Balkanin hajoamissodat jos mikään ei ole millään tavalla yksioikoinen asia ja raakuuksiin syyllistyivät kaikki osapuolet. Se pitää kumminkin huomioida, etteivät ne pääasiassa olleet ns. vakiväen suorittamia ja valtiojohdon suunnittelemia operaatioita, vaan usein hulluinta sakkia olivat kaikki erilaiset paramilitaari-vapaaehtoisporukat. Bosniassa meno oli varsinkin aika rajua senkin takia, että maan rajojen sisällä tappelivat kaikki eri etniset ryhmät keskenään, minkä lisäksi näiden valtioiden armeijat ottivat matsia tasasella. Kuvaavaa esim. Kroaateista on se, että heidän
https://en.wikipedia.org/wiki/Victory_Day_(Croatia) suuri juhlapäivänsä tarkoittaa toisella puolella rajaa taas operaatiota, jossa tapettiin mahdollisesti jopa useampi tuhat Serbisiviiliä ja rötösteltiin niiden henkiinjääneiden kanssa, jotka eivät olleet paenneet operaatioalueelta sitten koko rahan edestä.
Kyllähän eri osapuolilta on syytettynä ollut moninaista porukkaa, mutta tuomioita on tullut sitten vähemmän, osin todisteiden puutteesta ja toisaalta ei ole esitetty riittävää näyttöä syyllisyydestä. Syytettyhän tosiaan on syytön, kunnes toisin todistetaan.
Tietenkin syytettiin mutta vain näön vuoksi ja todisteita oli.
Se oli Jugoslavian hajoamissotien siihen asti suurin etninen puhdistus, jos mittarina käytetään pakolaisten määrää. Krajina oli ollut vuodesta 1992 YK:n suojeluksessa. 10 000 rauhanturvaajaa olivat voimattomia, kun Kroatian joukot hyökkäsivät YK:n asemia kohti, surmasivat kolme rauhanturvaajaa ja käyttivät tanskalaissotilaita ihmiskilpinä.
Kaksi kanadalaista upseeria (Forand ja Leslie) todisti tapahtumia Kninissä. Kaupunkiin ammuttiin tykeillä pelkästään ensimmäisen parin tunnin aikana ainakin 300 kranaattia.
Forand lähetti kenraali Gotovinalle vastalauseen, koska iskut kohdistuivat siviileihin. Leslie kirjoitti raporttiinsa, että Kninin tulitus oli umpimähkäistä. Paria poikkeusta lukuun ottamatta se ei Leslien mielestä kohdistunut sotilaskohteisiin.
Hyökkäyksen alettua valtavat pakolaiskolonnat suuntasivat kahdelle Kroatian määrittelemälle "uloskäynnille", joiden kautta 200 000 siviiliä virtasi traktori-, hevos- ja autokyydillä Bosnian serbialueelle ja Serbiaan. Pakolaiskolonnoja, joissa oli myös vetäytyviä serbisotilaita, tulitettiin paikoin lentokoneesta.
Krajinaan jäi vain muutama tuhat serbiä, vanhuksia ja liikuntakyvyttömiä. Heitä odottivat kolme kuukautta jatkuneet systemaattiset vainot ja laittomuudet. Suomalaisen sotilastarkkailijan Kari AnttilaN raportin mukaan 17 000 asumusta hävitettiin. Sotilas- ja siviilijoukkiot teloittivat satoja jäljelle jääneitä asukkaita. Vanhuksia ja vammaisia löytyi poltettuina, luodinreikä niskassa tai pää irti leikattuna.
Muodollisesti ensin oltiin tuomitsevinaan kroatialainen tämä kenraali Gotovina, joka kuitenkin vapautettiin kaikista syytteistä Yhdysvaltain vaikutettua valitusistuimeen. Hän komensi sen 1995 toteutetun Operaatio Myrskyn, jossa tapettiin kroaattiväestöä surutta ja kotoaan karkotettiin 200 000. Gotovinalle puuhattiin 24 vuoden tuomiota.
Gotovinan tapauksen käsittely viivytti Kroatian liittymistä EU:hun. Yllättävästi Kroatia liittyi EU:hun heti vapautamisen jälkeen kuin symbolisena jatkona.
Mitä ihmettä tapahtui?
Hesari kirjoitti näin:
Operaatio Myrskyn tutkinta Haagin sotarikostuomioistuimessa alkoi välittömästi sen toteuttamisen jälkeen. HS:n tietojen mukaan tutkinnassa esiintyi alusta alkaen kummallisuuksia.
Pitkään Haagissa oli keskitytty tutkimaan lähinnä serbien tekemiä rikoksia, jotka olivatkin räikeitä. Tunnetuin esimerkki on Srebrenican joukkomurha Bosniassa, jossa serbijoukot teloittivat 8 000 muslimimiestä.
Vuonna 1995 Jugoslavia-tuomioistuimessa toimi seitsemän serbien rikoksia tutkivaa yksikköä, yksi muslimien rikoksia tutkiva yksikkö ja vain yksi kroaattien rikoksia tutkiva yksikkö.
HS:n lähteiden mukaan Yhdysvaltojen edustajat Haagin syyttäjänvirastossa toivat jatkuvasti ja päivittäin esiin, että Operaatio Myrskyn tutkimukset tulisi lopettaa. Perusteluna oli, että Yhdysvaltain puolustusministeriön "Pentagonin mukaan siellä ei tapahtunut sotarikoksia".
Tutkimuksia vastustivat syyttäjänviraston amerikkalaiset lakiasiantuntijat
Gregory Kehoe,
Terree Bowers ja
Clint Williamson sekä amerikankroatialainen analyytikko
Ivana Nizich. Williamsonilla, josta tuli myöhemmin Yhdysvaltain sotarikoslähettiläs, oli HS-lähteen mukaan läheiset välit Kroatian presidentin Tudjmanin hallintoon.
Jos joku haluaa lukea koko setin Yhdysvaltain vaikutuksesta tutkintaan ja oikeudenkäyntiin, tuossa on ihan mainio referaatti:
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1365826154787
Ja ilmaista viinaa joka ilta, tosin ei paljon, muutama viski tai rakija tms. On tosi mielenkiintoista seurata vierestä miten maalaukset syntyvät ja tehdä samalla omalla läppärillä omia duuneja.
ja niistä taisteluista ei ole yksikään mies selvinnyt voittajana 