmurusta ei herunut muiden toiminnasta, ei ennen eikä jälkeen harjoituksen. Joskus kyselimme jonkinlaista tilannekuvaa, mutta siitä kieltäydyttiin puhumasta, koska "emme osaa pitää turpiamme kiinni mahdollisessa kidutuksessa".

Toisin sanoen, yhteistoimintaharjoitukset olivat täysin turhia ja isommat herrat voinevat pössytellä piippujaan karttahuoneessa ilman kalliita joukkojakin.

Tuollaista se sota kaiketi riviressun näkökulmasta olisikin eli loputonta epätietoisuutta ja oman tontin hoitamista.


pstsika kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
Kyllä siellä palveluksessa on niin paljon turhanpäiväistä, jonka sijaan voitaisiin opettaa sodassa tarvittavia taitoja.

Ei kasarmia oikeasti tarvitse kolmesti päivässä mopata, eikä koulutuksen tarvitse loppua iltapäivän kahvituntiin. Sotilaskoulutus voisi olla muutakin kuin LAUKAUS, LAUKAUS, LAUKAUS -huutojen huutamista. Etenemistavalla ja maastonkäytöllä ym. ei ollut merkitystä, kunhan huudot kajahtivat kirkkaasti.

Eikä varusmiehiä tarvitse myöskään käyttää patsasteluun maatalousnäyttelyissä ja muissa kissanristiäisissä. Itsekin vietin 11 kuukaudesta melkein kokonaisen kuukauden asuntomessuilla ja maatalousnäyttelyssä aikaa tappaen.

Ei sitä kasarmia mopata alokas ja oppilasaikojen jälkeen kuin kerran päivässä. Ja siihen käytetty 10-15 min ei vaikuta muun koulutuksen tasoon vaan omaan viihtyvyyteen.

Kyllä meidän perusyksikössä tilat mopattiin 3x päivässä koko 11 kk:n ajan. Se on puhdasta p*skapuhetta, ettäkö viihtyvyys paranee tuollaisella. Simputusta se oli!

pstsika kirjoitti:
Varsinainen sotimiskoulutus oli jalkaväessä luonnollisesti varsin käytännönläheistä ja oli tyypillistä, että aamupalan jälkeen juostiin lähiharjoitusalueille päiväksi sotimaan, syötiin lounas ja ehkä päivällinen siellä ja palattiin kasarmille 18 aikaan. Päivällinen voitiin myös syödä harjoituksesta palattaessa komppanian takapihalla jos oli mennyt myöhempään.
Sotakomppanissa oltiin puolet palveluksesta leireillä. Mielestäni suunta oli oikea, mutta AIKA EI RIITTÄNYT kaiken tarpeellisen opettamiseen ja opetteluun, vaan suuri osa asioista käytiin hyvin pintapuolisesti läpi.

Puhutko nyt ajasta ennen talvisotaa vaiko nykyajasta?

Ei meillä ainakaan päivät venyneet klo 18 asti, koska upseerien työpäivä päättyi jo klo 16 ja sitä ennen piti olla ukot kasarmilla ja varusteet huollettuna. Päivällisen jälkeen ei sitten enää varusmiesesimiesten johdolla koskettu mihinkään muuhun kuin mopin varteen.


pstsika kirjoitti:
Aikanaanhan PV on vuokrannut varusmiehiä työvoimaksi maataloihin ja teettänyt varusmiehillä vielä enemmän tehtäviä, jotka kuuluisivat jollekkin palkatulle ihmiselle. Onneksi tuosta on hyvin pitkälti päästy eroon, koska se tappaa palvelusmotivaation eikä edistä mitenkään joukkokoulutustehtävän suorittamista.

Miten niin aikoinaan?

Kyllä meidän aikana moni palveli keittiöllä, vks:ssä, uimahallilla, asevarastolla ja ties missä nakkihommissa. Kuukausi kuukauden perään pelkkää työpalvelua palkatta. Kaiken huippuja oli latukoneenkuljettajaksi nakitettu lapsuuden kaverini, joka tosiaan palveli koko talven latukoneenkuljettajana. Talvella toki oli ajoa vähintään riittävästi, mutta lumien sulaessa sijoitus säilyi samana aina 3.6. tapahtuneeseen kotiuttamiseen asti. Oli hänelläkin melko vähän tekemistä parina-kolmena viimeisenä kuukautena. Ja kyseessä oli siis kaikinpuolin kunnollinen palvelusluokkaan A kuulunut taistelija.

Eipä silti, minäkin "taistelin" viimeiset 2 kuukautta aseettomana. Olin sitä aikaisemmin kuukauden komennuksella toisessa varuskunnassa ja sinne lähtiessä luovutin taisteluvälineen tväl-varastolle. Palatessani en päässyt kuittaamaan uusia, koska vääpelin mukaan siitä aiheutuisi turhaa byrokratiaa, enkä tarvitsisi tväl-vermeitä mihinkään. Viimeisen att:n ammuin vääpelin rk:lla.
 
skärdistä ei voi ainakaan syyttää joutavasta hurraa-meiningistä. Äkkinäinen voisi kuvitella, että skärdis kokee käyttäneensä vm-aikansa melko lailla joutavanpäiväisellä tavalla.
 
baikal kirjoitti:
skärdistä ei voi ainakaan syyttää joutavasta hurraa-meiningistä. Äkkinäinen voisi kuvitella, että skärdis kokee käyttäneensä vm-aikansa melko lailla joutavanpäiväisellä tavalla.

Se on presiis noin eli oli taatusti hukkaan heitetyimmät 11 kuukautta elämässäni!

Kokemuksena ihan jees, eikä traumojakaan jäänyt, mutta kyllä se täysin tarpeetonta näppäilyä oli. Siis tarpeetonta niin miehelle kuin yhteiskunnallekin. Ruoka oli hyvää, kavereita riitti ja saunottuakin tuli enemmän kuin koskaan. Toki sitä silloin parikymppisenä jantterina oli tyytyväinen kun ei tarvinnut ryynätä maastossa ja itse olin tehtävääni vapaaehtoisesti hakeutunut, mutta kyllä se tekamättömyyskin alkoi käydä perhanan tylsäksi.

Jos varusmiespalveluksen tarkoituksena oli kouluttaa meistä sotilaita, niin olihan sen toteutus alle kaiken arvostelun. Jos olisimme taistelukentälle joutuneet, niin heikosti olisi käynyt.

Nyt pian parikymmentä vuotta varttuneempana on ryhtynyt miettimään taloudellista puolta eli sitä, miten karmeaa tuhlaamista meidänkin varusmiespalvelus oli. Miehet makaavat vuoden kasarmilla täysihoidossa, opinnot ja työt odottavat, mutta vastineeksi saatu sotilaskoulutuskin oli melkolailla olematonta. Kaltaisistani varusmiehistä tulisi päästä eroon täydellisesti ja tarjota pienemmille joukoille asianmukaista, vaativaa ja nousujohteista koulutusta.

Edit: Tähdennetään nyt vielä, että hoidin minulle uskotut palvelustehtävät kiitettävästi ja sain vielä stipendikin hyvin hoidetusta palveluksesta. Kyse ei siis ole siitä, että olisimme sluibanneet ja movettaneet palveluksemme läpi. Ei todellakaan, minullakin oli vapautuspäiviä sormin laskettava määrä koko palvelusaikanani.
 
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?
 
juhapar kirjoitti:
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?

On toki tullut mieleen!

Luepa puheenvuoroni hieman tarkemmin, niin huomaat minun esittäneen vain ja ainoastaan kaltaisteni varusmiestehtävien tiukkaa karsintaa ja resurssien kohdentamista oikeisiin sotilaisiin.

Eikö se olisi hyvä kehityssuunta?
 
skärdis kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?

On toki tullut mieleen!

Luepa puheenvuoroni hieman tarkemmin, niin huomaat minun esittäneen vain ja ainoastaan kaltaisteni varusmiestehtävien tiukkaa karsintaa ja resurssien kohdentamista oikeisiin sotilaisiin.

Eikö se olisi hyvä kehityssuunta?

Itte viihdyin INT:ssa ja varsinkin metsareissuilla. Eniten hatutti tuo alituinen odottaminen; aina piti olla jossain pisteessa A tiettyyn aikaan suorittamassa tiettya koulutusrastia tms. No tietenkaan homma ei alkanut suunniteltuun aikaan ja jouduttiin yleensa aina vartoilemaan ja tupakkia kului. Olisikohan tuolloinkin (II/82) ollut puutetta kouluttajista?
 
skärdis kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?

On toki tullut mieleen!

Luepa puheenvuoroni hieman tarkemmin, niin huomaat minun esittäneen vain ja ainoastaan kaltaisteni varusmiestehtävien tiukkaa karsintaa ja resurssien kohdentamista oikeisiin sotilaisiin.

Eikö se olisi hyvä kehityssuunta?

Ei olisi. Jos ajattelet vähän tarkemmin, niin huomaat kyllä, miksi.
 
juhapar kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?

On toki tullut mieleen!

Luepa puheenvuoroni hieman tarkemmin, niin huomaat minun esittäneen vain ja ainoastaan kaltaisteni varusmiestehtävien tiukkaa karsintaa ja resurssien kohdentamista oikeisiin sotilaisiin.

Eikö se olisi hyvä kehityssuunta?

Ei olisi. Jos ajattelet vähän tarkemmin, niin huomaat kyllä, miksi.

Mielesta Skärdis on jo ajatellut asiaa ja tehnyt mun mielesta ihan jarkevat johtopaatokset. Sita paitsi hanhan postasi vain omia kokemuksiaan ja vertaili niita PV:n tavoitetasoon.

Lainaus:

"Kokemuksena ihan jees, eikä traumojakaan jäänyt, mutta kyllä se täysin tarpeetonta näppäilyä oli. Siis tarpeetonta niin miehelle kuin yhteiskunnallekin. Ruoka oli hyvää, kavereita riitti ja saunottuakin tuli enemmän kuin koskaan. Toki sitä silloin parikymppisenä jantterina oli tyytyväinen kun ei tarvinnut ryynätä maastossa ja itse olin tehtävääni vapaaehtoisesti hakeutunut, mutta kyllä se tekamättömyyskin alkoi käydä perhanan tylsäksi.

Jos varusmiespalveluksen tarkoituksena oli kouluttaa meistä sotilaita, niin olihan sen toteutus alle kaiken arvostelun. Jos olisimme taistelukentälle joutuneet, niin heikosti olisi käynyt.

Nyt pian parikymmentä vuotta varttuneempana on ryhtynyt miettimään taloudellista puolta eli sitä, miten karmeaa tuhlaamista meidänkin varusmiespalvelus oli. Miehet makaavat vuoden kasarmilla täysihoidossa, opinnot ja työt odottavat, mutta vastineeksi saatu sotilaskoulutuskin oli melkolailla olematonta. Kaltaisistani varusmiehistä tulisi päästä eroon täydellisesti ja tarjota pienemmille joukoille asianmukaista, vaativaa ja nousujohteista koulutusta ."
 
veffeade kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?

On toki tullut mieleen!

Luepa puheenvuoroni hieman tarkemmin, niin huomaat minun esittäneen vain ja ainoastaan kaltaisteni varusmiestehtävien tiukkaa karsintaa ja resurssien kohdentamista oikeisiin sotilaisiin.

Eikö se olisi hyvä kehityssuunta?

Ei olisi. Jos ajattelet vähän tarkemmin, niin huomaat kyllä, miksi.

Mielesta Skärdis on jo ajatellut asiaa ja tehnyt mun mielesta ihan jarkevat johtopaatokset. Sita paitsi hanhan postasi vain omia kokemuksiaan ja vertaili niita PV:n tavoitetasoon.

Lainaus:

"Kokemuksena ihan jees, eikä traumojakaan jäänyt, mutta kyllä se täysin tarpeetonta näppäilyä oli. Siis tarpeetonta niin miehelle kuin yhteiskunnallekin. Ruoka oli hyvää, kavereita riitti ja saunottuakin tuli enemmän kuin koskaan. Toki sitä silloin parikymppisenä jantterina oli tyytyväinen kun ei tarvinnut ryynätä maastossa ja itse olin tehtävääni vapaaehtoisesti hakeutunut, mutta kyllä se tekamättömyyskin alkoi käydä perhanan tylsäksi.

Jos varusmiespalveluksen tarkoituksena oli kouluttaa meistä sotilaita, niin olihan sen toteutus alle kaiken arvostelun. Jos olisimme taistelukentälle joutuneet, niin heikosti olisi käynyt.

Nyt pian parikymmentä vuotta varttuneempana on ryhtynyt miettimään taloudellista puolta eli sitä, miten karmeaa tuhlaamista meidänkin varusmiespalvelus oli. Miehet makaavat vuoden kasarmilla täysihoidossa, opinnot ja työt odottavat, mutta vastineeksi saatu sotilaskoulutuskin oli melkolailla olematonta. Kaltaisistani varusmiehistä tulisi päästä eroon täydellisesti ja tarjota pienemmille joukoille asianmukaista, vaativaa ja nousujohteista koulutusta ."

Kokeilkaapa miettiä asiaa uudestaan.
 
juhapar kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
skärdis kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Onko Skärdikselle tullut mieleen, että tuo voisi olla vain Skärdiksen kokemus intistä ja jollain muulla voi olla ihan toisenlaisia kokemuksia?

On toki tullut mieleen!

Luepa puheenvuoroni hieman tarkemmin, niin huomaat minun esittäneen vain ja ainoastaan kaltaisteni varusmiestehtävien tiukkaa karsintaa ja resurssien kohdentamista oikeisiin sotilaisiin.

Eikö se olisi hyvä kehityssuunta?

Ei olisi. Jos ajattelet vähän tarkemmin, niin huomaat kyllä, miksi.

Mielesta Skärdis on jo ajatellut asiaa ja tehnyt mun mielesta ihan jarkevat johtopaatokset. Sita paitsi hanhan postasi vain omia kokemuksiaan ja vertaili niita PV:n tavoitetasoon.

Lainaus:

"Kokemuksena ihan jees, eikä traumojakaan jäänyt, mutta kyllä se täysin tarpeetonta näppäilyä oli. Siis tarpeetonta niin miehelle kuin yhteiskunnallekin. Ruoka oli hyvää, kavereita riitti ja saunottuakin tuli enemmän kuin koskaan. Toki sitä silloin parikymppisenä jantterina oli tyytyväinen kun ei tarvinnut ryynätä maastossa ja itse olin tehtävääni vapaaehtoisesti hakeutunut, mutta kyllä se tekamättömyyskin alkoi käydä perhanan tylsäksi.

Jos varusmiespalveluksen tarkoituksena oli kouluttaa meistä sotilaita, niin olihan sen toteutus alle kaiken arvostelun. Jos olisimme taistelukentälle joutuneet, niin heikosti olisi käynyt.

Nyt pian parikymmentä vuotta varttuneempana on ryhtynyt miettimään taloudellista puolta eli sitä, miten karmeaa tuhlaamista meidänkin varusmiespalvelus oli. Miehet makaavat vuoden kasarmilla täysihoidossa, opinnot ja työt odottavat, mutta vastineeksi saatu sotilaskoulutuskin oli melkolailla olematonta. Kaltaisistani varusmiehistä tulisi päästä eroon täydellisesti ja tarjota pienemmille joukoille asianmukaista, vaativaa ja nousujohteista koulutusta ."

Kokeilkaapa miettiä asiaa uudestaan.

Ehka valaiset ajatustemme suuntaa?
 
Back
Top