Se muu varustus, makuupussit, patjat jne.

Avaruuslakana. Pelastuspeite. Eli alumiinipintainen muovi jolla saadaan torjuttua kylmää.
Löytyisikö fysiikan ja matematiikan taitajia tai parempia googlettajia kyseisen tuotteen toimivuudesta ihoa vasten asennettuna?
Itselleni ei riitä kantahenkilöiden tai reserviläisten vakuuttelut sen toimivuudesta.

Jos tavallinen höyrynsulkumuovi tms. laitetaan asiakkaan ihoa vasten, niin siitä menee lämpöenergiaa läpi johtumalla ja säteilemällä. Jos taas käytetään avaruuslakanaa, niin se alumiini vähentää lämpösäteilyn aiheuttamaa lämmönhukkaa. Johtumiseen alumiini taas ei vaikuta muovia enempää. Tuon säteilyn suhde johtumiseen? Eli voidaanko tällä alumiinin käytöllä vaikuttaa merkittävästi lämpöhukkaan, vai onko johtumalla tapahtuva lämmönhukka niin iso, että alumiinilla voidaan vaikuttaa vain esim. kymmeneen prosenttiin kokonaisenegiahukasta?

Ja kaipaan tieteellisiä perusteluja. Mulle ei riitä vastaukseksi, että "jenkitkin tekee niin", tai "niin meille on opetettu".
Pelkkä hartioille heitetty avaruuslakana on vain ele. Toimiakseen se vaatii eristavan kerroksen, kuten Vääpeli kirjoitti. Tuolla yhdistelmällä toimii.
 
Minullahan on tässä pointtina oman ajatuksen perusteiden tarkistaminen. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos tuo avaruuspeite on suoraan ihoa vasten, niin se ei auta käytännössä yhtään mitään potilaan lämpimänä pitämisessä. Olen vaan taas jäänyt mielipiteeni kanssa yksin kantahenkilöitä ja mpk:n EA kouluttajia vastaan. En enää osaa laskea tuota. Kaikki laskentaohjelmat ja koulutusmateriaalit meni firman mukana. Enkä enää edes muista mihin olettamukseni perustuu. Haluaisin siis fysiikan ja matematiikan avulla osoittaa totuuden. Kumpiko on väärässä minä vai Suomen Puolustusvoimat yhdessä MPK:n kanssa?

Minulle on yritettu kouluttaa, että se lakana ujutetaan hypotermia -potilaalle ihoa vasten kaikkien vaatteiden alle. Minä laittaisin sen joko kaikkien vaatteiden päälle (märkä keli ja/tai kova tuuli) tai päällystakin ja housujen alle. Ihoa vasten laittamisen perusteena on joillakin se, että silloin alusvaatteet eivät kastu hiestä ja ole kylmät.
 
Hartioille heitettynä se toimii ainoastaan tuulensuojana. Ei heijasta takaisin ruumiinlämpöä jos on liikaa vaatetta kehon ja avaruuspeitteen välissä.
 
Minullahan on tässä pointtina oman ajatuksen perusteiden tarkistaminen. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos tuo avaruuspeite on suoraan ihoa vasten, niin se ei auta käytännössä yhtään mitään potilaan lämpimänä pitämisessä. Olen vaan taas jäänyt mielipiteeni kanssa yksin kantahenkilöitä ja mpk:n EA kouluttajia vastaan. En enää osaa laskea tuota. Kaikki laskentaohjelmat ja koulutusmateriaalit meni firman mukana. Enkä enää edes muista mihin olettamukseni perustuu. Haluaisin siis fysiikan ja matematiikan avulla osoittaa totuuden. Kumpiko on väärässä minä vai Suomen Puolustusvoimat yhdessä MPK:n kanssa?

Minulle on yritettu kouluttaa, että se lakana ujutetaan hypotermia -potilaalle ihoa vasten kaikkien vaatteiden alle. Minä laittaisin sen joko kaikkien vaatteiden päälle (märkä keli ja/tai kova tuuli) tai päällystakin ja housujen alle. Ihoa vasten laittamisen perusteena on joillakin se, että silloin alusvaatteet eivät kastu hiestä ja ole kylmät.
Toimii se avaruuslakana ohuiden vaatteidenkin päällä, mutta vaatii eristävän kerroksen siihen päälle, esim peiton.
 
Itse en ikinä vedä sitä ihoa vasten. Repeytyy helposti ja hankaloittaa esim haavoittuneen ja vammautuneen tutkimista. Päälivaatetuksen alle vedän sen.
Suomessa kaikki potilaat yms luokitellaan hypotermia potilaiksi, jos lämpötila on alle +25c. Vaikka se hullulle kuulostaakin.
Minullahan on tässä pointtina oman ajatuksen perusteiden tarkistaminen. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos tuo avaruuspeite on suoraan ihoa vasten, niin se ei auta käytännössä yhtään mitään potilaan lämpimänä pitämisessä. Olen vaan taas jäänyt mielipiteeni kanssa yksin kantahenkilöitä ja mpk:n EA kouluttajia vastaan. En enää osaa laskea tuota. Kaikki laskentaohjelmat ja koulutusmateriaalit meni firman mukana. Enkä enää edes muista mihin olettamukseni perustuu. Haluaisin siis fysiikan ja matematiikan avulla osoittaa totuuden. Kumpiko on väärässä minä vai Suomen Puolustusvoimat yhdessä MPK:n kanssa?

Minulle on yritettu kouluttaa, että se lakana ujutetaan hypotermia -potilaalle ihoa vasten kaikkien vaatteiden alle. Minä laittaisin sen joko kaikkien vaatteiden päälle (märkä keli ja/tai kova tuuli) tai päällystakin ja housujen alle. Ihoa vasten laittamisen perusteena on joillakin se, että silloin alusvaatteet eivät kastu hiestä ja ole kylmät.
Uhraat pari euroa peitteeseen ja testaat :D
 
Uhraat pari euroa peitteeseen ja testaat :D

Auton EA-laukusta löytynee jo kerran maksettu.

Itsekään en ymmärrä ihoa vasten laittoa tai ulommaiseksi. Verisviippauksen jälkeen aluskerroksen päälle, päällysvaatteiden väliin. Lisäksi, hikiselle iholle asentaminen kaiken roinan alitse, ihan tuhraamista. Tekee mieli leikata tekstiilit selästä auki.
 
Avaruuslakana kuuluu vetää juuri iho vasten ja sen on peitettävä pää. Kelmuun tehdään kulmaan solmu mikä vedetään päällisvaatteiden alta niskan kautta pään yli.
Hommaan menee 2min potilan kanssa ja on munia myöden suojattu.
Eikä se isommin haittaa kun hoitotoimet on tehty ja ollaan enään ylläpidossa ja tarkkilussa varttuen kyytiä.
Hypotermia on yksi suuria kuoleman aiheuttajia verenvuodon kanssa.

Kyllä monet potilaat ovat kertoneet olon lämmenneen kun parhaimmillaan maattu yli tunti talvisella asfaltilla.

Ulkokerroksena lakana on lähinnä tuulisuoja.
Pienellä lämpö jelpillä.

Voit kokeilla itse menellä ulos ja vertailemalla.
 
Mitä kauemaksi peilaavan materiaalin viet lämmönlähteestä, sen heikommaksi peilausvaikutus muodostuu. Välimatka on hyvin pieni kun lämmönlähde on ihmiskroppa. Mitä lähemmäksi saat peilaavan materiaalin, sitä suurempi hyöty materiaalilla on.

Toinen mikä vaikuttaa asiaan on märät vaatteet, näin saat vettähylkivän kerroksen ihon ja vaatteen väliin.

Olen kumpaakin tapaa kokeillut potilailla paskoilla keleilla ja ehdottomasti eniten hyötyä on muodostunut kun se viedään kroppaa vasten. Tällöin ilma ei pääse kiertämään väleissä, mikä aiheuttaa jäähtymistä ja vaatteet myös suojaavat lakanaa sekä naamioivat sitä sotilaspuolella.
 
Aika vähälle julkisuudelle jäänyt nuo lämpöviitat, Jerven ja Särmä. Ostin itselleni koronaan lohtulahjaksi Lekan 67g/m2 viitan, kerran se hinta vain kirpaisee, ajattelin. Taivas tuotti räntää sopivasti ja lämpötila mukavasti nollan molemmin puolin, joten kokeilemaan! Päällä tarppi, alla maavaate ja (itsekseen)ilma(llatäyttyvä)patja, asuna villakerrasto ja pipo, tarkoituksena ottaa tyypit viitan lämpöisyydestä tai sen puutteesta. Olisin voinut ottaa sen paksummankin 100g/m2 mallin, mutta se on pakattuna jo talvipussin kokoinen joten olkoon. Mukana oli väistämättömän palelemisen varalta kevyt untuvapussi jolla olen pärjännyt nollaan asti. Yhdessä viitta + pussi vähemmän kuin tykein talvipussini, sekä paino että pakkauskoko.

Makoilin viitan sisällä passiivisena lueskellen noin tunnin ennen unille käymistä, sitten viimeinen kusikeikka ja nukkumaan. Ravitsemus- ja väsymystila normaali. Jo ennen nukahtamista alkoi tuntua pieni viileys nurkissa, koska sitä tilaa on mielettömästi. Helpotti kun keräsi liepeitä kehon alle.

Kolme tuntia ja herätys, perse palelee. Laitoin toppahousut jalkaan. Lisälämpö vaivutti koomaan välittömästi. Samalla purin untuvapussin säkistään valmiiksi ja sylttäsin pään alle. Nukuin kolmisen tuntia lisää, mikä riittäisi jo välittömään unentarpeeseen loistavasti. Lisäpussia ei tarvittu. Herätessä viitan kulmat ja reunat olivat huomattavan viileät, koska lämmitettävää sisätilaa on ihan liikaa. Levoton nukkuja siis pumppaisi koko ajan kylmää ilmaa nurkista. Jos ei tarvitse koko valtavaa tilaa nukkumiseen, kulmavahvikkeista voisi virittää narut ja kurrata ainakin alakulmat pienemmiksi.

Tämän perusteella voin todeta omasta puolestani, että viitalla nukkuu nollakelissä hyvin jos jättää välikerroksen päälle. Jos menee nukkumaan täysissä pukineissa, kuivissa, niin riittää pitkälle pakkaseen. Kondenssia en huomannut, vain naaman ympärys oli kostunut.

Viitan muut käyttöominaisuudet (taukotakkina, naamiointina) tulevat bonuksena. Majoitteena käyttäisin vain kuivalla eli pakkasella, koska markkinoinnista huolimatta en usko että topattu peite toimii sateessa, ainakaan kovin pitkään. En käyttäisi sadeviittanakaan samasta syystä, paitsi jos ei muuta ole ja pääsee kuivattelemaan jonkinlaisella varmuudella ennen yötä.

Jättikokoinen, monikäyttöinen mutta kallis kolmen vuodenajan pussi joka on kesällä takuulla liian kuuma. Taukotakkikäyttö tulee testattua vasta ensi talvena, jos sellainen tulee. Samoin totinen pakkaskestävyys pussin päällispussina. Annan viisi tähteä koska ostin jo enkä voi palauttaakaan...
 
Mulla on Helsportin Fjellduken Extrem. Tarkenee hyvin, aivan ehdoton suon laidassa lintuja käkkiessä.
 
Juuri tähän tarvitaan peruste, miksi siihen hikiseen selkään, miksei aluspaidan päältä? Pää on selkeä, kuten että muiden rytkyjen alle.

Joo mulle ei kanssa tämä avaudu tai sitten en ole lainkaan hajulla siitä, mikä on avaruuslakana?:cool: Aluminoitu polyesteri.....tsekatkaa mikä lämmönjohtavuus sillä on suoraan iholla.......vai onko tässä -lakanassa- joku eriste sisään parsittuna?
 
Joo mulle ei kanssa tämä avaudu tai sitten en ole lainkaan hajulla siitä, mikä on avaruuslakana?:cool: Aluminoitu polyesteri.....tsekatkaa mikä lämmönjohtavuus sillä on suoraan iholla.......vai onko tässä -lakanassa- joku eriste sisään parsittuna?
Väittäisin, että nyt hierotaan jotain sellaista jolla ei ole hyttysen jätöksen vertaa merkitystä tositilanteessa.
Muistakaa KIS:n sääntö, Keep It Simple. Kun sielä ojan pohjalla puuhastellaan näpit jäässä ja vapisten, ei pidä alkaa hienostelemaan, vaan pyrkiä saamaan se potilas kuljetuskuntoiseksi mahd. nopeasti.
Jos avaruuslakana menee iholle, se saattaa olla hitusen tehokkaampi ja jos se on aluspaidan päällä sekin on hyvä.

Ns. avaruuslakana tarvitsee aina eristeen päällee. Pot oma vaate on parempi kuin ei mitään, kunnon huopa on parempi kuin se vaate, jne.
 
Tein sen virheen vuosia sitten että ostin pari halpaa (<20€) avaruushuopaa Prismasta tai ehkä Partioaitasta. Lähinnä hätävaraksi autoon, tuulilasin aurinkosuojaksi, rannalle, sadesuojaksi renkaanvaihtoon jne. Ekalla kerralla kun sitaisin kulmasta kiinni, materiaali repesi purjerenkaan ympäriltä ja repeytyminen pysähtyi vasta reunan kanttinauhaan. Kuvittele tällainen tuote majoitteena kun tuuli tempoo. No istuma-alustaksi ja aurinkosuojaksi kelpaa muttei herätä luottamusta.

Savotan vastaavassa on kunnolliset vahvikkeet.
 
Olen tilannut Carintha defence 1 makuupussi
Minulla moinen välikauden käyttöä varten hankittuna. En ole vielä kuin yhden yön nukkunut mutta lupaavan oloinen noin nollan tuntumaan (jossa varmasti jo suht viileä) asti joka itsellä "raahataan julmetun kokoinen mutta lämmin talvipussi metsään mikäli riskinä käydä alle sen yhtään" raja. Vaikuttaa erittäin hyvältä hinta/laatusuhteeltaan, kunnolla tehty tuote.
 
Tuli joskus ostettua hyväkuntoinen yhdysvaltain asevoimien Modular Sleeping System ja tasan nolla (0) nukuttua yötä takana. Koko paska ollut sille tarkoitetussa kompressiosäkissä kiristämättömänä vuosia (kymmenenkin ehkä); kuinkahan paljon lienee lämpöarvosta haihtunut?
 
Alkaa lattiamajoitus ja savotan makuualusta laskemaan toimintakykyä pitkissä harjoituksissa😄. Pitäisi tehdä hankintaa ja parantaa nukkumis olosuhteita Mitä porukka nykyään itse pitää mukana harjoituksissa?
 
Back
Top